Yleisperustelut
Yleisarvio esityksestä
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että tapon, murhan,
surman, törkeän pahoinpitelyn, panttivangin ottamisen
ja törkeän ryöstön valmistelu säädetään
rangaistavaksi. Ehdotus merkitsee kyseisten rikosten osalta
rangaistavuuden alan ulottamista ajallisesti nykyistä aikaisempaan vaiheeseen.
Esityksen taustalla on pääministeri Jyrki Kataisen
hallitusohjelma, johon on kirjattu, että vakavimpien rikosten
valmistelu kriminalisoidaan.
Ehdotettu sääntely on poikkeuksellista ja periaatteellisesti
merkittävää, sillä lähtökohtaisesti
rangaistavia ovat täytetyt teot ja usein myös niiden
yritykset. Rangaistavuuden alan ulottamiseen rikosten
valmistelutoimiin onkin perinteisesti suhtauduttu pidättyvästi.
Tästä huolimatta rikoslainsäädäntöön
sisältyy kuitenkin jo nykyisin joitakin rangaistussäännöksiä,
joissa on kyse valmistelurikoksesta. Kyseiset kriminalisoinnit
perustuvat muun muassa kansainvälisiin velvoitteisiin
tai tarpeisiin suojata valtion toimintoja.
Eräät käytännön
tapaukset ovat kuitenkin viime vuosina nostaneet esiin, että tiettyjen
erittäin vakavien rikosten valmistelutoimien rankaisemattomuus
on ongelmallista ja epäoikeudenmukaista. Tällaisia
tapauksia ovat olleet muun muassa Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat
sekä rahakuljetusautojen ryöstöt. Hallituksen
esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa
selvityksen perusteella lakivaliokunta pitääkin
esitystä tarpeellisena ja perusteltuna sekä puoltaa
sen hyväksymistä. Esitys myös parantaa
poliisin mahdollisuuksia puuttua erittäin vakavien, ihmisen henkeen,
terveyteen tai vapauteen kohdistuvien rikosten valmisteluun ja siten
edistää kyseisten rikosten torjuntaa. Se, että tällaiset
tapaukset voivat käytännössä jäädä vähälukuisiksi,
ei vähennä kriminalisoinnin tarvetta tai perusteltavuutta.
Ottaen huomioon, että kyse on uudenlaisesta sääntelystä,
valiokunta edellyttää, että sen soveltamista
ja toimivuutta käytännössä seurataan.
Sääntelyn ala ja sääntelytapa
Lakivaliokunnan kuulemat asiantuntijat ovat suhtautuneet hallituksen
esityksen päälinjauksiin yleisesti ottaen hyvin
myönteisesti. Erisuuntaisia näkemyksiä on
esitetty kuitenkin siitä, minkä rikosten valmistelutoimiin
rangaistavuus pitäisi ulottaa. Esille on muun muassa tuotu, ettei
kriminalisointia pitäisi ulottaa esimerkiksi surmaan tai
törkeään pahoinpitelyyn. Toisaalta on
katsottu, että kriminalisoinnin piiriin tulisi sisällyttää myös
törkeän kiristyksen valmistelu.
Lakivaliokunta kuitenkin puoltaa hallituksen esityksessä esitettyjä rajauksia.
Samaan lopputulokseen on päätynyt myös
hallintovaliokunta. Lakivaliokunnan mielestä on perusteltua,
että paitsi tapon ja murhan myös surman ja törkeän pahoinpitelyn
valmistelusta rangaistaisiin. Kaikki nämä rikokset
kohdistuvat henkeen tai terveyteen ja ovat sen vuoksi
erittäin vakavia. Lisäksi niiden enimmäisrangaistus
on vähintään kymmenen vuotta vankeutta.
Toisaalta, koska kyse on poikkeuksellisesta ja periaatteellisesti merkittävästä uudistuksesta,
on perusteltua, että valmistelun rangaistavuutta ei tässä vaiheessa uloteta
muihin rikoksiin. Törkeän kiristyksen osalta lakivaliokunta
toteaa, ettei se ole vakavuudeltaan samaa luokkaa, sillä sen
rangaistusasteikko on vankeutta neljästä kuukaudesta
neljään vuoteen eikä siinä ole
välittömästi kyse hengen tai erittäin
vakavasta terveyden vaarasta.
