Perustelut

Esityksen tavoitteet

Kyseessä oleva hallituksen esitys liittyy liikenne- ja viestintävaliokunnassa käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen sähköisen viestinnän tietosuojalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 125/2003 vp). Sähköisen viestinnän tietosuojalaki säätelee yleislakina tunnistamistietojen käsittelyä sähköisessä viestinnässä ja laki yksityisyyden suojasta työelämässä on työelämässä sovellettava erityislaki. Molempien hallitusten esitysten lähtökohta on sama eli se, että sähköinen viestintä on luottamuksellista sekä sisällöltään että viestinnästä kertovien tunnistamistietojen osalta.

Lähtökohta kyseisessä esityksessä on, että yksityisen viestinnän suoja on ehdoton ja työnantajalla on oikeus puuttua vain työhön liittyvään viestintään. Lisäksi puuttumisen edellytykset on säädetty tyhjentävästi laissa, ja puuttuessaan työntekijän sähköpostiviestintään työnantajan tulee noudattaa tiukkoja menettelysäännöksiä ja raportoida työntekijälle toimenpiteistään. Valiokunta pitää hyvänä, että sääntely on varsin tarkkarajaista.

Työntekijän sähköpostin hakeminen ja avaaminen

Valiokunta on tutkinut hallituksen esitystä omaan toimialaansa kuuluvilta osin, joka kattaa lähinnä lakiehdotuksen 6 luvun säännökset. Ehdotetuilla säännöksillä pyritään turvaamaan samanaikaisesti sekä työntekijän luottamuksellisen viestin suojan ydinalue eli viestin sisältö että työntekijän toiminnan häiriöttömään jatkumiseen liittyvät välttämättömät edut työntekijän poissaollessa. Sääntelyllä pyritään myös turvaamaan viestin lähettäneen tahon oikeus luottamukselliseen viestintään.

Ehdotetut säännökset viestin esille hakemisesta ja avaamisesta ovat tarkkarajaisia ja täsmällisiä. Asiantuntijakuulemisessa valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että esityksen 18 § on osin ongelmallinen juuri siitä syystä, että pykälän huolehtimisvelvollisuuden piiriin kuuluvat työnantajan velvollisuudet vaikuttavat liian ehdottomasti sidotuilta vain pykälässä lueteltuihin mahdollisuuksiin. Käytännössä työnantajalla on esityksen mukaan käytössään vain kolme vaihtoehtoa, jotka ovat sähköpostin automaattivastaukset, postin ohjaaminen itse työnantajan hyväksymälle henkilölle tai toiseen osoitteeseen ja suostumuksen antaminen siihen, että postit ohjataan toiselle henkilölle työnantajan toimesta. Työpaikoilla tulisikin voida ottaa käyttöön myös muita työntekijän yksityisyyden suojan kannalta toimivia ja turvallisia ratkaisuja työtehtävien hoitoon työntekijän ollessa estyneenä. Tällainen ratkaisu on esimerkiksi työntekijälle annettu mahdollisuus itse kontrolloida etäyhteyden avulla omia viestejään loman aikana tai joku muu yhdessä sovittu käytäntö. Pitäen mielessä perusoikeuksien rajoituksille asetettavat täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimukset valiokunta katsoo, että 18 §:n osalta tulisi pyrkiä teknisesti joustavampaan menettelyyn.

Valiokunta kiinnittää huomiota 19 §:ään, jonka mukaan työnantajalla on oikeus tietojärjestelmän pääkäyttäjän valtuuksia käyttävän henkilön avulla ryhtyä viestien esille hakemiseen. Edellytys toimia tietojärjestelmän pääkäyttäjän valtuuksia käyttävän henkilön avustuksella on 1 momentissa siitä syystä, ettei työnantaja syyllistyisi esimerkiksi tietomurtoon hakiessaan esille työntekijän sähköposteja. Pykälän 2 momentista, jossa säädetään tapauksesta, jolloin työntekijä on kuollut tai pysyvästi estynyt hoitamasta tehtäviään, puuttuu 1 momentin edellytys. Valiokunnan käsityksen mukaan samasta syystä kuin 1 momentissa on tässäkin tapauksessa välttämätöntä, että sähköpostit haetaan esille pääkäyttäjän valtuuksia käyttävän henkilön avustuksella.

Valiokunnan huomiota on edelleen kiinnitetty siihen, että esityksen 21 §:n 2 momentissa ehdotettu säädös mm. tietoverkon käytön järjestämisestä ei ole riittävän informatiivinen. Pykälän perusteluissa todetaan, että sähköisen viestinnän tietosuojasta annettavaan lakiin, jota sovelletaan yleislakina myös työnantajaan, on tarkoitus sisällyttää säännökset verkkosivustojen selailutietojen luottamuksellisuudesta. Hallituksen esityksen HE 125/2003 vp mukaan verkkosivustojen selailu kuuluu sähköisen viestinnän tietosuojalain soveltamisalaan, koska palvelinten yleisölle avoimia sivuja selailtaessa palvelimelle tai viestintäverkon kautta päätelaitteelle jää yleensä tietoja, joiden avulla viestit voidaan yhdistää ne vastaanottavaan henkilöön. Nyt ehdotetun 21 §:n 2 momentin muotoilu saattaa antaa sellaisen käsityksen, että yhteistoimintamenettelyn jälkeen verkkosivustojen selailun tunnistetietojen käsittely olisi mahdollista. Valiokunta korostaa, että kuitenkin myös tuollaisessa verkon käytössä on kysymys viestinnän luottamuksellisuudesta ja että tämän olisi syytä ilmetä myös momentin muotoilusta.