Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Suuri valiokunta on 21 päivänä syyskuuta 2012 lähettänyt lakivaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten jatkokirjelmän 1. OM 18.09.2012 asiassa U 58/2011 vp eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista määrättävistä rikosoikeudellisista seuraamuksista).
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
lainsäädäntöneuvos Matti Marttunen, oikeusministeriö
lainsäädäntöneuvos Janne Häyrynen, valtiovarainministeriö
Valiokunta on aikaisemmin antanut asiasta lausunnon LaVL 1/2012 vp.
Euroopan komissio on 20 päivänä lokakuuta 2011 tehnyt ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista määrättävistä rikosoikeudellisista seuraamuksista KOM(2011) 654 lopullinen. Samana päivänä annettiin sisäpiirikauppoja ja markkinoiden manipulointia (markkinoiden väärinkäyttö) koskeva asetusehdotus KOM 651 lopullinen. Asetusehdotuksen tavoitteena on vahvistaa jo voimassa olevan markkinoiden väärinkäyttödirektiivin (MAD, Market Abuse Directive) 2003/6/EY täytäntöönpanoa.
Ehdotettu direktiivi sisältää säännökset sellaisista sisäpiirikaupoista, sisäpiirintiedon ilmaisemisesta ja markkinoiden manipuloinnista, jotka tulisi katsoa rikoksiksi tahallisesti tehtyinä (3 ja 4 artikla). Ehdotettujen kriminalisointien sisältö määrittyy osin kantasääntelynä toimivan asetusehdotuksen rahoitusvälineen ja sisäpiirintiedon määritelmien kautta (2 artikla). Ehdotus sisältää myös määräykset yllytyksen ja avunannon sekä yrityksen kriminalisoimisesta (5 artikla). Ehdotuksessa ei edellytetä tiettyjen rangaistustasojen omaksumista, vaan rikosoikeudellisten seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varoittavia (6 artikla). Ehdotus sisältää myös säännökset oikeushenkilön vastuusta (7 artikla) ja oikeushenkilöille määrättävistä seuraamuksista (8 artikla). Artiklat 9—12 koskevat raportointia, täytäntöönpanoa, voimaantuloa ja osoitusta.
Komissio on 25.7.2012 tehnyt muutosehdotuksen alkuperäiseen direktiiviehdotukseensa (KOM(2012) 420 lopullinen). Muutosehdotuksen tarkoituksena on sisällyttää alkuperäisen direktiiviehdotuksen soveltamisalaan lainoissa ja monissa rahoitusvälineissä käytettävät viitekorot (esim. euribor) ja siten varmistaa näiden tahallisen manipuloinnin kriminalisointi.
Alkuperäisen ehdotuksen 2 artiklaan on uuteen 3 kohtaan lisätty viitearvon / benchmark määritelmä. Alkuperäisen ehdotuksen 4 artiklan e kohtaan on lisätty viitearvojen manipuloinnin kriminalisointi. Lisäksi viitearvon manipuloinnin yritys ehdotetaan kriminalisoitavaksi 5 artiklaan tehtävällä lisäyksellä.
Komissio on tehnyt vastaavaan korkojen manipulointiin liittyvät muutosehdotuksen myös kantasääntelynä toimivaan asetusehdotukseen (ks. KOM(2012) 421 lopullinen).
Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti Euroopan unionin yhteiseen toimintaan markkinoiden vakavimpien väärinkäytösten torjunnassa. Suomen rikoslaki kattaa jo melko laajasti alkuperäisessä direktiiviehdotuksessa edellytetyt toimet. Näin ollen rikoslainsäädännön muutostarpeet olisivat siltä osin suhteellisen vähäiset.
Suomen rikoslainsäädännössä ei kuitenkaan ole säännelty komission muutetussa ehdotuksessa tarkoitettua korkojen manipulointia. Valtioneuvosto kuitenkin suhtautuu myönteisesti myös muutettuun ehdotukseen. Muutettu ehdotus on myös toissijaisuusperiaatteen mukainen. Muutetussa ehdotuksessa tarkoitettujen viitearvojen manipulointi ylittää rajat, ja sillä on kansainvälisiä ulottuvuuksia, ja sen haitalliset vaikutukset tekevät unionin tasoisen sääntelyn tarpeelliseksi.
Komissio on katsonut, että lokakuussa 2011 annettu komission ehdotus sisäpiirikauppoja ja markkinoiden manipulointia koskevaksi asetukseksi ja siihen liittyvä ehdotus direktiiviksi sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista määrättävistä rikosoikeudellisista seuraamuksista, jonka osalta valiokunta on antanut lausunnon (LaVL 1/2012 vp), ei kata viitekorkojen, kuten euribor- ja liborkorkojen, mahdollista manipulointia. Tämän vuoksi komissio on 25.7.2012 tehnyt muutosehdotuksen alkuperäiseen direktiiviehdotukseensa (KOM(2012) 420 lopullinen). Muutosehdotuksen tarkoituksena on sisällyttää alkuperäisen direktiiviehdotuksen soveltamisalaan lainoissa ja monissa rahoitusvälineissä käytettävät viitekorot ja siten varmistaa näiden tahallisen manipuloinnin kriminalisointi. Suomen voimassa olevassa rikoslainsäädännössä ei säännellä erikseen korkojen manipuloinnista. Tältä osin muutettu ehdotus edellyttäisi muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Muutostarpeet olisivat kuitenkin suhteellisen vähäiset.
Lakivaliokunta toteaa, että toimivaltaisen viranomaisen voi olla vaikeaa, ellei mahdotonta, todistaa, että viitekoron manipulointi on vaikuttanut rahoitusvälineen hintaan. Tärkeiden viitekorkojen manipuloinnilla tai sen yrityksellä voi kuitenkin olla vakavia seurauksia markkinoiden luottamukselle, ja se voi aiheuttaa sijoittajille huomattavia taloudellisia menetyksiä. Tämän vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, että toimivaltainen viranomainen voi määrätä riittäviä hallinnollisia seuraamuksia markkinoiden manipuloinnista ilman, että on välttämätöntä esittää näyttöä teosta johtuneista seurauksista, kuten vaikutuksista hintoihin. Koska tiukka oikeudellinen kehys toimii tällaisissa väärinkäytöksissä ilmeisenä pelotteena ja suojelee sitä kautta sijoittajia ja luottamusta markkinoihin, valiokunta katsoo, että sääntelytoimiin voidaan sisällyttää hallinnollisten seuraamusten lisäksi myös rikosoikeudellisia seuraamuksia. Näiden tulisi kuitenkin olla viimesijaisia hallinnollisiin seuraamuksiin nähden, minkä vuoksi hallinnollisten seuraamusten tulisi lähtökohtaisesti olla rikosoikeudellisia seuraamuksia lievempiä. Lopuksi valiokunta korostaa valvonta-, esitutkinta- ja oikeusviranomaisten keskinäisen tiiviin ja varhaisen yhteistyön merkitystä päällekkäisten toimien ja seuraamusten ehkäisemiseksi.
Lausuntonaan lakivaliokunta ilmoittaa,
että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan.
Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 2012
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Tuula Sivonen