Lakivaliokunta kuitenkin katsoo hallintovaliokunnan
tavoin, että keskustelua valmistelun rangaistavuudesta
on syytä jatkaa, kun käsillä olevasta
uudistuksesta on saatu kokemuksia. Arvioida tulisi, onko
tarpeen ja perusteltua laajentaa sääntelyä esimerkiksi
lapseen kohdistuviin seksuaalirikoksiin ja järjestäytyneen
rikollisuuden rikoksiin.
Hallituksen esityksessä on valittu sääntelytavaksi
tiettyjen tekojen valmistelutekojen kriminalisoiminen rikoslain
erityiseen osaan sisällytettävin säännöksin.
Rikoslain yleiseen osaan ei siten sisällytetä säännöksiä rikoksen
valmistelusta. Tällainen ratkaisu on perusteltu,
sillä valiokunnan näkemyksen mukaan
rikoslain yleisessä osassa ei ole tarpeen säätää rikoksen
valmistelusta. Tällaiseen lopputulokseen on päädytty
vastikään myös rikoslain kokonaisuudistuksen
yhteydessä, jossa rikoslain yleisiin oppeihin liittyviä kysymyksiä on
selvitetty perusteellisesti (HE 44/2002 vp).
Sääntelyn haasteista
Kun rikoksen valmistelu säädetään
rangaistavaksi, rangaistavuuden ala ulotetaan ajallisesti
yritysvaihettakin aikaisemmaksi. Teko on rikoslain 5 luvun 1 §:n
2 momentin mukaan edennyt rikoksen yritykseksi, kun tekijä on
aloittanut rikoksen tekemisen ja saanut aikaan vaaran rikoksen
täyttymisestä. Valmistelurikoksessa kyse on siten
teosta, jossa rikoksen tekemistä ei ole vielä edes
aloitettu. Kun kyse on näin aikaisesta vaiheesta,
voi käytännössä olla vaikeaa arvioida,
onko teossa kyse ylipäätään
rikoksen valmistelusta, ja jos on, minkä rikoksen valmistelusta.
Valmistelurikoksen arvioinnissa korostuvat väistämättä myös
subjektiiviset tunnusmerkit, kuten tekijän tarkoitus. Tällaisten
tunnusmerkkien toteennäyttämiseen liittyy väistämättä ongelmia.
On myös huomattava, että nyt käsillä olevassa
esityksessä kriminalisoidaan valmistelutoimet, jotka koskevat
tiettyjen rikosten vakavimpia muotoja. Riittävää ei
siten rangaistavuuden suhteen ole esimerkiksi se, että henkilö valmistelee
pahoinpitelyä, vaan kyseessä pitää olla
törkeän pahoinpitelyn valmistelu.
Edellä esitetty osoittaa, että valmistelun
rangaistavaksi säätäminen on monessa
suhteessa haasteellista. Kun valmistelurikokset merkitsevät
rangaistavan menettelyn alueen olennaista laajentamista, on tärkeää,
että rangaistussäännökset muotoillaan
oikeusturvasyistä ja laillisuusperiaatteen mukaisesti
mahdollisimman täsmällisesti ja tarkkarajaisesti.
Valiokunnan näkemyksen mukaan näihin seikkoihin
on hallituksen esityksen valmistelussa kiinnitetty erityistä huomiota,
eikä valiokunnalla ole huomautettavaa rangaistussäännösten
tunnusmerkistöjen muotoiluun tai rangaistusasteikkoihin.
Rangaistussäännöksiin sisältyy
kuitenkin jossain määrin väljyyttä ja
tulkinnanvaraisuutta. Jotta uudentyyppistä sääntelyä ei
sovelleta laajemmin kuin mitä on tarkoitettu, valiokunta
korostaa säännösten suppeaa ja niiden
tarkoituksen mukaista tulkintaa. Lisäksi on syytä korostaa,
että valmistelun rangaistavuudella on itsenäistä merkitystä vain,
jos teko todella jää valmistelun asteelle eikä täytettyä rikosta
tai sen yritystä siten tapahdu eikä valmistelu
ole rangaistavaa muiden rangaistussäännösten
nojalla.
