Yleisperustelut
         
         Yleistä
         
         Hallituksen esityksessä tarkoitetun yleissopimuksen
            tarkoituksena on tukea sopimuspuolten toimia terrorismirikosten
            ennalta ehkäisemiseksi. Tähän on pyritty
            mm. velvoittamalla sopimuspuolet säätämään
            rangaistaviksi julkinen yllytys terrorismirikokseen, värväys
            terrorismiin ja koulutus terrorismiin. Valiokunta pitää yleissopimusta
            onnistuneena ja tasapainoisena kokonaisuutena. Yleissopimus
            on osoitus siitä, että tehokkaita terrorisminvastaisia
            toimia voidaan toteuttaa ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla.
         
         
         Valiokunnan mielestä on tärkeää,
            että Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön
            terrorismirikosten torjumiseksi. Valiokunta puoltaa yleissopimuksen
            ja lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin
            ja muutosehdotuksin.
         
         
         Terrorismirikoksen täyttymistä koskeva rangaistavuuden
            edellytys
         
         
         Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että rikoslain
            34 a luvun 4 §:ssä säädetystä terroristiryhmän
            toiminnan edistämisen tunnusmerkistöstä poistetaan
            edellytys, jonka mukaan teko on rangaistava vain, jos terroristiryhmän
            toiminnassa tehdään terroristisessa tarkoituksessa
            tehty rikos taikka sen rangaistava yritys tai valmistelu. Tällaista
            liittännäisyysvaatimusta ei ehdoteta otettavaksi
            myöskään esityksessä ehdotettuun uuteen
            rangaistussäännökseen, joka koskee koulutuksen
            antamista terrorismirikoksen tekemistä varten.
         
         
         Mainittu liitännäisyysvaatimus lisättiin
            aikoinaan rikoslain 34 a luvun 4 §:ään
            eduskuntakäsittelyssä. Perustuslakivaliokunta
            katsoi tuolloin sääntelyn täsmällisyyden
            kannalta olevan tärkeää liittää terroristiryhmän
            toimintaan osallistumisen rangaistavuus siihen, että ryhmän
            toiminnan voidaan todeta edistyneen vähintään
            terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelun
            asteelle (PeVL 48/2002 vp,
            s. 3/II). Perustuslakivaliokunta ei kuitenkaan
            katsonut, että tällaisen liitännäisyysvaatimuksen
            puuttuminen lakiehdotuksesta olisi vaikuttanut sen säätämisjärjestykseen.
            Lakivaliokunta ehdotti mietinnössään
            liitännäisyysvaatimuksen lisäämistä rangaistussäännökseen
            perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaisesti (LaVM 24/2002 vp, s. 6/I).
            Tuolloin täytäntöönpantavana
            ollut EU:n puitepäätösNeuvoston
            13.6.2002 tekemä puitepäätös
            terrorismin torjumisesta (2002/475/YOS). ei
            lakivaliokunnan käsityksen mukaan estänyt liitännäisyysvaatimuksen
            ottamista lakiin. 
         
         
         Nyt käsillä oleva tilanne eroaa kuitenkin EU:n
            puitepäätöksen täytäntöönpanosta.
            Voimaan saatettavan yleissopimuksen 8 artiklassa on näet
            nimenomainen määräys, jonka mukaan teon
            katsominen yleissopimuksen 5—7 artiklassa tarkoitetuksi
            rikokseksi ei edellytä, että terrorismirikos
            tosiasiallisesti tehdään. Valiokunnan mielestä 8
            artikla edellyttää liitännäisyysvaatimuksesta
            luopumista ainakin niiltä osin kuin hallituksen esityksessä ehdotetut
            rangaistussäännökset koskevat yleissopimuksessa
            tarkoitettuja rikoksia. Valiokunnan mielestä rangaistussäännökset
            ovat ilman tällaista liitännäisyysvaatimustakin
            riittävän täsmällisiä.
            Valiokunta toteaa, että vastaavanlaista liitännäisyysvaatimusta
            ei nykyisinkään sisälly terrorismin rahoittamista
            koskevaan rangaistussäännökseen (rikoslain
            34 a luvun 5 §).
         
