Yksityiskohtaiset perustelut

1. Laki rikoslain muuttamisesta

21 luku. Henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista.

6 a §. Törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelu.

Pykälässä säädetään törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta. Pykälässä tarkoitettuja rikoksia ovat samassa luvussa säädetyt tappo, murha ja surma (1—3 §) sekä törkeä pahoinpitely (6 §). Pykälän 1 momentissa säädetään kyseisten rikosten valmistelu rangaistavaksi kolmessa eri tilanteessa. Momentin 1 kohta koskee tilannetta, jossa pidetään hallussa ampuma- tai teräasetta tai muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä taikka välinettä, joka soveltuu erityisesti käytettäväksi välineenä rikoksessa. Momentin 2 kohta koskee vuorostaan sopimista ja yksityiskohtaisen suunnitelman laatimista ja 3 kohta palkkaamista, käskemistä tai muuten yllyttämistä mainitun rikoksen tekemiseen taikka lupautumista tai tarjoutumista tekemään se.

Kaikkia edellä mainittuja tilanteita koskee subjektiivinen edellytys siitä, että tunnusmerkistössä kuvattu valmistelutoimi tehdään säännöksessä viitatun "rikoksen tekemistä varten". Tämä ilmaisu pitää sisällään korotetun tahallisuusvaatimuksen. Kyse on toisin sanoen siitä, että henkilö nimenomaan tavoittelee päärikoksen tekemistä.

Momentin 1 kohdassa on kyse tapossa, murhassa, surmassa tai törkeässä pahoinpitelyssä käytettävän välineen hallussapidosta. Kyse on siis välineestä, jolla tuleva rikos viime kädessä toteutettaisiin. Esityksen perusteluista ilmenee, että kyseessä voi olla myös sellainen aineiden ja välineiden joukko, joista rikoksentekoväline valmistetaan. Tunnusmerkistö täyttyy tällöin, kun aineista ja välineistä voidaan välittömästi valmistaa lopullinen rikoksentekoväline. Esimerkkinä perusteluissa mainitaan se, että tietyistä aineista ja kemikaaleista voidaan valmistaa räjähdysaineita. Lakivaliokunnan näkemyksen mukaan vastaava tilanne on myös esimerkiksi se, että rikoksessa käytettäväksi aiottu ampuma-ase on erillisissä osissa ja voidaan välittömästi koota ampumista varten. Yhteistä näille tilanteille on se, että tunnusmerkistössä tarkoitettua rikosta ei toteuteta tai voida toteuttaa yksittäisellä aineella tai välineellä, mutta niistä voidaan välittömästi valmistaa lopullinen rikoksentekoväline. Nyt tarkoitetun valmistelurikoksen tunnusmerkistö ei vielä täyttyisi, jos kaikkia rikoksentekovälineen valmistamiseen tarvittavia osia ei ole ehditty hankkia tai ne eivät ole käsillä välittömästi. Tällaiseen tapaukseen voi toisaalta soveltua saman momentin 2 kohta yksityiskohtaisen suunnitelman laatimisesta. Lisäksi tällainen teko voi olla rangaistava muiden rangaistussäännösten nojalla.

On myös aiheellista korostaa, että valmistelurikoksen rangaistavuus edellyttää näyttöä muistakin seikoista kuin rikoksen tekemisessä käytettävien välineiden hallussapidosta. Edellä todetuin tavoin valmistelutoimi tulee tehdä tietyn rikoksen tekemistä varten. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilö on tehnyt päätöksen tunnusmerkistössä mainitun rikoksen toteuttamisesta ja pitää välineitä hallussaan nimenomaan kyseisen päätöksen toteuttamiseksi. Valmisteltavan pääteon on myös oltava riittävän konkreettinen ja yksilöity, vaikka säännöksessä ei nimenomaisesti edellytetä sitä, että valmisteltava pääteko ollaan toteuttamassa välittömästi. Ajallinen yhteys valmisteluteon ja pääteon välillä on kuitenkin merkityksellinen, ja se on otettava huomioon pykälän 2 momentin vaaraedellytystä arvioitaessa.

Momentin 3 kohdassa kriminalisoidaan muun muassa palkkaaminen, käskeminen tai muuten yllyttäminen mainitun rikoksen tekemiseen. Hallituksen esityksessä (s. 37/I) todetaan, että yllyttäminen on yläkäsite, jonka merkittäviä tyyppitilanteita ovat säännöksessä nimenomaisesti mainitut palkkaaminen ja käskeminen. Lisäksi todetaan, että muun yllyttämisen sisältö ratkeaa yllyttämistä koskevien yleisten sääntöjen perusteella.