Lainkonkurrenssi
Valmistelurikos voi toteuttaa myös jonkin muun rikoksen
tunnusmerkistön. Esimerkiksi törkeän ryöstön
valmistelu, joka on toteutettu hankkimalla luvaton ase,
toteuttaa samalla ampuma-aserikoksen tunnusmerkistön. Tällöin
on ratkaistava kysymys siitä, sisältyykö ampuma-aserikos
valmistelurikokseen vai tuomitaanko henkilö valmistelun
lisäksi myös muista valmistelun yhteydessä toteutuneista
rikoksista.
Hallituksen esitykseen ei sisälly nimenomaisia säännöksiä edellä mainitun
lainkonkurrenssia koskevan kysymyksen ratkaisemisesta. Esityksen
perusteluista ilmenee, että tarkoitus on, että valmistelurikokseen
syyllistynyt tuomittaisiin rikosten yksiköintiä koskevien
lähtökohtien mukaisesti myös
muista valmistelun yhteydessä toteutuneista rikoksista.
Valiokunta kannattaa esityksessä omaksuttua ratkaisua katsoen,
että myös muista rikoksista tuomitseminen voi
olla perusteltua silloin, kun valmistelurikoksella ja kyseisellä muulla
rikoksella on eri suojeluobjektit. Joka tapauksessa on
tärkeää, että rangaistus mitataan
niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa menettelyn
vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen sekä tekijän
siitä ilmenevään syyllisyyteen.
Pakkokeinot
Valmistelun rangaistavaksi säätämisen
yhteydessä on arvioitu myös pakkokeinoja
koskevan lainsäädännön
muutostarpeet. Esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädäntö on
vastikään ollut kokonaisuudistuksen kohteena,
minkä vuoksi esityksessä lähdetään
siitä, että tuolloin omaksuttuja perusratkaisuja
ei arvioida uudelleen tämän esityksen yhteydessä.
Tämä ei kuitenkaan estä vähäisempien
muutosten tekemistä, jos sellaiset osoittautuvat
tarpeellisiksi.
Hallituksen esityksestä ilmenee, että uudessa poliisilaissa
on jo kattavasti otettu huomioon rikosten ehkäisemiseen
liittyvät näkökohdat, eikä poliisilakia
siten ehdoteta tässä yhteydessä muutettavaksi.
Sen sijaan pakkokeinolain säännöksiin
ehdotetaan muutoksia. Muutoksia ehdotetaan sekä voimassa
olevaan että 1.1.2014 voimaan tulevaan uuteen pakkokeinolakiin.
Ehdotetut muutokset koskevat salaisia pakkokeinoja,
joita voidaan käyttää esitutkinnassa salassa
niiden kohteelta. Kaikkien valmistelurikosten osalta mahdollistetaan
telekuuntelu ja peitetoiminta. Lisäksi lainmuutokset ovat
tarpeen, jotta televalvontaa ja teknistä kuuntelua voidaan
käyttää myös panttivangin ottamisen
ja törkeän ryöstön valmistelun
tutkinnassa. Valiokunta puoltaa ehdotuksia, koska on tärkeää,
että valmistelurikosten tutkintaan on riittävät
pakkokeinot.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut esiin, että myös
uuden pakkokeinolain 10 luvun 17 §:ssä säädetyn
asuntokuuntelun tulisi olla mahdollinen panttivangin ottamisen ja törkeän
ryöstön valmistelun tutkinnassa. Valiokunta ei
kuitenkaan tässä vaiheessa puolla asuntokuuntelun
mahdollistamista mainittujen tai muidenkaan ehdotuksen piiriin kuuluvien
valmistelurikosten tutkinnassa, sillä poliisin pakkokeinovaltuuksia
on edellä todetuin tavoin vastikään laajennettu
esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön
kokonaisuudistuksessa, ja niitä laajennetaan myös
tämän uudistuksen yhteydessä. On huomattava,
että asuntokuuntelu kuuluu syvimmälle
perusoikeuksiin puuttuviin salaisiin pakkokeinoihin. Se voi puuttua
myös täysin ulkopuolisten tahojen oikeuksiin,
ja valmistelutoimet voivat ajallisesti kestää kuukausia.
