Taustaa
Valiokunta on Prestige-öljytankkerionnettomuuden jälkeen
päättänyt 10 päivänä joulukuuta
2002 pyytää selvityksen öljyntorjuntavalmiuksista
Suomenlahdella ja Itämerellä liikenne- ja viestintäministeriöltä ja
on seuraavana päivänä päättänyt
tehdä tutustumismatkan tammikuun lopulla Venäjän
Suomenlahden rannalla sijaitsevaan Primorskin eli Koiviston öljysatamaan
ja mikäli mahdollista myös rakennettavaan Vysotskin
eli Uuraan öljysatamaan. Valiokunta on matkapäätöstä tehdessään
kantanut huolta öljyntorjuntavalmiuksien lisäksi
mahdollisuuksista selvittää ja rajoittaa öljyn
ja muiden vaarallisten aineiden kuljetusten onnettomuusriskejä.
Asiantuntijakuulemisessa ja tutustumismatkansa aikana saamansa selvityksen
perusteella valiokunta esittää huolensa Suomenlahden
ja Itämeren öljyntorjuntavalmiuksien riittävyydestä ja öljynkuljetuksista
aiheutuvista riskeistä.
Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksessä öljyntorjuntavalmiuksista
Suomenlahdella ja Itämerellä todetaan öljyvahinkojen
torjuntaa koskevat säädökset ja se, että pelastustoimen alueellistamista
koskeva uudistus vaikuttaa oleellisesti ja myönteisesti öljyvahinkojen
torjuntaan. Itämeren merellisen ympäristön
suojelua koskevan Helsingin sopimuksen mukaan Suomi voi tukeutua
myös naapurimaalta saatavaan apuun merialueella tapahtuvien
suurten öljyvahinkojen torjunnassa. Selvityksen mukaan öljyä myös
jääolosuhteissa kerääväksi
alukseksi tänä vuonna varustettava väylänhoitoalus
Seili parantaa öljynkeräyskapasiteettia, mutta
ei vielä poista hätähinaus-, sammutus-
ja kevennyskyvyn puutteita. Valiokunta pitääkin
hätähinauskapasiteetin puutetta huolestuttavana
ja painottaa myös riittävän öljyntorjuntakapasiteetin
lisäksi sen oikeata maantieteellistä sijaintia.
Suomenlahden rantavaltioista Venäjä on äskettäin
saanut uusia alusten öljynkeräyslaitteita, mutta
uusia keräysaluksia ei ole vielä sen eikä Viron
näköpiirissä. Selvityksessä korostetaan Venäjän
ja Viron öljyntorjuntavalmiuden parantamisen merkitystä.
Suomi onkin jo 1990-luvulla avustanut öljyntorjuntalaitteiden
toimituksia Venäjälle ja Baltian maihin. Valiokunta
korostaa selvitykseen yhtyen, että on Suomen omien etujen
ja itäisen Suomenlahden saariston ympäristönsuojelun
kannalta tarpeellista, että Venäjän ja
Viron viranomaisilla on riittävä öljyntorjuntavalmius.
Vuodesta 1995 Suomenlahden öljykuljetukset (20 milj.
tonnia) kaksinkertaistuivat vuoteen 2000 (40 milj. tonnia) ja kolminkertaistuvat
vuoteen 2003 mennessä (60 milj. tonnia). Selvityksessä arvioidaan,
että 100 miljoonan tonnin raja voi ylittyä jo
ennen vuotta 2005. Kuitenkin Itämerellä ja erityisesti
Suomenlahdella on tapahtunut keskimääräistä vähemmän
vahinkoja, mikä johtunee osittain meriturvallisuuden korkeasta
tasosta Itämeren länsi- ja pohjoisrannikoilla,
jossa rannikon rikkonaisuudesta johtuvat vaativat merenkulkuolosuhteet
edellyttävät erityistä varovaisuutta.