Yllyttämisestä säädetään rikoslain yleisessä osassa 5 luvun 5 §:ssä. Sen mukaan yllytykseen syyllistyy se, joka tahallaan taivuttaa toisen tahalliseen rikokseen tai sen rangaistavaan yritykseen. Yllytyksen tekomuotoja ei ole säännöksessä tätä tarkemmin määritelty. Tällaiseen ratkaisuun on päädytty, kun yllyttämistä koskevat yleiset säännöt uudistettiin rikoslain yleisten oppien uudistuksessa (HE 44/2002 vp). Tämän perusratkaisun vuoksi lakivaliokunta katsoo, että "muuten yllyttämisen" tekomuotoja ei ole tarpeen eikä perusteltua luetella myöskään käsillä olevassa rikoslain erityiseen osaan sisällytettävässä säännöksessä nyt esitettyä tarkemmin. Hallituksen esityksen perusteluista (s. 37/II) ilmenee, että säännöksessä tarkoitettua "muuten yllyttämistä" voivat esimerkiksi olla painostaminen, kiristäminen, uhkaileminen ja muu vaikuttaminen. Ehdotetussa lainkohdassa ei kuitenkaan edellytetä rikoksentekopäätöksen syntymistä yllytetyssä henkilössä.

Tässä yhteydessä valiokunta kiinnittää huomiota myös internetissä tapahtuviin tekoihin, sillä aihetta ei ole käsitelty hallituksen esityksessä. Internet muodostaa rikosten selvittämiselle ja tutkinnalle erityisen haasteen, sillä internetissä tehtyjä tekoja ja sitä, missä tarkoituksessa ne on tehty, voi olla vaikea arvioida. Internetiin voidaan esimerkiksi lisätä erilaisia uhkauksia ja tappolistoja. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tällaisia uhkauksia tutkitaan nykyisin laittomana uhkauksena (rikoslain 25 luvun 7 §), julkisena kehottamisena rikokseen (rikoslain 17 luvun 1 §) ja perättömänä vaarailmoituksena (rikoslain 34 luvun 10 §). Jotta kyse voi olla käsiteltävänä olevassa lainkohdassa tarkoitetusta yllytyksestä, lupautumisesta tai tarjoutumisesta, valiokunta katsoo, että tällaisen toimen tulee ensinnäkin olla vakavasti otettava. Lisäksi hallituksen esityksen perustelujen mukaisesti kohteen on oltava yksilöity ja esimerkiksi käskemisessä käskijällä on oltava tiettyyn henkilöön tai henkilöjoukkoon todellinen käskyvalta. Myös valmisteltavan rikoksen tulee olla riittävän yksilöity, mikä merkitsee sitä, ettei pelkkä yleinen valmius tällaisen rikoksen tekemiseen ole riittävää. Lisäksi on muun muassa arvioitava, kuinka suuri vaara on siitä, että rikos toteutetaan. Niin ikään valmistelutoimi tulee tehdä nimenomaan pääteon toteuttamisen tarkoituksessa.

Edellä esitetyn perusteella valiokunta katsoo, että ehdotettuja säännöksiä ei ole lähtökohtaisesti tarkoitettu sovellettaviksi esimerkiksi internetiin lisättyihin sekaviin kirjoituksiin tai kirjoituksiin, jotka on lisätty sinne ajattelemattomasti tai uhoamismielessä. Sama koskee soveltuvin osin muitakin kuin internetiin lisättyjä kirjoituksia. Tässä yhteydessä valiokunta myös korostaa ehdotettujen säännösten suppeaa tulkintaa, jotta niitä ei sovelleta yli niiden tarkoituksen.

25 luku. Vapauteen kohdistuvista rikoksista.

4 a §. Panttivangin ottamisen valmistelu.

Pykälässä säädetään panttivangin ottamisen valmistelusta. Vastaavalla tavalla kuin rikoslain 21 lukuun ehdotetussa uudessa 6 a §:ssä, pykälän 1 momentissa säädetään niistä tilanteista, joissa panttivangin ottamisen valmistelu olisi rangaistavaa, ja 2 momentissa vaaraelementistä ja valmistelusta luopumisesta.