Asuntokuuntelu onkin lähtökohtaisesti mahdollista vain
kaikkein vakavimmissa rikoksissa, kuten sotarikoksissa ja rikoksissa
ihmisyyttä vastaan, ja rikoksissa, joiden enimmäisrangaistus
on lähtökohtaisesti huomattavasti korkeampi kuin ehdotettujen
valmistelurikosten. Valiokunta pitää kuitenkin
tärkeänä, että jatkossa seurataan, ovatko
nyt mahdollistettavat pakkokeinot valmistelurikosten tehokkaan tutkinnan
kannalta riittävät.
Yksityiskohtaiset perustelut
1. Laki rikoslain muuttamisesta
21 luku. Henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista.
6 a §. Törkeän
henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelu.
Pykälässä säädetään törkeän
henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta.
Pykälässä tarkoitettuja rikoksia ovat
samassa luvussa säädetyt tappo, murha ja surma
(1—3 §) sekä törkeä pahoinpitely
(6 §). Pykälän 1 momentissa säädetään kyseisten
rikosten valmistelu rangaistavaksi kolmessa eri tilanteessa. Momentin 1
kohta koskee tilannetta, jossa pidetään hallussa
ampuma- tai teräasetta tai muuta niihin rinnastettavaa
hengenvaarallista välinettä taikka välinettä,
joka soveltuu erityisesti käytettäväksi
välineenä rikoksessa. Momentin 2 kohta koskee
vuorostaan sopimista ja yksityiskohtaisen suunnitelman laatimista
ja 3 kohta palkkaamista, käskemistä tai muuten
yllyttämistä mainitun rikoksen tekemiseen
taikka lupautumista tai tarjoutumista tekemään
se.
Kaikkia edellä mainittuja tilanteita koskee subjektiivinen
edellytys siitä, että tunnusmerkistössä kuvattu
valmistelutoimi tehdään säännöksessä viitatun
"rikoksen tekemistä varten". Tämä ilmaisu
pitää sisällään korotetun
tahallisuusvaatimuksen. Kyse on toisin sanoen siitä, että henkilö nimenomaan
tavoittelee päärikoksen tekemistä.
Momentin 1 kohdassa on kyse tapossa, murhassa, surmassa
tai törkeässä pahoinpitelyssä käytettävän
välineen hallussapidosta. Kyse on siis välineestä,
jolla tuleva rikos viime kädessä toteutettaisiin.
Esityksen perusteluista ilmenee, että kyseessä voi
olla myös sellainen aineiden ja välineiden joukko,
joista rikoksentekoväline valmistetaan. Tunnusmerkistö täyttyy
tällöin, kun aineista ja välineistä voidaan
välittömästi valmistaa lopullinen rikoksentekoväline.
Esimerkkinä perusteluissa mainitaan se, että tietyistä aineista
ja kemikaaleista voidaan valmistaa räjähdysaineita.
Lakivaliokunnan näkemyksen mukaan vastaava tilanne on myös
esimerkiksi se, että rikoksessa käytettäväksi
aiottu ampuma-ase on erillisissä osissa ja voidaan välittömästi
koota ampumista varten. Yhteistä näille tilanteille
on se, että tunnusmerkistössä tarkoitettua
rikosta ei toteuteta tai voida toteuttaa yksittäisellä aineella
tai välineellä, mutta niistä voidaan
välittömästi valmistaa lopullinen rikoksentekoväline.
Nyt tarkoitetun valmistelurikoksen tunnusmerkistö ei vielä täyttyisi,
jos kaikkia rikoksentekovälineen valmistamiseen tarvittavia
osia ei ole ehditty hankkia tai ne eivät ole käsillä välittömästi.
Tällaiseen tapaukseen voi toisaalta soveltua saman momentin 2
kohta yksityiskohtaisen suunnitelman laatimisesta.
Lisäksi tällainen teko voi olla rangaistava muiden rangaistussäännösten
nojalla.
On myös aiheellista korostaa, että valmistelurikoksen
rangaistavuus edellyttää näyttöä muistakin
seikoista kuin rikoksen tekemisessä käytettävien
välineiden hallussapidosta. Edellä todetuin
tavoin valmistelutoimi tulee tehdä tietyn rikoksen tekemistä varten.