         
         Yleissopimuksen voimaansaattaminen ei sinänsä edellytä,
            että liitännäisyysvaatimus poistetaan
            niistäkin terroristiryhmän toiminnan edistämisenä rangaistavista
            teoista, joista yleissopimuksessa ei ole määräyksiä.
            Valiokunta katsoo kuitenkin, ettei ole kriminaalipoliittisia perusteita
            asettaa terroristiryhmän toiminnan edistämistä ja
            muita samankaltaisia rikoksia liitännäisyysvaatimuksen
            suhteen eri asemaan riippuen siitä, pohjautuvatko säännökset
            nyt kysymyksessä olevaan yleissopimukseen vai EU:n puitepäätökseen.
            Siksi valiokunta ehdottaa, että liitännäisyysvaatimus
            hallituksen esityksen mukaisesti poistetaan paitsi värväyksestä ja
            koulutuksesta terrorismiin myös muista terroristiryhmän
            toiminnan edistämisenä rangaistavista teoista.
         
         
         Valmistelutyyppisiä tekoja koskevista rangaistussäännöksistä
         
         Yleissopimuksen tarkoittamat kriminalisointivelvoitteet koskevat
            valmistelutyyppisiä tekoja. Samantapaisia rikoksen valmistelua
            tai edistämistä koskevia rangaistussäännöksiä on
            viime vuosina otettu rikoslakiin enenevässä määrin erityisesti
            EU:n puitepäätösten täytäntöönpanemiseksi
            ja muiden kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamiseksi.
            Yksinomaan kansalliseen valmisteluun perustuvassa rikoslainsäädännössä on
            sen sijaan perinteisesti suhtauduttu pidättyväisesti
            valmistelutyppisiä tekoja koskeviin rangaistussäännöksiin.
            Myöskään viime vuosikymmeninä toteutetussa
            rikoslain kokonaisuudistuksessa valmistelutyyppisten tekojen kriminalisointia
            koskeviin ongelmiin ei ole juuri kiinnitetty huomiota.
         
         
         Edellä kuvattu kehityskulku näyttää johtaneen
            siihen, että rikoksen valmisteluksi katsottavien
            tekojen rangaistavuus on pistemäistä ja kriminaalipoliittisesti
            arvioituna epäjohdonmukaista. Tätä kuvaa
            se, että esimerkiksi maksuvälinepetoksen valmistelu
            sekä huumausainerikoksen valmistelu ja jopa huumausainerikoksen
            valmistelun yritys on säädetty rangaistavaksi,
            kun toisaalta esimerkiksi murhan tai törkeän ryöstön
            valmistelua ei ole säädetty rangaistavaksi.
         
         
         Oikeusministeriössä on parhaillaan vireillä rikoslain
            kokonaisuudistuksen loppuunsaattamiseen tähtäävä hanke.
            Valiokunta pitää tarpeellisena, että joko
            sen yhteydessä tai erillisenä hankkeena selvitetään,
            ovatko rikoslainsäädäntöön
            nykyisin sisältyvät valmistelutyyppisiä tekoja
            koskevat rangaistussäännökset johdonmukaisia
            ja vastaavatko ne riittävästi vakavien rikosten
            torjunnan asettamia vaatimuksia. Valiokunta ehdottaa asiaa koskevan
            lausuman hyväksymistä (Valiokunnan lausumaehdotus).
            
         
         
       
      
         
         Yksityiskohtaiset perustelut
         
         2.2 Laki rikoslain 34 a luvun muuttamisesta
         
         1 §. Terroristisessa tarkoituksessa tehdyt rikokset.
         
          Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että pykälän
            1 momentin 1 kohtaan lisätään julkinen kehottaminen
            rikokseen, törkeä julkisrauhan rikkominen ja ydinenergian
            käyttörikos. Tällöin näiden
            rikosten rangaistusasteikko olisi vankeutta vähintään
            neljä kuukautta ja enintään kolme vuotta,
            jos rikos on tehty terroristisessa tarkoituksessa siten, että teko
            on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa jollekin valtiolle
            tai kansainväliselle järjestölle.
         