Pykälän 1 momentin 2 kohdassa säädetään rangaistavaksi rikoksen toteuttamiseen tarvittavan tilan valmistaminen tai hankkiminen. Hallituksen esityksestä (s. 40/I) ilmenee, että tällainen tila voi olla esimerkiksi asuntovaunu. On huomattava, että rangaistavaa ei nyt käsillä olevan kohdan perusteella olisi panttivangin ottamisen toteuttamiseen tarvittavan tilan hallussa pitäminen. Rangaistavaksi tämä tulisi vasta, jos tällainen tila hankitaan rikoksen tekemistä varten tai jos hallinnassa olevaan tilaan tehtäisiin sellaisia muutoksia, joiden seurauksena kyse olisi tilan valmistamisesta. Laillisuusperiaate huomioon ottaen lakivaliokunta pitää rangaistavuuden alan rajaamista esitetyllä tavalla perusteltuna, sillä rikoksen toteuttamiseen voidaan käyttää tilaa, joka on varsin tavanomainen ja joita omistetaan yleisesti. Kyse voi olla esimerkiksi omakotitalon kellarista tai vajasta. Pelkästään tällaisen tilan hallussa pitäminen objektiivisena tunnusmerkkinä ulottaisi rangaistusvastuun liian laajalle, ja sen näyttäminen toteen, että tilaa pidetään hallussa juuri päärikoksen tekemistä varten, voisi käytännössä olla varsin ongelmallista. Toisaalta tällaisen tilan hallussapito muuttuisi rangaistavaksi, jos tilaan on päärikoksen tekemistä varten tehty esimerkiksi rakenteellisia tai muita sellaisia muutoksia, että sieltä on erityisen vaikea paeta. Merkityksellisenä voidaan pitää myös äänieristyksen merkittävää parantamista.

Valiokunta on hallituksen esitystä käsiteltäessä kiinnittänyt huomiota siihen, että panttivangin ottamisen valmistelua koskevaan pykälään ei sisälly vastaavaa tunnusmerkistöä kuin törkeän ryöstön valmisteluun rikoksen tekemisessä tarpeellisen erityisen tiedon hankkimisesta (31 luvun 2 a §:n 1 momentin 2 kohta). Valiokunta on erikseen selvittänyt asiaa ja saamansa selvityksen perusteella on päätynyt ehdottamaan, että pykälän 1 momenttiin uudeksi 2 kohdaksi lisätään tunnusmerkistö "hankkii rikoksen tekemisessä tarpeellisen erityisen tiedon". Muutoksen vuoksi momentin kohtien numerointi muuttuu. Muutosta käsitellään tarkemmin jäljempänä 31 luvun 2 a §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa.

31 luku. Ryöstöstä ja kiristyksestä.

2 a §. Törkeän ryöstön valmistelu.

Pykälä koskee törkeän ryöstön valmistelua. Pykälän 1 momentin 2 kohta koskee tilannetta, jossa hankitaan rikoksen tekemisessä tarpeellinen erityinen tieto. Pykälässä edellytetään toisin sanoen, että tieto on paitsi tarpeellinen myös erityinen. Hallituksen esityksestä ilmenee (s. 41/I), että tieto on tarpeellinen, jos ilman sitä ryöstöä ei käytännössä voida toteuttaa. Lisäksi tarpeellisuus viittaa esityksen mukaan siihen, että tieto on ryöstön toteuttamisen kannalta keskeinen.

Voidaan kysyä, onko vaatimus tiedon "erityisyydestä" tiedon "tarpeellisuuden" ohella tarpeen ja perusteltu ja asettaako se liian korkeat vaatimukset rangaistavuuden täyttymiselle. Valiokunta kuitenkin katsoo, että tiedon hankkimisen nimenomainen sisällyttäminen rikostunnusmerkistöön tulee kyseeseen vain erittäin poikkeuksellisesti, koska kaikkeen rikoksentekoon liittyy yleensä erilaista tiedonhankintaa. Näin ollen jotta "tiedon hankkiminen" voi ylipäätään olla rangaistava valmistelutoimi, on laillisuusperiaatteen kannalta perusteltua, että tunnusmerkistöön sisällytetään lisävaatimuksia rangaistavuuden alan rajaamiseksi. Vaatimus tiedon tarpeellisuudesta ei siten yksistään riittävästi rajaa tiedon hankkimista, minkä vuoksi valiokunta puoltaa ehdotettua lisävaatimusta tiedon erityisyydestä.

Hallituksen esityksen mukaan (s. 41/I) tiedon erityisyys voi perustua ensinnäkin siihen, että ulkopuolinen henkilö ei saa kyseisiä tietoja, vaan kyseessä on sisäpiiritieto. Törkeässä ryöstössä tarvittava erityinen tieto voi koskea esimerkiksi järjestelmiä, jotka tulee osata ohittaa päästäkseen käsiksi omaisuuteen. Toiseksi tiedon erityisyys voi esityksen mukaan perustua siihen, että tieto on rikoksen tekemistä varten erityisen systemaattisesti ja järjestelmällisesti kerätty. Valiokunnan näkemyksen mukaan tällaisen tiedon ei tarvitse olla luottamuksellista sisäpiiritietoa, vaan tieto voi olla myös yleisesti saatavilla olevaa, kunhan se on kerätty erityisen systemaattisesti ja järjestelmällisesti. Kuten hallituksen esityksestä ilmenee, järjestelmällinen rahankuljetusautojen reittien ja aikataulujen selvittäminen niitä havainnoimalla ja kirjaamalla yhdessä muun rikoksen toteuttamiseen tarvittavan tiedon keräämisen kanssa voi merkitä erityisen tiedon hankintaa.