Tämä tarkoittaa sitä, että henkilö on
tehnyt päätöksen tunnusmerkistössä mainitun
rikoksen toteuttamisesta ja pitää välineitä hallussaan
nimenomaan kyseisen päätöksen toteuttamiseksi.
Valmisteltavan pääteon on myös oltava
riittävän konkreettinen ja yksilöity,
vaikka säännöksessä ei nimenomaisesti
edellytetä sitä, että valmisteltava pääteko ollaan
toteuttamassa välittömästi. Ajallinen yhteys
valmisteluteon ja pääteon välillä on
kuitenkin merkityksellinen, ja se on otettava huomioon
pykälän 2 momentin vaaraedellytystä arvioitaessa.
Momentin 3 kohdassa kriminalisoidaan muun muassa palkkaaminen,
käskeminen tai muuten yllyttäminen mainitun rikoksen
tekemiseen. Hallituksen esityksessä (s. 37/I)
todetaan, että yllyttäminen on yläkäsite,
jonka merkittäviä tyyppitilanteita ovat säännöksessä nimenomaisesti
mainitut palkkaaminen ja käskeminen. Lisäksi
todetaan, että muun yllyttämisen sisältö ratkeaa
yllyttämistä koskevien yleisten sääntöjen
perusteella.
Yllyttämisestä säädetään
rikoslain yleisessä osassa 5 luvun 5 §:ssä.
Sen mukaan yllytykseen syyllistyy se, joka tahallaan taivuttaa toisen tahalliseen
rikokseen tai sen rangaistavaan yritykseen. Yllytyksen tekomuotoja
ei ole säännöksessä tätä tarkemmin
määritelty. Tällaiseen ratkaisuun on
päädytty, kun yllyttämistä koskevat yleiset
säännöt uudistettiin rikoslain yleisten oppien
uudistuksessa (HE 44/2002 vp).
Tämän perusratkaisun vuoksi lakivaliokunta katsoo, että "muuten
yllyttämisen" tekomuotoja ei ole tarpeen eikä perusteltua
luetella myöskään käsillä olevassa
rikoslain erityiseen osaan sisällytettävässä säännöksessä nyt
esitettyä tarkemmin. Hallituksen esityksen perusteluista (s. 37/II)
ilmenee, että säännöksessä tarkoitettua
"muuten yllyttämistä" voivat esimerkiksi olla
painostaminen, kiristäminen, uhkaileminen ja muu vaikuttaminen.
Ehdotetussa lainkohdassa ei kuitenkaan edellytetä rikoksentekopäätöksen
syntymistä yllytetyssä henkilössä.
Tässä yhteydessä valiokunta kiinnittää huomiota
myös internetissä tapahtuviin tekoihin, sillä aihetta
ei ole käsitelty hallituksen esityksessä.
Internet muodostaa rikosten selvittämiselle ja
tutkinnalle erityisen haasteen, sillä internetissä tehtyjä tekoja
ja sitä, missä tarkoituksessa ne on tehty, voi
olla vaikea arvioida. Internetiin voidaan esimerkiksi
lisätä erilaisia uhkauksia ja tappolistoja.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tällaisia uhkauksia
tutkitaan nykyisin laittomana uhkauksena (rikoslain 25 luvun
7 §), julkisena kehottamisena rikokseen (rikoslain
17 luvun 1 §) ja perättömänä vaarailmoituksena
(rikoslain 34 luvun 10 §). Jotta kyse voi olla
käsiteltävänä olevassa lainkohdassa tarkoitetusta
yllytyksestä, lupautumisesta tai tarjoutumisesta, valiokunta
katsoo, että tällaisen toimen tulee ensinnäkin
olla vakavasti otettava. Lisäksi hallituksen esityksen
perustelujen mukaisesti kohteen on oltava yksilöity ja
esimerkiksi käskemisessä käskijällä on
oltava tiettyyn henkilöön tai henkilöjoukkoon
todellinen käskyvalta. Myös valmisteltavan
rikoksen tulee olla riittävän yksilöity,
mikä merkitsee sitä, ettei pelkkä yleinen
valmius tällaisen rikoksen tekemiseen ole riittävää.
