Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunnan puhemies on 2 päivänä toukokuuta 2001 lähettänyt valtioneuvoston kirjelmän Euroopan yhteisöjen komission aloitteesta neuvoston puitepäätökseksi (ihmiskauppa) (U 23/2001 vp) käsiteltäväksi suureen valiokuntaan ja samalla määrännyt, että lakivaliokunnan on annettava asiasta lausuntonsa suurelle valiokunnalle.
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
lainsäädäntöneuvos Sanna Heikinheimo, oikeusministeriö
ylikomisario Kari Koivuniemi, sisäasiainministeriö
Lisäksi valiokunta on saanut Unioni Naisasialiitto Suomessa ry:ltä kirjallisen lausunnon.
Euroopan yhteisöjen komissio on 15 tammikuuta 2001 tehnyt ehdotuksen puitepäätökseksi ihmiskaupan torjumisesta. Puitepäätöksen tarkoituksena on lähentää jäsenvaltioiden ihmiskauppaa koskevia rikosoikeudellisia säännöksiä yhtenäistämällä ihmiskauppaa koskevat määritelmät, rangaistavan käyttäytymisen ala sekä seuraamukset.
Puitepäätös velvoittaisi jäsenvaltiot kriminalisoimaan työvoiman ja seksuaalisessa hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvat ihmiskauppaan liittyvät rikokset, kuten henkilön värväämisen, kuljettamisen, siirtämisen ja kätkemisen sekä tämän jälkeen tapahtuvan vastaanottamisen ja edelleen luovuttamisen.
Työvoiman hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa olisi rangaistavaa, jos henkilön perusoikeuksia on loukattu ja loukataan edelleen tarkoituksena hyväksikäyttää häntä tuotteiden tuottamisessa tai palvelujen tarjoamisessa tavalla, joka on työmarkkinalainsäädännön vastainen työehtojen, palkan sekä työterveys- ja työturvallisuusmääräysten osalta. Seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa olisi rangaistavaa, jos teon tarkoituksena on hyväksikäyttää henkilöä prostituutiossa, pornografisissa esityksissä tai pornograafisen materiaalin tuotannossa. Molemmissa tapauksissa rangaistavuus edellyttää, että rikoksessa on käytetty pakottamista, voimankäyttöä tai uhkauksia mukaan lukien ihmisryöstö taikka rikoksessa on käytetty harhaanjohtamista tai petosta taikka rikos on tehty väärinkäyttäen asemaa, vaikutusvaltaa tai painostusta taikka rikokseen liittyy jokin muu väkivallan muoto.
Puitepäätös velvoittaa säätämään rangaistavaksi myös mainittuihin rikoksiin yllyttämisen, avunannon ja yrityksen sekä ulottamaan tekoihin oikeushenkilön rangaistusvastuun. Rangaistusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja vakuuttavia. Vankeuden enimmäispituuden on oltava vähintään kuusi ja törkeissä teoissa vähintään kymmenen vuotta vankeutta. Puitepäätös sisältää myös määräyksiä tuomioistuinten toimivallasta.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että EU tehostaa ihmiskaupan vastaista toimintaansa Tampereen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti. Valtioneuvosto pitää tärkeänä ihmiskaupan torjuntaan liittyvän lainsäädännön kehittämistä ja yhdenmukaistamista jäsenvaltioissa. Erityisesti toimet, joilla pyritään tehokkaasti torjumaan järjestäytyneen rikollisuuden harjoittamaa ihmiskauppaa, ovat kannatettavia. Valtioneuvosto suhtautuu siten myönteisesti komission aloitteeseen.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan puitepäätösehdotuksen yksityiskohdat ovat työryhmäkäsittelyn aikana muuttuneet alkuperäisestä ehdotuksesta siten, ettei valtioneuvosto pidä niiden hyväksymistä ongelmallisena. Rangaistavan käyttäytymisen alaa määritteleviä säännöksiä on muutettu siten, että puitepäätöksen soveltamisalasäännös on sanamuodoltaan lähes yhdenmukainen vuonna 2000 allekirjoitetun YK:n järjestäytyneen rikollisuuden vastaiseen yleissopimukseen liittyvän ihmiskauppaa koskevan pöytäkirjan kanssa. Soveltamisalan osalta ne poikkeavat toisistaan siten, ettei puitepäätös koske ihmiselinten luovuttamiseen liittyvää ihmiskauppaa. Eroavuus johtuu siitä, että unionin toimivallan katsotaan ulottuvan vain työvoiman hyväksikäyttöön ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvään ihmiskauppaan.
Kansainvälinen ihmiskauppa on vakavaa rikollisuutta, jota Euroopan unionin jäsenvaltioiden on yhteistyössä torjuttava. Tämän vuoksi valiokunta pitää puitepäätöstä tarpeellisena sekä tarkoituksenmukaisena ja puoltaa sen hyväksymistä.
Valiokunta on aikaisemmin esittänyt käsityksiään rangaistusten yhtenäistämisestä EU:n puitepäätöksin (LaVL 13/2000 vp — U 40/2000 vp, LaVL 15/2000 vp — U 66/2000 vp ja LaVL 5/2001 vp — U 66/2000 vp). Yhtenäistämisen tarvetta on tarkasteltava erikseen jokaisen rikoslajin kannalta. Tässä tapauksessa rangaistusten yhtenäistäminen on ihmiskaupan kansainvälisen luonteen vuoksi tarkoituksenmukaista. Ihmiskauppa on säädetty rangaistavaksi rikoslain 25 luvun 3 §:n mukaisena ihmisryöstönä. Vuonna 1995 uudistetun ihmisryöstöä koskevan rangaistussäännöksen enimmäisrangaistus on kymmenen vuotta vankeutta. Siten puitepäätösehdotuksen edellyttämiä vähintään kuuden ja törkeissä tapauksissa vähintään kymmenen vuoden enimmäisrangaistuksia ei voida pitää suhteettoman ankarina. Enimmäisrangaistusten vähimmäispituuden asettaminen puitepäätöksin näin korkealle rajoittaa voimakkaasti jäsenvaltioiden kansallista päätösvaltaa. Rikoslain kokonaisuudistuksessa on supistettu laajoja rangaistusasteikkoja ja pyritty välttämään niin ankarien enimmäisrangaistusten säätämistä, joista etukäteen tiedetään, ettei niitä tulla käytännössä soveltamaan. Valiokunta katsoo, että puitepäätösehdotusten rangaistusasteikkoja on arvioitava myös tästä näkökulmasta. Rangaistusasteikkojen yhdenmukaistamista ei pidä viedä niin pitkälle, että se tosiasiallisesti estää eduskuntaa päättämästä asteikoista. Enimmäisrangaistusten vähimmäispituus voidaan tässä tapauksessa asettaa alemmalle tasolle ilman, että heikennetään puitepäätöksen tavoitteiden toteuttamista.
Ehdotuksen 4 artiklassa luetellaan ankaroittamisperusteet, joiden perusteella ihmiskauppaa voidaan pitää törkeänä. Valiokunta katsoo, että teon olisi oltava myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Ehdotuksesta puuttuu tällä hetkellä teon kokonaisarvostelua koskeva edellytys.
Lausuntonaan lakivaliokunta kunnioittavasti ilmoittaa,
että valiokunta puoltaa puitepäätöksen hyväksymistä edellä olevin huomautuksin.
Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 2001
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Timo Tuovinen