PERUSTELUT

Valtioiden oikeuksia ja velvollisuuksia niiden merellisellä talousvyöhykkeellä määritellään Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksella. Sen tarkoituksena on määritellä kansainväliset säännöt merialueiden taloudelliselle hyödyntämiselle. Suomi on sitoutunut sopimukseen.

Sopimuksen mukaan Suomella on täysivaltaiset oikeudet toimintaan, jonka tarkoituksena on sen talousvyöhykkeen taloudellinen hyödyntäminen. Suomen tulee kuitenkin ottaa huomioon muiden valtioiden oikeudet ja velvollisuudet. Muilla valtioilla on esimerkiksi vapaus laskea talousvyöhykkeelle putkia ja kaapeleita. Suomen talousvyöhykkeellä toimiessaan muiden valtioiden tulee noudattaa niitä lakeja ja määräyksiä, joita Suomi on talousvyöhykkeestä yleissopimuksen täyttävästi säätänyt. Talousvyöhyke on Suomen suvereniteetin ulkopuolella, eikä sillä ole alueella täyttä lainsäädäntövaltaa.

YK:n merioikeusyleissopimuksessa määritellään tarkemmat periaatteet sellaisista maksuista ja korvauksista, jotka koskevat 200 meripeninkulmaa kauemmaksi ulottuvan mannerjalustan hyödyntämistä. Talousvyöhykettä koskevista maksuista ja korvauksista ei ole sopimuksessa sovittu vastaavasti. Sen sijaan sopimuksessa on määritelty ratkaisuperiaate talousvyöhykettä koskien, jos valtioiden etujen välille syntyy ristiriita.

Vuonna 2004 säädettiin laki Suomen talousvyöhykkeestä, jonka tarkoituksena oli YK:n merioikeusyleissopimuksen täytäntöönpano Suomen lakiin. Laista kuitenkin puuttuu kohta, jonka perusteella Suomi voisi perustellusti edellyttää taloudellisten korvausten maksamista taholta, joka rajoittaa sen taloudellisia hyödyntämisoikeuksia ja aiheuttaa sille kustannuksia hyödyntämällä vyöhykettä taloudellisesti.

Tällä lakialoitteella tehdään Suomen talousvyöhykelakiin muutos, jonka perusteella valtioneuvosto voi edellyttää säännöllistä taloudellisten korvausten maksamista antaessaan suostumuksen hakijalle talousvyöhykkeensä taloudelliseen hyödyntämiseen. Korvausten perusteita ovat Suomen valtiolle aiheutuneet, taloudellisesti merkittävät hyödyntämisoikeuksien rajoittumiset tai Suomen valtiolle hakijan toiminnasta vyöhykkeellä hyödyntämisjakson aikana aiheutuneet kustannukset. Korvausten määräytymisessä huomioidaan YK:n merioikeusyleissopimuksen ratkaisuperiaate valtioiden välisissä ristiriitatilanteissa, joten muutos noudattelee merioikeusyleissopimuksen henkeä.

Valtioneuvoston antama suostumus Suomen talousvyöhykkeen taloudelliseen hyödyntämiseen voi olla kestoltaan pitkä, esimerkiksi useita kymmeniä vuosia. Hyödyntämisoikeuksien taloudellinen merkitys, ympäristön tila, kustannukset tai muut merkittävästi suostumukseen ja sen ehtoihin vaikuttavat tekijät saattavat oleellisesti muuttua hyödyntämisjakson aikana. Tästä syystä on sekä hakijan että Suomen valtion kannalta perusteltua, että valtioneuvosto tarkastelee korvausten määräytymisen perusteita uudelleen vähintään kymmenen vuoden välein.