Lisäksi on muun muassa arvioitava, kuinka suuri vaara on
siitä, että rikos toteutetaan. Niin ikään
valmistelutoimi tulee tehdä nimenomaan pääteon
toteuttamisen tarkoituksessa.
Edellä esitetyn perusteella valiokunta katsoo, että ehdotettuja
säännöksiä ei ole lähtökohtaisesti
tarkoitettu sovellettaviksi esimerkiksi internetiin lisättyihin
sekaviin kirjoituksiin tai kirjoituksiin, jotka on lisätty
sinne ajattelemattomasti tai uhoamismielessä.
Sama koskee soveltuvin osin muitakin kuin internetiin lisättyjä kirjoituksia.
Tässä yhteydessä valiokunta myös korostaa
ehdotettujen säännösten suppeaa tulkintaa,
jotta niitä ei sovelleta yli niiden tarkoituksen.
25 luku. Vapauteen kohdistuvista rikoksista.
4 a §. Panttivangin ottamisen valmistelu.
Pykälässä säädetään
panttivangin ottamisen valmistelusta. Vastaavalla tavalla
kuin rikoslain 21 lukuun ehdotetussa uudessa 6 a §:ssä,
pykälän 1 momentissa säädetään
niistä tilanteista, joissa panttivangin ottamisen valmistelu
olisi rangaistavaa, ja 2 momentissa vaaraelementistä ja
valmistelusta luopumisesta.
Pykälän 1 momentin 2 kohdassa säädetään rangaistavaksi
rikoksen toteuttamiseen tarvittavan tilan valmistaminen
tai hankkiminen. Hallituksen esityksestä (s. 40/I)
ilmenee, että tällainen tila voi olla esimerkiksi
asuntovaunu. On huomattava, että rangaistavaa ei nyt käsillä olevan
kohdan perusteella olisi panttivangin ottamisen toteuttamiseen
tarvittavan tilan hallussa pitäminen. Rangaistavaksi tämä tulisi
vasta, jos tällainen tila hankitaan rikoksen tekemistä varten
tai jos hallinnassa olevaan tilaan tehtäisiin sellaisia
muutoksia, joiden seurauksena kyse olisi tilan valmistamisesta.
Laillisuusperiaate huomioon ottaen lakivaliokunta pitää rangaistavuuden
alan rajaamista esitetyllä tavalla perusteltuna,
sillä rikoksen toteuttamiseen voidaan käyttää tilaa,
joka on varsin tavanomainen ja joita omistetaan yleisesti. Kyse
voi olla esimerkiksi omakotitalon kellarista tai vajasta. Pelkästään
tällaisen tilan hallussa pitäminen objektiivisena
tunnusmerkkinä ulottaisi rangaistusvastuun liian laajalle,
ja sen näyttäminen toteen, että tilaa
pidetään hallussa juuri päärikoksen
tekemistä varten, voisi käytännössä olla
varsin ongelmallista. Toisaalta tällaisen tilan hallussapito
muuttuisi rangaistavaksi, jos tilaan on päärikoksen
tekemistä varten tehty esimerkiksi rakenteellisia tai muita
sellaisia muutoksia, että sieltä on erityisen
vaikea paeta. Merkityksellisenä voidaan pitää myös äänieristyksen
merkittävää parantamista.
Valiokunta on hallituksen esitystä käsiteltäessä kiinnittänyt
huomiota siihen, että panttivangin ottamisen valmistelua
koskevaan pykälään ei sisälly
vastaavaa tunnusmerkistöä kuin törkeän ryöstön
valmisteluun rikoksen tekemisessä tarpeellisen erityisen
tiedon hankkimisesta (31 luvun 2 a §:n
1 momentin 2 kohta). Valiokunta on erikseen selvittänyt
asiaa ja saamansa selvityksen perusteella on päätynyt
ehdottamaan, että pykälän 1 momenttiin uudeksi
2 kohdaksi lisätään tunnusmerkistö "hankkii
rikoksen tekemisessä tarpeellisen erityisen tiedon".
