Yleisperustelut
Hallituksen esityksen HE 32/2009 vp ja HE 83/2009
vp perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa
selvityksen perusteella valiokunta pitää esityksiä tarpeellisina
ja tarkoituksenmukaisina. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Valiokunnan kuulemista asiantuntijoista osa on pitänyt
kabotaasia lähtökohtaisesti hyvänä kuljetusmarkkinoiden
avaamisen, kuljetuskustannusten optimoimisen ja kuljetustalouden
parantamisen kannalta ja tuonut esille, että kabotaasilla
voidaan vähentää kuljetusten tyhjänä ajoa
mikä vaikuttaa liikenteen päästöjä vähentävästi.
Vuonna 2007 kabotaasin osuus oli Suomessa 0,04 % maanteiden
26 miljardista tonnikilometristä. Tarkkaa tietoa kuljetusten
määrästä tällä hetkellä ei
valiokunnan saaman selvityksen mukaan ole. Poliisin ja tullin valvontatietojen
perusteella kabotaasin määrä on jonkin
verran kasvanut, mutta kovin laajaa se ei vieläkään
ole. Ehdotus sallii kabotaasin vain kansainvälisen kuljetuksen
yhteydessä. Ehdotus rajaa pois kuljetukset, joissa Suomeen
tultaisiin vain kabotaasin suorittamiseksi. Käytännössä esimerkiksi maansiirtokuljetukset
olisivat vain harvoin sallittuja, koska maa-aineksia kuljetetaan
harvoin yli rajan. Lisäksi edellytetään,
että kansainvälinen kuljetus päättyisi
Suomeen, eli pois rajataan maan läpikulun yhteydessä tapahtuva
kabotaasi.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kabotaasia koskevan voimassa
olevan sääntelyn tulkinnanvaraisuus haittaa kuljetusmarkkinoiden
toimintaa ja kabotaasin valvontaa. Jos toimintaa ei pystytä tehokkaasti
valvomaan, tämä saattaa johtaa epäterveeseen
kilpailuun, jossa toisesta valtiosta tuleva kuljetusyrittäjä saisi etua
sijoittautumisesta muualle kuin Suomeen. Kuljetustoimintaa harjoittavien
tasapuolisen kohtelun ja valvonnan tehostamiseksi valiokunta pitää hyvänä,
että kabotaasista säädetään
nykyistä täsmällisemmin. Esitys myös
antaa viranomaisille paremmat mahdollisuudet valvoa lain noudattamista.
Esitetyt säännökset ovat samansuuntaisia
EU-tasolla valmisteilla olevien säännösten
kanssa. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä,
että asiasta säädetään
jo tässä vaiheessa kansallisesti, koska EU-säännösten
voimaantuloon menee vielä aikaa. Asianmukaisten kansallisten
säännösten avulla voidaan pyrkiä estämään
väärinkäytöksiä ja
harmaan talouden syntymistä alalle.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että lain vaikutuksia ja mahdollisia muutostarpeita arvioidaan
jatkossa, ja korostaa, että lain noudattamisen valvonnasta
huolehtivien viranomaisten resurssien tarpeesta tulee huolehtia
asianmukaisella tavalla.
Yksityiskohtaiset perustelut
Hallituksen esitysten yhdistäminen.
Valiokunta ehdottaa täydentävän
hallituksen esityksen mukaisesti, että alkuperäinen
hallituksen esitys HE 32/2009 vp ja sitä täydentävä esitys
HE 83/2009 vp yhdistetään. Valiokunta
kuitenkin ehdottaa 6 a §:ään ja 7 §:n
1 momentin 10 kohtaan eräitä muutoksia. Lisäksi
valiokunta ehdottaa johtolauseen muuttamista hallituksen esitysten
yhdistämisen vuoksi.
6 a § Tilapäinen liikenne.
Esityksen mukaan muualla kuin Suomessa myönnetyllä yhteisöluvalla
saa luvanhaltijan käyttämällä ajoneuvolla tehdä enintään
kolme Suomen sisäistä kuljetusta Suomeen päättyneen
kansainvälisen kuljetuksen yhteydessä enintään
viikon aikana siitä päivästä,
jona Suomeen tuotu kuorma on purettu. Kuljetus Suomeen ja Suomen
sisäinen kuljetus on osoitettava rahtikirjalla, kuljetustilauksella tai
muulla luotettavalla todisteella.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että kolmen Suomen sisäisen kuljetuksen määrittelemiseksi
on olemassa riittävän yksinkertainen ja täsmällinen malli,
jota on mahdollista valvoa myös käytännössä.
Kuljetusten keskeisenä tarkoituksena on viedä kuormaa
johonkin määränpäähän.
Kukin kuljetus päättyy kuorman purkamiseen tarkoitetussa
määränpäässä.
