YLEISPERUSTELUT

Työsopimuslain (55/2001) 3 § määrittelee työsopimuksen muodon ja keston. Sen mukaan "Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina."

Vaikka suullinen työsopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinenkin, kehotetaan työsuhteeseen astuvia tekemään työsopimus ehdottomasti kirjallisesti. Mahdollisessa riitatilanteessa työnantajan kanssa molempien etuna on kirjallinen työsopimus, josta nähdään, mitä on sovittu.

Työantajat ovat toisinaan käyttäneet hyväkseen työsopimusmuodon laajaa tulkintaa. Jos kirjallista työsopimusta ei ole tehty, on työntekijän oikeuksia pyritty kaventamaan. Väärinkäytöksistä saadaan jatkuvasti tietoa ja palautetta työntekijöiltä.

Työsopimuksen tekemisestä kirjallisesti on monta hyötyä kummallekin sopijapuolelle. Kirjallisella sopimuksella voidaan luotettavasti todistaa, mitä on sovittu. Alakohtaisia sopimuslomakkeita käyttämällä varmistetaan, että kaikki lain vaatimat ja alalla merkittävät ehdot otetaan sopimukseen. Kirjallinen sopiminen on omiaan luomaan työntekijälle käsityksen siitä, että työnantaja on luotettava sopimuskumppani. Tämä ylläpitää työmotivaatiota ja edistää sitoutumista. Kirjallisella työsopimuksella työnantaja välttyy myös laissa säädetyn kirjallisen selvityksen antamisvelvollisuudelta ja antamisen laiminlyönnin seuraamuksilta.

Kirjallinen työsopimus ja sen mukanaan tuoma sitovuus on sisällytettävä lakiin. Muutos on perusteltua jo senkin vuoksi, että työtön, joka haluaa saada lailliset etuudet, ei niitä saa, ellei ole näyttää kirjallista työsopimusta.