Muutoksen vuoksi momentin kohtien numerointi muuttuu. Muutosta käsitellään
tarkemmin jäljempänä 31 luvun
2 a §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa.
31 luku. Ryöstöstä ja kiristyksestä.
2 a §. Törkeän
ryöstön valmistelu.
Pykälä koskee törkeän ryöstön
valmistelua. Pykälän 1 momentin 2 kohta koskee
tilannetta, jossa hankitaan rikoksen tekemisessä tarpeellinen
erityinen tieto. Pykälässä edellytetään
toisin sanoen, että tieto on paitsi tarpeellinen myös
erityinen. Hallituksen esityksestä ilmenee (s. 41/I),
että tieto on tarpeellinen, jos ilman sitä ryöstöä ei käytännössä voida
toteuttaa. Lisäksi tarpeellisuus viittaa esityksen
mukaan siihen, että tieto on ryöstön
toteuttamisen kannalta keskeinen.
Voidaan kysyä, onko vaatimus tiedon "erityisyydestä"
tiedon "tarpeellisuuden" ohella tarpeen ja perusteltu ja asettaako
se liian korkeat vaatimukset rangaistavuuden täyttymiselle. Valiokunta
kuitenkin katsoo, että tiedon hankkimisen nimenomainen
sisällyttäminen rikostunnusmerkistöön
tulee kyseeseen vain erittäin poikkeuksellisesti, koska
kaikkeen rikoksentekoon liittyy yleensä erilaista
tiedonhankintaa. Näin ollen jotta "tiedon hankkiminen"
voi ylipäätään olla
rangaistava valmistelutoimi, on laillisuusperiaatteen kannalta perusteltua,
että tunnusmerkistöön sisällytetään
lisävaatimuksia rangaistavuuden alan rajaamiseksi. Vaatimus tiedon
tarpeellisuudesta ei siten yksistään riittävästi
rajaa tiedon hankkimista, minkä vuoksi valiokunta puoltaa
ehdotettua lisävaatimusta tiedon erityisyydestä.
Hallituksen esityksen mukaan (s. 41/I) tiedon erityisyys
voi perustua ensinnäkin siihen, että ulkopuolinen
henkilö ei saa kyseisiä tietoja, vaan kyseessä on
sisäpiiritieto. Törkeässä ryöstössä tarvittava
erityinen tieto voi koskea esimerkiksi järjestelmiä,
jotka tulee osata ohittaa päästäkseen
käsiksi omaisuuteen. Toiseksi tiedon erityisyys voi esityksen
mukaan perustua siihen, että tieto on rikoksen tekemistä varten erityisen
systemaattisesti ja järjestelmällisesti kerätty.
Valiokunnan näkemyksen mukaan tällaisen tiedon
ei tarvitse olla luottamuksellista sisäpiiritietoa,
vaan tieto voi olla myös yleisesti saatavilla olevaa, kunhan
se on kerätty erityisen systemaattisesti ja järjestelmällisesti.
Kuten hallituksen esityksestä ilmenee, järjestelmällinen rahankuljetusautojen
reittien ja aikataulujen selvittäminen niitä havainnoimalla
ja kirjaamalla yhdessä muun rikoksen toteuttamiseen tarvittavan
tiedon keräämisen kanssa voi merkitä erityisen
tiedon hankintaa.
Valiokunta on edellä 25 luvun 4 a §:n
yksityiskohtaisissa perusteluissa todetuin tavoin kiinnittänyt
huomiota siihen, että kyseiseen panttivangin ottamisen
valmistelua koskevaan pykälään ei sisälly
nimenomaista tunnusmerkistökohtaa tarpeellisen
erityisen tiedon hankkimisesta. Valiokunnan saaman selvityksen
mukaan panttivangin ottamisen valmistelussa tietojen hankkiminen
kohteesta on kokemusten perusteella hyvin keskeisessä asemassa.
Näin on etenkin, jos panttivangin avulla on tarkoitus saada
lunnasrahoja. Tiedot voivat koskea kohteena olevan henkilön
elämäntapaa, päivittäisrutiineja,
liikkumista, asumista, työpaikkaa, mahdollisia turvajärjestelyjä,
varallisuutta, lähipiiriä ja muita vastaavia seikkoja.
