Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina seuraavin huomautuksin.

Tavoitteet

Esityksen tavoitteet

Esityksen tavoitteena on vahvistaa Itämeren tutkimusta ja kokonaisvaltaista otetta tutkimustoiminnasta. Näin esityksessä ehdotetaankin "suomalaisen merentutkimuksen uudelleenjärjestelyä keskittämällä" Merentutkimuslaitoksen monitieteinen merentutkimus Suomen ympäristökeskukseen ja Ilmatieteen laitokseen.

Uudistuksella lakkautetaan Merentutkimuslaitos ja sen merentutkimusta harjoitetaan sen jälkeen Ilmatieteen laitoksessa ja Suomen ympäristökeskuksessa, jotka ovat kahden ministeriön ohjauksessa: Ilmatieteen laitos on liikenne- ja viestintäministeriön ja Suomen ympäristökeskus ympäristöministeriön ohjauksessa.

Valiokunta pitää tavoitetta merentutkimuksen vahvistamisesta kannatettavana, mutta katsoo ympäristövaliokunnan lailla, että esityksen mukaisessa toimintojen jakamisessa on ennakoitavissa myös vaara merentutkimuksen kokonaisvaltaisuuden hajoamisesta, kun Merentutkimuslaitoksen fysikaalinen merentutkimus sekä merelliseen turvallisuuteen ja ilmastonmuutoksen liittyvät tehtävät siirretään Ilmatieteen laitokseen ja meribiologiaan ja -kemiaan liittyvä merentutkimus Suomen ympäristökeskukseen.

Itämeren suojelu.

Valiokunta korostaa ympäristövaliokunnan tavoin Itämeren suojelutoimien tärkeyttä ottaen huomioon Itämeren heikon tilan. Nyt käsiteltävänä oleva uudistus tulee toteuttaa siten, että se jatkaa ja tukee muita Itämeren tilan parantamiseen tähtääviä toimia. Näitä ovat mm. Suomessa vuonna 2002 hyväksytty Itämeren suojeluohjelma, EU:n yhtenäinen meripolitiikka, Itämeren julistaminen erityisen herkäksi merialueeksi joulukuussa 2005 IMOn toimesta ja HELCOMin vuonna 2007 hyväksymä Itämeren suojelun toimintaohjelma.

Uudistuksen tavoitteet

Valiokunta korostaa, että nyt ehdotetun lainsäädännön toteuttamalla uudistuksella tulee vahvistaa Suomen korkeatasoista ja kansainvälisesti arvostettua merentutkimusta. Uudistuksella tulee luoda sellaiset edellytykset merentutkimuksen kehittämiselle, että Suomen merentutkimus edelleen kehittyy monitieteisenä ja korkealaatuisena tieteellisenä tutkimuksena. Tämä edellyttää, että valtioneuvosto pitää erityisesti huolta tutkimuksen koordinaation ja yhteistyön kehittymisestä sekä turvaa tutkimukselle riittävät voimavarat.

Tavoitteena tulee myös olla kansainvälisesti kilpailukykyisen ja houkuttelevan tutkimus- ja innovaatioympäristön luominen ja ylläpitäminen.

Rahoitus

Valiokunta korostaa, että hallituksen on jatkossa turvattava merentutkimukselle riittävä vähintään nykyistä merentutkimukseen Merentutkimuslaitoksella, Ilmatieteen laitoksella ja Suomen ympäristökeskuksessa käytettyä vastaava rahoitus. Hallituksen on myös seurattava sitä, että Ilmatieteen laitos ja Suomen ympäristökeskus ohjaavat tämän rahoituksen nimenomaan merentutkimukseen lyhentämättömänä. Uudistuksen myötä eduskunta ei enää valtion talousarvioita käsitellessään voi itse varmistua siitä, että merentutkimukseen tarkoitetut varat kohdistuvat lyhentämättöminä merentutkimukseen. Tämän vuoksi ympäristöministeriön on valvottava, että Suomen ympäristökeskuksen toiminnassa nämä määrärahat käytetään nimenomaan merentutkimukseen, ja liikenne- ja viestintäministeriön samaten osaltaan valvottava Ilmatieteen laitoksen osalta näiden määrärahojen ohjautumista merentutkimukseen.