         
         Valiokunta ehdottaa pykälään kahta
            muutosta. Ensiksikin valiokunta ehdottaa, että julkinen
            kehottaminen rikokseen lisätään 1 momentin
            1 kohdan sijasta sen 2 kohtaan. Tällöin enimmäisrangaistus
            terroristisessa tarkoituksessa tehdystä julkisesta kehottamisesta
            rikokseen olisi kolmen vuoden asemesta neljä vuotta vankeutta,
            mikä valiokunnan mielestä paremmin vastaa rikoksen
            laatua. Neljän vuoden enimmäisrangaistus mahdollistaa
            myös sen, että rikoksen estämiseksi,
            paljastamiseksi ja selvittämiseksi voidaan poliisilain
            (493/1995) ja pakkokeinolain (450/1987)
            säännösten mukaisesti käyttää mm.
            teknistä kuuntelua ja televalvontaa.
         
         
         Toiseksi valiokunta ehdottaa, että 1 momentin
            1 kohtaan sisältyvää viittausta rikoslain 24
            luvun 4 §:ssä tarkoitettuun törkeään
            julkisrauhan rikkomiseen supistetaan kohdistumaan vain mainitun
            pykälän 2 kohtaan. Hallituksen esityksen perusteluista
            (s. 11/II) ilmenevin tavoin yleissopimus koskee
            vain sellaisia Suomessa törkeänä julkisrauhan
            rikkomisena rangaistavia tekoja, jotka on tehty kansainvälistä suojelua
            nauttivia henkilöitä vastaan. Tällaisia
            henkilöitä vastaan tehdyistä teoista
            säädetään rikoslain 24 luvun
            4 §:n 2 kohdassa. Valiokunta katsoo, ettei muuntyyppisiä törkeitä julkisrauhan rikkomisia
            ole aiheellista tässä yhteydessä sisällyttää terroristisessa
            tarkoituksessa tehtyjen rikosten luetteloon, kun yleissopimuksen
            voimaansaattaminen ei sitä edellytä eikä siihen
            ole esitetty olevan muitakaan perusteita.
         
         
         4 §. Terroristiryhmän toiminnan
            edistäminen.
         
         
         Jäljempänä 4 b §:n
            perusteluissa selostettavista syistä valiokunta ehdottaa,
            että 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu
            värväys terrorismirikoksen tekemiseen
            erotetaan itsenäiseksi rikostunnusmerkistöksi,
            joka sijoitetaan uuteen 4 b §:ään.
            Tämän seurauksena 4 §:n 1 momentista
            on poistettava sen 1 kohdassa oleva säännös.
            Samalla momentin muiden kohtien numerointi muuttuu.
         
         
         4 b §. Värväys
            terrorismirikoksen tekemiseen. (Uusi) 
         
         
          Yleissopimuksen 6 artiklan 1 kappaleessa määritellään
            "värväys terrorismiin" siten, että sillä tarkoitetaan
            toisen henkilön taivuttamista tekemään
            terrorismirikos tai osallistumaan terrorismirikoksen tekoon taikka
            liittymään yhteenliittymään
            tai ryhmään tarkoituksena myötävaikuttaa
            siihen, että kyseinen yhteenliittymä tai ryhmä tekee
            yhden tai useamman terrorismirikoksen.
         
         
         Artiklan 2 kappaleen mukaan kunkin sopimuspuolen on ryhdyttävä tarvittaviin
            toimenpiteisiin säätääkseen
            1 kappaleen määritelmän mukaisen oikeudenvastaisen
            ja tahallisen värväyksen terrorismiin
            valtionsisäisen lainsäädäntönsä nojalla
            rangaistavaksi teoksi.
         
         
         Hallituksen esityksen perusteluissa on todettu (s. 10/II),
            että 6 artiklan 1 kappaleen mukaiseen rikokseen voidaan
            syyllistyä ensinnäkin rikoslain 5 luvun 5 §:n
            mukaisella yllytyksellä. Lisäksi on todettu, että rikoslain
            34 a luvun 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan terroristiryhmän toiminnan
            edistämiseen syyllistyy se, joka värvää tai
            yrittää värvätä väkeä terroristiryhmää varten
            edistääkseen terroristiryhmän saman luvun
            1 tai 2 §:ssä tarkoitettua rikollista
            toimintaa tai tietoisena siitä, että hänen
            toimintansa edistää sitä. Hallituksen
            esityksessä on katsottu yleissopimuksen voimaansaattamisen
            terrorismiin värväyksen osalta edellyttävän
            vain sitä, että rikoslain 34 a luvun 4 §:stä poistetaan
            lisäedellytys, jonka mukaan värvääminen
            on rangaistavaa vain, jos terroristiryhmän toiminnassa
            tehdään saman luvun 1 §:ssä tarkoitettu
            rikos tai sellaisen rikoksen rangaistava yritys taikka 2 §:ssä tarkoitettu
            rikos.
         