Itämeren muissa osissa merenkulkuolosuhteet ovat helpommat,
mutta uusia satamia on kuitenkin tulossa paikkoihin, joiden merenkulkuolosuhteet
ovat vähintään yhtä vaikeita
kuin Suomen rannikolla. Jotta myös uusien satamien vaikeakulkuisilla
väylillä voitaisiin päästä vastaavaan
turvallisuuteen, olisi selvityksen mukaan myös merenkulkutekniikassa,
rakenteissa, välineissä ja aluksilla päästävä vastaavalle,
jopa vaativammalle (yli 100 000 tonnin alukset talviolosuhteissa)
tasolle. Valiokunta korostaa, että ennakkoturvallisuuden
kannalta tärkeitä hankkeita ovat maista käsin
tapahtuva liikenteenohjaus (VTS tai VTMIS), sitä tukeva
alusten automaattinen tunnistusjärjestelmä (AIS),
kaksoisrunkoisten ja jäävahvistettujen säiliöalusten käyttö ja
suurten säiliöalusten saattohinaus väylillä sekä yhtenäiset,
riittävät jääliikennerajoitukset
ja alueellinen, kansainvälinen jäänmurtoyhteistyö.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että luotaisiin yhtenäinen jääluokitus
ja yhtenäinen jäätilannetta koskeva tilannetietopalvelu.
Jäänmurtajien yhteistyötä tulisi
kehittää edelleen Ruotsin ja Suomen Pohjanlahdella
harjoittaman jäänmurtajayhteistyön mallia
hyväksi käyttäen.
Valiokunta pitää oikeansuuntaisina hallituksen
toimenpiteitä öljynkuljetusten turvallisuuden
lisäämiseksi erityisesti vaikeissa jääolosuhteissa.
Hallituksen aktiivinen tiedottaminen Euroopan unionin komission
suuntaan ja kahdenkeskiset yhteydenotot Venäjän
viranomaisiin ovat ensi askel pyrkimyksissä luoda uusia
säännöstöjä vaarallisten
aineiden kuljetuksille vaikeissa meriolosuhteissa. Valiokunta korostaakin,
että Suomen tulee jatkaa neuvotteluja Venäjän
kanssa öljykuljetusten turvallisuudesta. Turvallisuutta
lisää mm. yksirunkoisten säiliöalusten
käytön kielto, ja sen vuoksi Suomen tulee toimia
sekä Euroopan unionin kautta että suoraan, jotta
kyseinen kielto mahdollisimman nopeasti saataisiin voimaan kansainvälisessä merenkulkujärjestö
IMO:ssa.
Valiokunta pitää myös erittäin
tärkeinä HelComin puitteissa olevia pyrkimyksiä määritellä Itämeri
IMO:n kriteereiden mukaisesti erityisen herkäksi merialueeksi
(PSSA). Valiokunta on tietoinen siitä, että Itämeren
saaminen erityisen herkäksi merialueeksi edellyttää kaikkien
rannikkovaltioiden hyväksymisen. Vastaavasti Suomenlahden
nimeäminen edellyttää Venäjän ja
Viron myötävaikutusta mahdolliseen suomalaiseen
aloitteeseen. Tämän vuoksi on tärkeää, että hallitus
jatkaa myös kahdenkeskisiä neuvotteluja naapurivaltioidemme
kanssa, niiden toimenpiteiden lisäksi, joihin kansainvälisissä järjestöissä ryhdytään.
Valiokunta toteaa, että tulee kiinnittää huomiota
varustamoidenkin vastuuseen öljynkuljetuksista ja niiden
turvallisuudesta. Ei myöskään tule unohtaa
määräsatamavaltioiden asemaa. Tämän
vuoksi valiokunta katsoo, että hallituksen tulee EU:n puitteissa
kiinnittää jäsenvaltioiden huomiota varustamoiden
ja määräsatamavaltioiden öljynkuljetusten
asianmukaisuutta koskevaan asemaan ja vastuuseen.
Yhteenvetona valiokunta painottaa öljyntorjuntavalmiuksien
osalta riittävän ja sijainniltaan oikeanlaisen öljyntorjuntakapasiteetin
sekä riittävän hätähinauskapasiteetin
merkitystä. Ennaltaehkäisevänä näkökohtana
valiokunta korostaa sekä varustamoiden että öljynviejä-
ja öljyntuojamaiden vastuuta öljynkuljetusten
asianmukaisuudesta, mikä edellyttää kuljetusten
toteuttamista jäävahvistetuilla jääluokkavaatimusten täyttävillä kaksoisrunkoisilla
aluksilla. Tämän lisäksi valiokunta pitää välttämättömänä,
että hallitus jatkaa sekä monenkeskisiä että kahdenvälisiä ponnisteluja
kansainvälisen turvallisia öljynkuljetuksia säätelevän
säännöstön luomiseksi ja erityisesti
Itämeren ja ainakin Suomenlahden julistamiseksi erityisen
herkäksi merialueeksi.