Merentutkimuksen turvaaminen

Merentutkimuksen tulevaisuus

Merentutkimuksen näkökulmasta uudistukseen liittyvänä ongelmana voidaan pitää vaikeutta yhdistää fysikaalisten, hydrologisten ja biologisten prosessien mallintaminen ja tutkimus yhdeksi kokonaisuudeksi, kun fysikaalinen tutkimus siirtyy eri laitokseen. Valiokunta on pyrkinyt asiantuntijakuulemisessa selvittämään esitetyn toimintamallin sekä toimintojen sijoittumisen tarkoituksenmukaisuutta ja kehittämispotentiaalia pitkällä aikavälillä erityisesti merentutkimuksen näkökulmasta.

Valiokunta on saanut hyvin ristiriitaisia arvioita uudistuksen seurauksista. Suomen Akatemian lausunnon mukaan hallituksen esityksessä on referoitu valikoiden vesialan kansainvälisen arviointityöryhmän lausuntoa. Kielteisiä vaikutuksia kuvaava osa lausunnosta on jäänyt pois esityksen yleisperusteluista. Arviointityöryhmän mukaan on ensiarvoisen tärkeää integroida ennustavaa mallinnusta ja kokeellista tutkimusta siten, että fysikaalisten, hydrologisten ja biologisten prosessien mallit voidaan kytkeä yhteen, kuten Merentutkimuslaitoksessa nykyään, ja siten saada parempi kokonaiskuva Itämeren tilanteesta. Suomen Akatemian arviointityöryhmä ei myöskään näe ehdotetuilla muutoksilla todellisia tutkimuksen synergiaetuja kansainvälisen kilpailun kannalta. Meribiologian professori Jorma Kuparinen Helsingin yliopistolta on myös suhtautunut kielteisesti esitykseen ja katsonut, että se ei tue monitieteisen merentutkimuksen osaamiskeskuksen luomista. Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo lisäksi, että esityksen vaarana on merentutkimuksen pirstoutuminen ja hyvin toimivan tutkimuskokonaisuuden hajoaminen.

Myönteisesti esitykseen ovat suhtautuneet akatemiaprofessori, ilmakehätieteiden ja geofysiikan osaston johtaja Markku Kulmala ja professori Jussi Huttunen. Professori Kulmalan mukaan nyt ehdotettu Merentutkimuslaitoksen toimintojen järjestäminen edistää tutkimusyhteistyötä Kumpulan kampuksella varsinkin hänen johtamansa osaston ja ehdotetun, laajemman Ilmatieteen laitoksen välillä. Hänen nähdäksensä myös yliopiston ja sektoritutkimuslaitosten välinen yhteistyö eli Kumpulassa Ilmatieteen laitoksen kanssa ja Viikissä Suomen ympäristökeskuksen kanssa voimistuu ja tieteen alojen, kampusten ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyö on mahdollista rakentaa syvän ja laajan osaamisen pohjalle. Professori Huttusen näkemyksen mukaan Merentutkimuslaitoksen asiantuntijat voisivat yhtä hyvin sijoittua omiaan vastaaviin aiheryhmiin Suomen ympäristökeskuksessa ja Ilmatieteen laitoksella.

Kriittisen myönteisesti esitykseen on suhtautunut professori Jari Niemelä Helsingin yliopiston biotieteellisestä tiedekunnasta. Esityksen mukaisessa toimintojen järjestämisessä on hänen mukaansa kuitenkin vaarana, että merentutkimus pilkkoutuu, jos fysikaalinen merentutkimus sekä merenkulkuun ja meriturvallisuuteen liittyvät operatiiviset tehtävät siirretään Ilmatieteen laitokseen ja kemiallisbiologinen merentutkimus Suomen ympäristökeskukseen eli eri ministeriöiden ohjaukseen. Jotta uudistuksen tavoite entistä vahvemmasta merentutkimuksesta toteutuu, on huolehdittava siitä, että eri tahoilla (mukaan lukien yliopistot) tehtävän tutkimuksen koordinaatio ja yhteistyö kehittyy.

