Aloitteessa ehdotetaan, että maatalousyrittäjä saisi enintään 24 päivän ajaksi lomaa kalenterivuoden aikana. Ehdotettu muutos merkitsee loma-ajan pidentämistä yhdellä päivällä 1.1.2002 lukien.

Taloudelliset vaikutukset

Vuonna 2002 arvioidaan vuosilomaan oikeutettuja maatalousyrittäjiä olevan noin 44 200 eli noin 1 800 oikeutettua vähemmän kuin vuonna 1999. Ehdotettu muutos lisää lomitettavia päiviä 44 200 päivällä. Lomituksen keskimääräisen päiväkustannuksen arvioidaan olevan noin 92,5 euroa. Siten ehdotettu muutos lisää lomituspalvelujen kustannuksia noin 4 100 000 eurolla. Lomaan oikeutettujen maatalousyrittäjien määrän arvioidaan vuonna 2002 olevan 1 800 yrittäjää pienempi kuin vuonna 2001. Siten lomitettavien päivien määrä vähenee noin 41 400 päivällä (23 pv x 1 800). Maatalousyrittäjien määrän vähenemisen aiheuttaman kustannussäästön arvioidaan olevan noin 3 830 000 euroa.

Työllisyysvaikutukset

Lomaoikeuden laajentamisella on mahdollisuus turvata maaseudun työllisyystilannetta tehokkaalla tavalla. Hinnaltaan yksi lomituspäivä on noin 92,5 euroa. Vertailukohtana voi mainita, että työministeriön vuonna 1997 tekemän tutkimuksen mukaan työllistämistoimenpiteellä aikaansaadun työpaikan keskihinta kyseisenä vuonna oli 334 000 markkaa eli 915 markkaa päivässä eli 154 euroa.

Sosiaali- ja terveyspoliittiset vaikutukset

Maatalousyrittäjien määrän vähenemisen myötä tilakoot ja hoidettavat karjat suurenevat ja samalla tiloilla tehtävä työmäärä lisääntyy ja työn rasittavuus kasvaa. On myös todettu, että maatalouden murrosvaiheessa henkinen rasittavuus on lisääntynyt. Siten tarve loman pitämiseen ja työstä irrottautumiseen kasvaa. Loman pidentäminen 24 päivään merkitsee kuitenkin edelleen sitä, että karjatalouden hoitaja on senkin jälkeen sidottuna karjanhoitoon 345 päivää vuodessa.

Lomituspalvelujen tavoitteena on luoda edellytykset vapaa-ajan pitämiseen sekä mahdollisuudet riittävään lepoon ja toipumiseen sairastumis-, tapaturma-, synnytys- ja muissa niihin verrattavissa tilanteissa maatalousyrittäjille, jotka eivät muutoin voisi vapautua päivittäisestä työsidonnaisuudesta. Riittämätön lepo heijastuu sairauksien ja sijaisavun käytön lisääntymisenä. Vuosiloman pidentämisellä voidaan vähentää tapaturma- ja sairastumisalttiutta sekä estää sairauden pahenemista ja edistää toipumista. Palvelut ovat siten myös terveydenhuoltoa tukevaa toimintaa. Vapaa-ajan pidentämisellä voidaan vähentää maatalousyrittäjän työsidonnaisuutta, kokonaistyöaikaa ja fyysistä ja henkistä rasittuneisuutta sekä lisätä näin työnteon ja elämisen mielekkyyttä sekä yrittäjän henkisen ja fyysisen työkunnon säilymistä ja kohottamista.

Lomituspalveluilla voidaan edullisesti edistää myös työllisyyttä ja siten turvata maaseudun asuttamista ja elinvoimaisuutta.