         
         Valiokunta toteaa, että yleissopimuksen 6 artiklan
            1 kappaleen mukaan värväys terrorismiin tarkoittaa
            paitsi terroristiryhmän toiminnan edistämistä väkeä värväämällä myös
            yksittäisen henkilön taivuttamista tekemään
            terrorismirikos. Tällainen terroristiryhmän
            toimintaan liittymätön värväysteko
            voi hallituksen esityksessä todetuin tavoin tulla rangaistavaksi
            yllytyksenä. Rikoslain 5 luvun 5 §:n mukaan yllytyksen
            rangaistavuus edellyttää kuitenkin sitä,
            että pääteko tai sen rangaistava
            yritys tehdään. Edellä yleisperusteluissa
            todetuin tavoin tällainen liitännäisyysvaatimus
            ei ole sopusoinnussa yleissopimuksen 8 artiklan kanssa, koska 8
            artiklan mukaan teon katsominen yleissopimuksen 5—7 artiklassa
            tarkoitetuksi rikokseksi ei edellytä, että terrorismirikos
            tosiasiallisesti tehdään. 
         
         
         Edellä todetusta seuraa, että yleissopimuksen 6
            ja 8 artiklasta johtuvat kriminalisointivelvoitteet eivät
            tulisi hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla asianmukaisesti
            voimaansaatetuiksi. Valiokunta pitää tämän
            vuoksi perusteltuna, että värväyksestä terrorismirikoksen
            tekemiseen muodostetaan itsenäinen rikostunnusmerkistö.
         
         
         2.3 Laki pakkokeinolain 5 a luvun 2 §:n muuttamisesta
            (Uusi lakiehdotus)
         
         
         2 §. Telekuuntelun edellytykset. 
         
          Pykälässä säädetään
            telekuuntelun edellytyksistä. Siinä luetellaan
            tyhjentävästi ne rikokset, joiden selvittämiseksi
            telekuuntelua saadaan käyttää. Pykälän
            1 momentin 11 kohdassa mainitaan tällaisena rikoksena mm.
            terroristiryhmän toiminnan edistäminen. 
         
         
         Koulutuksen antaminen terrorismirikoksen tekemistä varten
            ja värväys terrorismirikoksen tekemiseen eivät
            enää vastaisuudessa tule rangaistaviksi terroristiryhmän
            toiminnan edistämisenä vaan ovat itsenäisiä rikostunnusmerkistöjä. Jotta
            telekuuntelun käyttäminen näiden rikosten selvittämiseksi
            on tulevaisuudessakin mahdollista, valiokunta ehdottaa, että nämä uudet
            rikosnimikkeet lisätään 1 momentin 11
            kohtaan. 
         
         
         2.4 Laki poliisilain 31 d §:n muuttamisesta (Uusi
            lakiehdotus)
         
         
         31 d §. Telekuuntelun edellytykset.
         
          Pykälässä säädetään
            siitä, millä edellytyksillä poliisimiehellä on
            oikeus käyttää telekuuntelua. Sen 1 momentissa
            luetellaan ne rikokset, joiden estämiseksi tai paljastamiseksi
            telekuuntelua saadaan käyttää. Tällaisena
            rikoksena mainitaan mm. terroristiryhmän toiminnan edistäminen.
         
         
         Pykälän 1 momenttiin on lisättävä koulutuksen
            antaminen terrorismirikoksen tekemistä varten ja värväys
            terrorismirikoksen tekemiseen vastaavasta syystä kuin ne
            on edellä ehdotettu lisättäväksi
            pakkokeinolain 5 a luvun 2 §:n 1 momentin 11 kohtaan.