Valiokunta suhtautuu uudistukseen kriittisen myönteisesti ja korostaa, että uudistuksen yhteydessä valtioneuvoston on tiedostettava uudelleenjärjestelyyn liittyvät mahdolliset hyödyt ja riskit ja ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta mahdollisilta kielteisiltä vaikutuksilta vältytään. Tämä edellyttää eri tahoilla tehtävän tutkimuksen koordinointia ja yhteistyön kehittämistä.

Merikeskus

Hallituksen esityksen mukaan uudistuksen tuloksena syntyy Suomen ympäristökeskukseen kaksi kertaa nykyistä suurempi yhtenäinen ekologisen Itämeritutkimuksen keskittymä, Merikeskus. Suomen ympäristökeskuksen Mechelininkadun tilojen ohella kokeellinen meribiologinen laboratoriotoiminta jatkuu Dynamicumissa Kumpulassa, mutta kemiallinen laboratorioanalytiikka keskitetään Hakuninmaalle. Hallituksen esityksen mukaan Suomen ympäristökeskuksen Merikeskus ja Ilmatieteen laitoksen merentutkimus ovat entistä vahvempia kumppaneita myös kansainvälisessä tutkimuksessa ja yhteistyössä sekä pystyvät entistä paremmin kilpailemaan kansainvälisestä tutkimusrahoituksesta.

Ympäristövaliokunta on kiinnittänyt erityistä huomiota mahdollisiin ongelmiin, joita voi aiheutua kahden hallinnonalan malliin perustuvasta ohjausrakenteesta, ja katsonut, että erityisen merkittävään asemaan nousee Suomen ympäristökeskukseen perustettava Merikeskus, joka on suoraan pääjohtajan alaisuudessa toimiva erillisyksikkö. Merikeskuksen tehtävänä on vastata keskeisistä merentutkimuksen osista ja niiden kehittämisestä sekä ylläpitää ja hallinnoida merentutkimuksen tarvitsemaa infrastruktuuria mukaan lukien tutkimusalukset Muikku ja Aranda, joka myös siirtyy Suomen ympäristökeskuksen hallinnoitavaksi. Tavoitteena on alusten mahdollisimman tehokas käyttö, jossa yhdistetään seurannan ja tutkimushankkeiden tarpeet logistisesti optimaalisella tavalla.

On ongelmallista, että esitetyn Merikeskuksen tilajärjestelyt edellyttävät toiminnan sijoittamista kolmeen eri toimipisteeseen. Eri toimipisteissä toimimisesta aiheutuu logistisia haittoja, kuten laboratoriokokeiden kuljettamisia ja henkilöstön siirtymisiä. Valiokunta pitää tärkeänä, että toiminta eri pisteissä olevien laboratorioiden välillä järjestetään mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla tutkimustoiminnan turvaamiseksi.

Tutkimuksen ja siihen liittyvän työn osalta parhaat synergiaedut saadaan kaikkien toisiaan tukevien toimintojen yhdistämisellä. Valiokunnan saaman tiedon mukaan valtiolla on valmiudet siirtää Suomen ympäristökeskuksen ja 1.1.2009 alkaen siihen kuuluvan Merikeskuksen toiminnot Viikin kampusalueelle. Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat 23.10.2008 solmineet yhteistyösopimuksen hallinnonalojen tutkimuksen vahvistamiseksi ja tehostamiseksi. Yhteistyösopimuksen tarkoituksena on perustaa Ympäristö ja luonnonvarat -konsortio, johon kuuluvat ao. ministeriöiden sektoritutkimuslaitokset. Valtaosa konsortioon kuuluvista laitoksista sijaitsevat Viikin kampusalueella. Suomen ympäristökeskuksen sijoittuminen Viikkiin mahdollistaa siten osaltaan yhteistyön vahvistamisen edelleen.

Valiokunta painottaa, että Suomen ympäristökeskuksen uuden toimitalon rakentamisen valmistelut Viikin kampukselle tulee aloittaa välittömästi. Tällä vahvistettaisiin myös suunniteltua Ympäristö- ja luonnonvarat -konsortiota. Tutkimuslaitokset hyötyisivät toiminnan keskittämisestä yhteen paikkaan. Ne voisivat parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntää Helsingin yliopiston biologisen ja ympäristötieteellisen toiminnan läheisyyttä ja loisivat hyvät edellytykset uuden Merikeskuksen kokonaisvaltaiselle merensuojelututkimukselle. Lisäksi valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman, että hallitus selvittää mahdollisuudet hallituksen esitystä laajemman Merikeskuksen perustamiseksi Viikkiin (Valiokunnan lausumaehdotus 1).