Kuten edellä on todettu, tiedon hankkimisen sisällyttäminen
rikostunnusmerkistöön tulee kyseeseen vain erittäin
poikkeuksellisesti. Hallituksen esityksessä on
kuitenkin päädytty ottamaan tarpeellisen erityisen
tiedon hankkiminen törkeän ryöstön
valmistelun tunnusmerkistöön siten kuin edellä on
kuvattu, ja valiokunta on päätynyt kannattamaan
ehdotusta. Valiokunta katsookin, että vastaava tunnusmerkistö on perusteltua
lisätä myös 25 luvun 4 a §:ssä säädettyyn
panttivangin ottamisen valmistelurikokseen, koska kyseessä on
tälle rikostyypille keskeinen ja tyypillinen valmistelun
tapa. Tunnusmerkistölisäykselle on panttivangin
ottamisen valmistelun osalta myös painavat perusteet ottaen
huomioon, että valmistelun kohteena oleva teko on poikkeuksellisen
törkeä vapauteen kohdistuva rikos, johon voi liittyä välitön
hengen tai erittäin vakava terveyden vaara. Mitä hallituksen
esityksessä ja edellä mietinnön perusteluissa
on esitetty tiedon tarpeellisuudesta ja erityisyydestä törkeän
ryöstön valmistelussa, voidaan soveltuvin osin
hyödyntää tulkittaessa tarpeellisen erityisen
tiedon merkitystä 25 luvun 4 a §:ssä säädetyssä panttivangin
ottamisen valmistelussa ottaen kuitenkin huomioon, että tiedon
hankinnan kohde on kyseisissä rikoksissa eri. Panttivangin
ottamisen osalta riittävää ei siten ole
esimerkiksi edellä mainittujen yksittäisten tietojen
kerääminen kohteena olevasta henkilöstä,
vaan konkreettisen ja yksilöidyn panttivangin
ottamisen toteuttamiseksi tapahtuvan tietojen keräämisen
tulee nimenomaisesti olla systemaattista ja järjestelmällistä.
Tältä osin lakivaliokunta viittaa myös
hallituksen esityksessäkin painotettuun valmistelurikosten
suppeaan tulkintaan ja siihen, että erityisen
tiedon hankkimista koskeva tunnusmerkistötekijä ei saa
johtaa esimerkiksi avunantajan vastuun suhteettomaan laajentumiseen.
Lopuksi valiokunta korostaa, että ehdotettu tarpeellisen
erityisen tiedon hankkimista koskeva tunnusmerkistölisäys
perustuu nyt käsillä olevan hallituksen esityksen
ja siihen sisältyvien valmistelurikosten arviointiin. Lisäyksestä ei
siten voida tehdä tätä laajempia tai
pitemmälle meneviä päätelmiä kyseisen
tunnusmerkistön tarpeellisuudesta tai perusteltavuudesta
muussa yhteydessä.
Nyt käsiteltävänä olevaa
törkeän ryöstön valmistelua
koskevaa säännöstä on asiantuntijakuulemisessa
ehdotettu myös täydennettäväksi
"rahoituksen hankkimisella, sen antamisella tai siihen osallistumisella".
Valiokunta ei kuitenkaan pidä tällaisia lisäyksiä tarpeellisina,
sillä niitä voidaan arvioida osallisuutena valmistelurikokseen.
Tällöin sovelletaan rikoslain yleiseen osaan sisältyviä osallisuussäännöksiä.
Myös hallituksen esityksen perusteluista (s. 41/II)
ilmenee, että törkeän ryöstörikoksen
rahoittaminen saattaa merkitä rangaistavaa osallisuutta törkeän
ryöstön valmisteluun.
Lakialoite
Lakialoitteessa LA 37/2011 vp ehdotetaan
murhan valmistelun säätämistä rangaistavaksi
teoksi. Käsiteltävänä olevassa
hallituksen esityksessä ehdotetaan paitsi murhan myös
muiden vakavien rikosten valmistelun kriminalisoimista. Koska lakivaliokunta
puoltaa valmistelurikosten rangaistavaksi säätämistä hallituksen
esityksen pohjalta, valiokunta ehdottaa, että lakialoite hylätään.