Perustelut
Esityksen tavoitteet
Kyseessä oleva hallituksen esitys liittyy liikenne-
ja viestintävaliokunnassa käsiteltävänä olevaan
hallituksen esitykseen sähköisen viestinnän
tietosuojalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
(HE 125/2003 vp). Sähköisen
viestinnän tietosuojalaki säätelee yleislakina
tunnistamistietojen käsittelyä sähköisessä viestinnässä ja laki
yksityisyyden suojasta työelämässä on
työelämässä sovellettava erityislaki.
Molempien hallitusten esitysten lähtökohta on
sama eli se, että sähköinen viestintä on
luottamuksellista sekä sisällöltään
että viestinnästä kertovien tunnistamistietojen
osalta.
Lähtökohta kyseisessä esityksessä on,
että yksityisen viestinnän suoja on ehdoton ja
työnantajalla on oikeus puuttua vain työhön
liittyvään viestintään. Lisäksi
puuttumisen edellytykset on säädetty tyhjentävästi
laissa, ja puuttuessaan työntekijän sähköpostiviestintään
työnantajan tulee noudattaa tiukkoja menettelysäännöksiä ja raportoida
työntekijälle toimenpiteistään.
Valiokunta pitää hyvänä, että sääntely
on varsin tarkkarajaista.
Työntekijän sähköpostin
hakeminen ja avaaminen
Valiokunta on tutkinut hallituksen esitystä omaan toimialaansa
kuuluvilta osin, joka kattaa lähinnä lakiehdotuksen
6 luvun säännökset. Ehdotetuilla säännöksillä pyritään
turvaamaan samanaikaisesti sekä työntekijän
luottamuksellisen viestin suojan ydinalue eli viestin sisältö että työntekijän
toiminnan häiriöttömään
jatkumiseen liittyvät välttämättömät
edut työntekijän poissaollessa. Sääntelyllä pyritään
myös turvaamaan viestin lähettäneen tahon
oikeus luottamukselliseen viestintään.
Ehdotetut säännökset viestin esille
hakemisesta ja avaamisesta ovat tarkkarajaisia ja täsmällisiä.
Asiantuntijakuulemisessa valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen,
että esityksen 18 § on osin ongelmallinen
juuri siitä syystä, että pykälän
huolehtimisvelvollisuuden piiriin kuuluvat työnantajan
velvollisuudet vaikuttavat liian ehdottomasti sidotuilta vain pykälässä lueteltuihin
mahdollisuuksiin. Käytännössä työnantajalla
on esityksen mukaan käytössään
vain kolme vaihtoehtoa, jotka ovat sähköpostin
automaattivastaukset, postin ohjaaminen itse työnantajan
hyväksymälle henkilölle tai toiseen osoitteeseen
ja suostumuksen antaminen siihen, että postit ohjataan
toiselle henkilölle työnantajan toimesta. Työpaikoilla
tulisikin voida ottaa käyttöön myös
muita työntekijän yksityisyyden suojan kannalta
toimivia ja turvallisia ratkaisuja työtehtävien
hoitoon työntekijän ollessa estyneenä.
Tällainen ratkaisu on esimerkiksi työntekijälle
annettu mahdollisuus itse kontrolloida etäyhteyden avulla
omia viestejään loman aikana tai joku muu yhdessä sovittu
käytäntö. Pitäen mielessä perusoikeuksien
rajoituksille asetettavat täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimukset valiokunta
katsoo, että 18 §:n osalta tulisi pyrkiä teknisesti
joustavampaan menettelyyn.
Valiokunta kiinnittää huomiota 19 §:ään,
jonka mukaan työnantajalla on oikeus tietojärjestelmän
pääkäyttäjän valtuuksia
käyttävän henkilön avulla ryhtyä viestien
esille hakemiseen. Edellytys toimia tietojärjestelmän
pääkäyttäjän valtuuksia
käyttävän henkilön avustuksella
on 1 momentissa siitä syystä, ettei työnantaja
syyllistyisi esimerkiksi tietomurtoon hakiessaan esille työntekijän
sähköposteja. Pykälän 2 momentista,
jossa säädetään tapauksesta,
jolloin työntekijä on kuollut tai pysyvästi
estynyt hoitamasta tehtäviään, puuttuu
1 momentin edellytys. Valiokunnan käsityksen mukaan samasta
syystä kuin 1 momentissa on tässäkin
tapauksessa välttämätöntä,
että sähköpostit haetaan esille pääkäyttäjän
valtuuksia käyttävän henkilön
avustuksella.
Valiokunnan huomiota on edelleen kiinnitetty siihen, että esityksen
21 §:n 2 momentissa ehdotettu säädös
mm. tietoverkon käytön järjestämisestä ei
ole riittävän informatiivinen. Pykälän perusteluissa
todetaan, että sähköisen viestinnän
tietosuojasta annettavaan lakiin, jota sovelletaan yleislakina myös
työnantajaan, on tarkoitus sisällyttää säännökset
verkkosivustojen selailutietojen luottamuksellisuudesta. Hallituksen
esityksen HE 125/2003 vp mukaan verkkosivustojen
selailu kuuluu sähköisen viestinnän tietosuojalain
soveltamisalaan, koska palvelinten yleisölle avoimia sivuja
selailtaessa palvelimelle tai viestintäverkon kautta päätelaitteelle
jää yleensä tietoja, joiden avulla viestit
voidaan yhdistää ne vastaanottavaan henkilöön.
Nyt ehdotetun 21 §:n 2 momentin muotoilu saattaa antaa sellaisen
käsityksen, että yhteistoimintamenettelyn jälkeen
verkkosivustojen selailun tunnistetietojen käsittely olisi
mahdollista. Valiokunta korostaa, että kuitenkin myös
tuollaisessa verkon käytössä on kysymys
viestinnän luottamuksellisuudesta ja että tämän
olisi syytä ilmetä myös momentin muotoilusta.