Perustelut

Hallituksen esitys sisältää kolme periaatteellisesti merkittävää muutosta: maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan lakkauttamisen, oikaisuvaatimusjärjestelmän laajentamisen ja valituslupajärjestelmän laajentamisen. Lakivaliokunta keskittyy lausunnossaan ensisijaisesti näihin, joskin kiinnittää huomiota myös eräisiin esityksen yksityiskohtiin.

Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan lakkauttaminen

Yleishuomautuksena lakivaliokunta korostaa, että valituslautakunnan lakkauttaminen ei saa heikentää oikeusturvaa eivätkä asioiden käsittelyajat saa pidentyä.

Lakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan valituslautakunnan toiminta on ollut asianmukaista ja ammattitaitoista. Ehdotettu muutoksenhaku hallinto-oikeuteen vastaa kuitenkin nykyistä paremmin tehokkaan ja modernin oikeusturvan vähimmäisvaatimuksia. Valituslautakunnan lakkauttamista ja muutoksenhaun ohjaamista hallinto-oikeuteen voidaan oikeusturvan toimivuuden ja tehokkuuden kannalta pitää perusteltuna.

Lakivaliokunta toteaa, että valituslautakunnan toiminta on ensisijaisesti oikeudellisen harkinnan käyttämistä ja oikeudellisen arvion kohdistamista asiassa esitettyyn ja hankittuun selvitykseen. Tämän lisäksi lautakunnassa on erityisasiantuntemusta, joka liittyy erityisesti maatalouselinkeinon erityispiirteiden ja tukiasioiden tuntemukseen. Valituslautakuntaan kertyneen erityisasiantuntemuksen jatkuvuutta pyritään takaamaan keskittämällä maatalouselinkeinoa koskevien valitusasioiden käsittely pääasiassa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja osittain Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen sekä Ahvenanmaan hallintotuomioistuimeen. Lakivaliokunta pitää ehdotettua keskittämistä kannatettavana myös sen vuoksi, että näin voidaan käytännössä taata valituslautakunnan henkilöstön palvelussuhteen jatkuvuus.

Lakivaliokunnan mukaan pidemmällä aikavälillä ei kuitenkaan ole esitettävissä erityisen vahvoja perusteita sille, että yhtä elinkeinoa koskevat lainkäyttöasiat keskitettäisiin käsiteltäväksi yhteen tai muutamaan hallinto-oikeuteen. Oikeudelliseen ratkaisutoimintaan ja tuomiovallan käyttöön kuuluu olennaisena osana se, että sovellettavaan aineelliseen lainsäädäntöön sisältyy sääntelykohteesta riippuen erilaisia erityispiirteitä. Niiden tuntemus ja huomioon ottaminen kuuluvat tuomarin työn perusteisiin. Lisäksi yleisenä perustuslakiin perustuvana lähtökohtana on, että hallintotuomioistuinten toimivalta on yleinen.

Oikaisuvaatimusjärjestelmän laajentaminen

Ehdotuksen lähtökohtana on laajentaa oikaisuvaatimuksen käyttöalaa ensi vaiheen oikeusturvakeinona. Lakivaliokunta puoltaa oikaisuvaatimusjärjestelmän laajentamista hallituksen esityksessä esitetyllä tavalla.

Oikaisuvaatimusta edellytettäisiin käytettäväksi asioissa, joissa sillä voidaan saavuttaa lisäarvoa nopeuttamalla oikeusturvan saamista. Tällaisia ovat etenkin massa- ja rutiiniluonteiset asiat, joissa oikaisuvaatimuksella voidaan nopeasti korjata selvät päätöksenteon virheet. Myös sellaisissa asioissa, joissa on syntynyt vakiintunut ratkaisulinja, oikaisuvaatimuksen käyttö on perusteltua.

Sen sijaan oikaisuvaatimusta ei ehdoteta otettavaksi käyttöön kiireellisissä asioissa, joita ovat muun muassa turvaamistoimet ja hallintopakko. Koska oikaisuvaatimusmenettely todennäköisesti hidastaisi näissä asioissa pääsyä tuomioistuimeen, rajausta voidaan lakivaliokunnan mukaan pitää perusteltuna. Sama koskee asioita, joissa on runsaasti asianosaisia, joiden intressit ja oikeudet voivat olla ristiriidassa keskenään. Oikaisuvaatimus ei luonteeltaan myöskään kovin hyvin sovi vaikeiden oikeuskysymysten ratkaisemiseen.

Valituslupajärjestelmän laajentaminen

Ehdotuksen mukaan muutoksenhaku korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttäisi valitusluvan myöntämistä nykyistä useammissa asiaryhmissä. Etenkin tuen myöntämistä koskevat päätökset ja massaluonteiset päätökset kuuluisivat valituslupajärjestelmän piiriin. Näissä asioissa olisi toisaalta pakollinen oikaisuvaatimusjärjestelmä ennen muutoksenhakua hallinto-oikeuteen. Korkeimmalla hallinto-oikeudella on velvollisuus myöntää valituslupa, jos lupaedellytykset ovat olemassa. Näin erityisesti oikeudellisesti ongelmalliset tuen myöntämiseen liittyvät kysymykset voidaan saattaa korkeimman hallinto-oikeuden arvioitaviksi.