Näin ollen valiokunta katsoo, että kuorman purkamisen
tulee olla määräävä tekijä sen
arvioimisessa, koska ehdotetussa 1 momentissa tarkoitettu ensimmäinen,
toinen ja kolmas Suomen sisäinen kuljetus päättyy.
Kolmen kuljetuksen määräytymisessä ei
ole ensimmäisen ajoneuvon lastauksen ja ensimmäisen kuljetuksen
alkamisen jälkeen välttämätöntä erottaa
toisen ja kolmannen kuljetuksen alkamishetkeä. Sen sijaan
olennaista on, kuinka moneen määränpäähän
kuormaa on viety, eli kuinka monta kertaa kuormaa on purettu. Sen
sijaan ajoneuvon lastausten lukumäärällä ei
ole kuljetusten määrän arvioinnin suhteen
merkitystä. Suomen sisäisten kuljetusten määrä määräytyisi siten
kuorman purkamisen lukumäärän mukaisesti.
Valiokunta ehdottaa esityksen 6 a §:n
2 momenttiin lisättäväksi uuden 2 momentin,
jossa määritellään yksityiskohtaisesti,
mitä Suomen sisäisellä kuljetuksella
tarkoitetaan.
Valiokunta katsoo, että esityksen noudattamisen valvonnan
kannalta on tärkeää määritellä riittävän
yksiselitteisesti, mitä 6 a §:ssä kuljetusten
osoittamiseksi tarvittavalla luotettavalla todisteella tarkoitetaan.
Lain noudattamisen valvonnasta vastaavien viranomaisten kannalta
on olennaista, mitkä asiakirjat sen tulee hyväksyä luotettavaksi
todisteeksi. Valiokunta katsoo kuitenkin, että koska EU-tasolla
on parhaillaan valmisteilla asiaa koskeva säännös,
esitykseen ei ole tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista
lisätä tarkempaa luotettavan todisteen määritelmää. Valiokunta
ehdottaa, että esityksen 6 a §:n uudeksi 3 momentiksi
lisätään asetuksen antamista koskeva
säännös, jonka mukaan luotettavista todisteista,
joilla voidaan osoittaa kuljetus Suomeen ja Suomen sisäinen
kuljetus, säädetään tarkemmin
liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella.
Valiokunta korostaa, että luotettavista todisteista
tulee säätää tarkemmin asetuksella
mahdollisimman pian sen jälkeen, kun EU-tason säädösten
sisältö asiasta on lopullisesti selvinnyt.
7 § Ilman lupaa sallittu kaupallinen liikenne.
Tavarankuljetus korvausta vastaan vaatii voimassa olevan lain
mukaan pääsääntöisesti
liikenneluvan ajoneuvoilla ja ajoneuvoyhdistelmillä, joiden
kokonaismassa on yli 2 000 kiloa. Liikennelupajärjestelmä on
tarkoitettu suojaamaan erityisesti kaupallista kuorma-autoliikennettä,
ja sillä on haluttu saada aikaan luotettava maanteiden
tavarankuljetusjärjestelmä. Postitoimenluvan haltijan
hallinnassa olevat autot on kokonaismassasta riippumatta vapautettu
liikenneluvasta voimassa olevan lain 7 §:n 1 momentin 10
kohdan perusteella. Tämä vapautus ei kuitenkaan
koske esimerkiksi postitoimenluvan haltijan työntekijöiden
jakeluautoina käytössä olevia autoja.
Esityksessä ehdotetaan postinjakeluun käytettävien
autojen vapauttamista lupavaatimuksesta niiden massasta riippumatta.
Vapauttaminen koskisi kaikkia työsuhteisia postin jakajia.
Esityksen mukaan lupaa ei tarvita suoritettaessa postipalvelulaissa
(313/2001) tarkoitettua postinkuljetusta postitoimenluvan
haltijan tai siihen työsuhteessa olevan henkilön
hallinnassa olevalla ajoneuvolla.
Valiokunnan saaman selvityksen perusteella postinkuljettajien
autoissa kuljetetaan tavanmukaisesti postinjakelun yhteydessä myös
muita lähetyksiä kuin postipalvelulaissa tarkoitettuja kirjeitä ja
paketteja. Tällaisia lähetyksiä ovat mm.
sanomalehdet ja postinjakelun yhteydessä tavanmukaisesti
jaeltavat osoitteelliset lehdet ja paketit sekä mainokset.
Valiokunta katsoo, että ehdotukseen on välttämätöntä lisätä postinjakajien
osalta viittaus sanomalehdistä ja tavanmukaisesti postinjakelun yhteydessä jaettavista
mainoksista sekä osoitteellisista paketeista ja lehdistä esityksen
tavoitteiden saavuttamiseksi. Ehdotuksella mahdollistetaan postinjakajien
työskentely nykyisessä laajuudessa, mutta ei hämärretä postinjakelupalveluiden
ja liikennelupaa edellyttävien muiden kuljetusten välistä rajaa.