Perustelut

Yleistä

Käsitellessään hallituksen esitystä kriminaalipoliittisten tehtävien ja rangaistusten täytäntöönpanotehtävien uudelleen organisoinnista lakivaliokunta on todennut vankeinhoitoalan koulutuksen uudistamistarpeet. Vanginvartijoiden koulutusta on tarpeellista uudistaa niin, että vartijat pystyvät myös uusiin, rangaistusten täytäntöönpanojärjestelmän kehittymisen myötä monipuolistuviin tehtäviin (LaVM 13/2000 vp).

Esityksessä ehdotetaan, että yleisen koulutusjärjestelmän mukaisesti myös rangaistusten täytäntöönpanoalalla järjestetään alan esimies- ja asiantuntijatehtäviin pätevöittävää ammattikorkeakoulutasoista opetusta. Ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto korvaa nykyisen vankeinhoitotutkinnon. Esityksen perusteluissa esitetään nykyiseen koulutusjärjestelmään liittyvät ongelmat ja puutteet.

Vankeinhoidon sisällöllinen muuttuminen edellyttää aikaisempaa syvempää ja laaja-alaisempaa osaamista. Vankeinhoidon perustutkinto ja vankeinhoitotutkinto muodostavat nykyisin yhdessä vankeinhoitoalan opistotutkinnon. Nykyiset tutkinnot eivät ole yleisen koulutusjärjestelmän mukaisia sijoittuessaan toisen asteen ja korkea-asteen väliin. Tutkinnot eivät mahdollista jatko-opintoja, ja niiden antama kelpoisuus rajoittuu suhteellisen suppeaan vankeinhoitoalaan.

Esityksen perusteluiden mukaan uusi tutkinto on nykyistä laaja-alaisempi. Se antaa pätevyyden paitsi vankeinhoitoalan, myös rangaistusten täytäntöönpanoalan muihin tehtäviin, mahdollistaa siirtymisen työskentelemään myös lähialoille sekä parantaa jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia.

Esitys ei tuo muutoksia vankeinhoidon perustutkintoon. Valiokunta korostaa tarvetta kehittää myös perustutkintoa siten, että se vastaa vankeinhoidon nykyisiä vaatimuksia. Edellä mainitussa mietinnössään valiokunta totesi, että vankilavirkailijoiden palkkausperusteita on tarkistettava tehtävien vaativuuden ja uusien koulutusvaatimusten mukaan. Palkkausta parantamalla on mahdollista saada alalle nykyistä paremmin koulutettua henkilökuntaa.

Aikaisemman kannanottonsa mukaisesti valiokunta pitää vankeinhoitoalan koulutuksen uudistamista tarpeellisena ja puoltaa esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin.

Ammattikorkeakouluopetuksen rahoitus

Uusi rikosseuraamusalan koulutus on ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain mukaista ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, jota rahoitetaan kuten muutakin vastaavaa opetusta. Valtio ja kunnat vastaavat ammattikorkeakoulujen käyttökustannusten rahoittamisesta siten, että kuntien rahoitusosuus on 43 ja valtion 57 prosenttia.

Hallintovaliokunta on puoltanut lakiehdotuksen hyväksymistä muilta kuin rahoitusratkaisua koskevin osin. Perusteluinaan valiokunta on esittänyt, että vankeinhoito on valtion tehtävä ja valtio on tähän asti rahoittanut kokonaan vankeinhoidon koulutuksen. Hallintovaliokunta on sitä mieltä, että koulutusohjelma aiempaa laaja-alaisempanakaan tuskin merkittävästi pätevöittää koulutettavia sosiaalialan tehtäviin. Kyse on selkeästi valtion intressissä olevan koulutuksen kustannusten siirtämisestä kuntien osittain maksettaviksi. Hallintovaliokunta on katsonut, että ehdotus sisältää uuden tehtävän kunnille. Tämän vuoksi ehdotuksen tulee sisältää asianmukainen rahoitussuunnitelma koulutuksesta kunnille aiheutuvien kustannusten kattamiseksi.

Sivistysvaliokunta on puolestaan lausunnossaan todennut, että ehdotettu järjestely soveltuu luontevasti Suomen ammattikorkeakoulujärjestelmään.

Lakivaliokunta toteaa, ettei uudistuksessa ole kyse uuden tehtävän siirtämisestä valtiolta kunnille, vaan ainoastaan olemassa olevan koulutusjärjestelmän kehittämisestä palvelemaan paremmin työnantajien tarpeita. Ammattikorkeakoulujärjestelmä luotiin juuri tätä tarkoitusta varten eli tuottamaan yliopistoja selkeämmin osaajia käytännön ammatteihin ja asiantuntijatyöhön, olivatpa ne sitten yksityisten työnantajien tai kuntien taikka valtion piirissä.

Ehdotettu rahoitusmalli noudattaa ammattikorkeakouluopetuksen sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän perusajatusta. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjako on, poliisi- ja sotilaskoulutusta lukuunottamatta, samanlainen kaikessa koulutuksessa. Eri koulutusaloja ei siten pääsääntöisesti erotella sillä perusteella, minkälaisiin ammatteihin koulutuksesta valmistutaan tai kenen palvelukseen koulutettavat tulevat hakeutumaan. Lakivaliokunnan mielestä rikosseuraamusalan koulutusohjelman osalta ei ole perusteltua poiketa ammattikorkeakoulujärjestelmän yleisestä rahoitusmallista.

Ottaen huomioon vankeinhoidon ammattikorkeakouluopintoihin otettavien opiskelijoiden pieni määrä, noin 20 opiskelijaa vuodessa, esityksen vaikutukset valtion ja kuntien talouteen ja niiden väliseen kustannustenjakoon ovat rahoitusjärjestelmän kokonaisuuden kannalta marginaaliset. Kuntien osalta koulutuksen taloudellinen rasitus jakaantuu asukasmäärien mukaisessa suhteessa.