Oikeusturvan kannalta tavallista vaativampia asiaryhmiä ovat etenkin takaisinperintää, maksatuksen keskeyttämistä ja hallintopakkoa koskevat asiat. Näissä asiaryhmissä muutoksenhaku korkeimpaan hallinto-oikeuteen ei ehdotuksen mukaan edellyttäisi valituslupaa. Myös tätä linjausta voidaan pitää oikeusturvan kannalta perusteltuna.

Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta katsoo, että ehdotuksen mukaiset muutoksenhakujärjestelyt voidaan arvioida sillä tavoin asianmukaisiksi ja riittäviksi, että ehdotetuissa asiaryhmissä voidaan ottaa käyttöön valituslupajärjestelmä.

Eräitä yksityiskohtaisia huomioita

Lakivaliokunnan näkemyksen mukaan hallituksen esityksen 23. lakiehdotuksen (laki kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain 34 ja 35 §:n muuttamisesta) suhde kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain muuhun sääntelyyn on eräiltä osin ongelmallinen. Tämä johtuu siitä, että kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain 11 §:n mukaisiin torjuntapäätöksiin haetaan oikaisua päätöksen tehneeltä viranomaiselta ja kyseisiä päätöksiä voidaan tehostaa uhkasakolla ja teettämisuhalla. Toisaalta ehdotuksen mukaan uhkasakkoa ja teettämisuhkaa koskevista päätöksistä ei kuitenkaan haeta oikaisua päätöksen tehneeltä viranomaiselta vaan valitetaan suoraan hallinto-oikeuteen. Jos myös 11 §:n mukaisiin päätöksiin haettaisiin muutosta ilman oikaisuvaatimusmenettelyä ja valituslupaa, muutoksenhakutiet eivät eriytyisi.

Lakivaliokunnan mukaan ei ole tarkoituksenmukaista, että päävelvoitetta ja uhkaa koskeviin päätöksiin haettaisiin muutosta eri teitä. Lisäksi lain 11 §:ssä tarkoitetuille velvoittaville päätöksille valitus suoraan hallinto-oikeuteen olisi muutoinkin luonteva muutoksenhakutie.

Tämän vuoksi lakivaliokunta esittää maa- ja metsätalousvaliokunnalle, että kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain 34 §:n 1 momentissa viitattaisiin myös lain 11 §:ään. Kyseinen momentti kuuluisi siten seuraavasti:

"Edellä 11 §:ssä ja 6 luvussa tarkoitettuun päätökseen sekä Elintarviketurvallisuusviraston päätökseen perusteettoman edun palautuksesta saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään."

Vastaava muutos tulisi tehdä myös saman pykälän 5 momenttiin seuraavasti:

"Hallinto-oikeuden päätökseen asiassa, joka koskee 11 §:ssä tai 6 luvussa tarkoitettua päätöstä taikka Elintarviketurvallisuusviraston päätöstä perusteettoman edun palautuksesta, saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden muuhun päätökseen saa hakea muutosta vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan."

Vastaava tilanne on hallituksen esityksen 8. lakiehdotuksessa hukkakauran torjunnasta annetun lain muutoksenhakusäännöksen osalta. Lakivaliokunnan mukaan lakiehdotuksen 22 §:n 1—3 momentteihin tulisi kaikkiin lisätä viittaus kyseisen lain 6 §:ään.

Saadun selvityksen mukaan hallituksen esityksen 19. lakiehdotuksessa ELY-keskuksen mainitseminen riistavahinkolain 47 §:n 2 momentissa on tarpeetonta, koska ELY-keskuksille ei ole riistavahinkolaissa säädetty tehtäviä, joissa se olisi ensiasteen päätöksentekoviranomainen. Tämän vuoksi lakivaliokunta esittää, että ELY-keskus poistetaan momentista. Tämän myötä momentissa käytetty ilmaisu "hallintopäätös", jolla pyrittiin tekemään ero ELY-keskuksen oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen ja sen muussa asiassa antamaan hallintopäätökseen, käy tarpeettomaksi. Sana "hallintopäätös" tulee siten korvata sanalla "päätös". Esitykseen sisältyvä 19. lakiehdotuksen 47 §:n 2 momentti kuuluisi siten seuraavasti:

"(Poist.) Suomen metsäkeskuksen, Maaseutuviraston ja Valtiokonttorin päätökseen saa vaatia oikaisua päätöksen tehneeltä viranomaiselta siten kuin hallintolaissa säädetään."

Selvyyden vuoksi lakivaliokunta toteaa, että maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain 54 §:n muuttamisesta annetun lain (2. lakiehdotus) 2 momentissa käytetty sana "hallintopäätös" tarkoittaa ELY-keskuksen ensiasteena tekemää hallintopäätöstä eikä oikaisuvaatimuksen johdosta annettua päätöstä.

Hallituksen esityksen mukaan 1. lakiehdotus tulisi voimaan mahdollisimman pian ja muut hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset tulisivat voimaan 1.9.2014. Lakivaliokunnan mukaan 1. lakiehdotuksen voimaantulo tulisi kuitenkin kytkeä samaan ajankohtaan kuin muiden lainsäädäntömuutosten voimaantulo, koska siinä säädettäisiin muun ohella maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan virkojen lakkaamisesta ja tarkoitus on, että lautakunta toimii uuden järjestelmän käyttöön ottoon asti.