Valiokunta on edellä 25 luvun 4 a §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetuin tavoin kiinnittänyt huomiota siihen, että kyseiseen panttivangin ottamisen valmistelua koskevaan pykälään ei sisälly nimenomaista tunnusmerkistökohtaa tarpeellisen erityisen tiedon hankkimisesta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan panttivangin ottamisen valmistelussa tietojen hankkiminen kohteesta on kokemusten perusteella hyvin keskeisessä asemassa. Näin on etenkin, jos panttivangin avulla on tarkoitus saada lunnasrahoja. Tiedot voivat koskea kohteena olevan henkilön elämäntapaa, päivittäisrutiineja, liikkumista, asumista, työpaikkaa, mahdollisia turvajärjestelyjä, varallisuutta, lähipiiriä ja muita vastaavia seikkoja.

Kuten edellä on todettu, tiedon hankkimisen sisällyttäminen rikostunnusmerkistöön tulee kyseeseen vain erittäin poikkeuksellisesti. Hallituksen esityksessä on kuitenkin päädytty ottamaan tarpeellisen erityisen tiedon hankkiminen törkeän ryöstön valmistelun tunnusmerkistöön siten kuin edellä on kuvattu, ja valiokunta on päätynyt kannattamaan ehdotusta. Valiokunta katsookin, että vastaava tunnusmerkistö on perusteltua lisätä myös 25 luvun 4 a §:ssä säädettyyn panttivangin ottamisen valmistelurikokseen, koska kyseessä on tälle rikostyypille keskeinen ja tyypillinen valmistelun tapa. Tunnusmerkistölisäykselle on panttivangin ottamisen valmistelun osalta myös painavat perusteet ottaen huomioon, että valmistelun kohteena oleva teko on poikkeuksellisen törkeä vapauteen kohdistuva rikos, johon voi liittyä välitön hengen tai erittäin vakava terveyden vaara. Mitä hallituksen esityksessä ja edellä mietinnön perusteluissa on esitetty tiedon tarpeellisuudesta ja erityisyydestä törkeän ryöstön valmistelussa, voidaan soveltuvin osin hyödyntää tulkittaessa tarpeellisen erityisen tiedon merkitystä 25 luvun 4 a §:ssä säädetyssä panttivangin ottamisen valmistelussa ottaen kuitenkin huomioon, että tiedon hankinnan kohde on kyseisissä rikoksissa eri. Panttivangin ottamisen osalta riittävää ei siten ole esimerkiksi edellä mainittujen yksittäisten tietojen kerääminen kohteena olevasta henkilöstä, vaan konkreettisen ja yksilöidyn panttivangin ottamisen toteuttamiseksi tapahtuvan tietojen keräämisen tulee nimenomaisesti olla systemaattista ja järjestelmällistä. Tältä osin lakivaliokunta viittaa myös hallituksen esityksessäkin painotettuun valmistelurikosten suppeaan tulkintaan ja siihen, että erityisen tiedon hankkimista koskeva tunnusmerkistötekijä ei saa johtaa esimerkiksi avunantajan vastuun suhteettomaan laajentumiseen. Lopuksi valiokunta korostaa, että ehdotettu tarpeellisen erityisen tiedon hankkimista koskeva tunnusmerkistölisäys perustuu nyt käsillä olevan hallituksen esityksen ja siihen sisältyvien valmistelurikosten arviointiin. Lisäyksestä ei siten voida tehdä tätä laajempia tai pitemmälle meneviä päätelmiä kyseisen tunnusmerkistön tarpeellisuudesta tai perusteltavuudesta muussa yhteydessä.

Nyt käsiteltävänä olevaa törkeän ryöstön valmistelua koskevaa säännöstä on asiantuntijakuulemisessa ehdotettu myös täydennettäväksi "rahoituksen hankkimisella, sen antamisella tai siihen osallistumisella". Valiokunta ei kuitenkaan pidä tällaisia lisäyksiä tarpeellisina, sillä niitä voidaan arvioida osallisuutena valmistelurikokseen. Tällöin sovelletaan rikoslain yleiseen osaan sisältyviä osallisuussäännöksiä. Myös hallituksen esityksen perusteluista (s. 41/II) ilmenee, että törkeän ryöstörikoksen rahoittaminen saattaa merkitä rangaistavaa osallisuutta törkeän ryöstön valmisteluun.

Lakialoite

Lakialoitteessa LA 37/2011 vp ehdotetaan murhan valmistelun säätämistä rangaistavaksi teoksi. Käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan paitsi murhan myös muiden vakavien rikosten valmistelun kriminalisoimista. Koska lakivaliokunta puoltaa valmistelurikosten rangaistavaksi säätämistä hallituksen esityksen pohjalta, valiokunta ehdottaa, että lakialoite hylätään.