Merentutkimusalus Aranda

Ympäristövaliokunnan tavoin valiokunta näkee ongelmia siinä, että Arandan toiminnan ohjaus ja operointimenot jakautuvat Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen kesken. Erityisen huolestuttavaa on valiokunnan näkemyksen mukaan se, että laivan käyttövarat on jaettu tavalla, joka ei perustu strategiseen tarvekartoitukseen (Ilmatieteen laitos 35 % ja Suomen ympäristökeskus 65 %) eikä takaa toiminnan käytännön sujuvuutta.

Valiokunta pitää tärkeänä, että merentutkimusalus Arandan toiminta turvataan jatkossakin. Asiantuntijakuulemisen mukaan Aranda on suorittanut viime vuosina noin 120 tutkimusvuorokautta ja näin ollen taannut sen, että merentutkijoilla on ollut riittävä määrä mielekkäitä työtehtäviä. Valiokunnan saaman tiedon mukaan mm. kohonneista polttoainekustannuksista johtuen suunniteltu rahoitus ei ole riittävä näin laajalle toiminnalle. Valiokunta ehdottaakin eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman, että merentutkimusalus Arandan rahoitus tulee turvata valtion talousarviossa siten, että sillä olisi mahdollisuus suorittaa vuosittain vähintään 120 tutkimusvuorokautta (Valiokunnan lausumaehdotus 2).

Jatkotoimenpiteet

Suomen korkeatasoisen ja kansainvälisesti arvostetun merentutkimuksen kehittämistä on seurattava ja tuettava. Uudistuksen tavoitteiden mukaisesti jatkossa tulee vahvistaa Suomen korkeatasoista ja kansainvälisesti arvostettua merentutkimusta, mikä edellyttää kansainvälisesti kilpailukykyistä ja houkuttelevaa tutkimus- ja innovaatioympäristöä. Valiokunta korostaa, että valtioneuvoston tulee pitää erityisesti huolta tutkimuksen koordinaation ja yhteistyön kehittymisestä sekä turvata tutkimukselle riittävät voimavarat ja määrärahat. Parhaiten tämä toteutuu perustamalla erillinen työryhmä, jonka tehtävänä on seurata ja valvoa tutkimuksen kehittämistä ja sen rahoitusta. Merentutkimuksen kehityksen turvaamiseksi valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman työryhmän perustamisesta seuraamaan merentutkimuksen kehittämistä ja sen rahoitusta sekä antamaan eduskunnalle selvityksen syyskuussa 2010 (Valiokunnan lausumaehdotus 3).

Henkilöstön asema

Henkilöstöjärjestöt ovat lausunnoissaan kiinnittäneet erityistä huomiota henkilöstön asemaa ja palkkausta sekä määräaikaisten työntekijöiden asemaa muutostilanteessa koskeviin asiakohtiin.

Ehdotuksen valmistelu

Valiokunnan huomiota on asiantuntijakuulemisessa kiinnitetty esityksen valmisteluun ja henkilöstön asemaan sen yhteydessä. Hallituksen esityksessä todetaan, että henkilöstön siirtymisessä on noudatettu hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja siirtoon liittyviä asioita on käsitelty yhteistoimintamenettelyissä. Vaikka asianomaiset ministerit ovat tavanneet henkilöstön kahdesti, henkilöstön käsitys asianomaisten menettelyjen noudattamisesta ei kuitenkaan vastaa esityksen kirjausta. Asiasta on tehty kantelu oikeuskanslerille, eikä valiokunta ota kantaa asiaan, joka on asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen käsiteltävänä.

Henkilöstön tulevaisuus

Esityksessä todetaan, että Merentutkimuslaitoksen henkilöstön palkat ovat nykyisin keskimäärin alhaisemmat kuin Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen henkilöstön palkat. Merentutkimuslaitoksen henkilöstön siirtyminen Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen palvelukseen merkitsee Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen palkkausmenojen lisääntymistä.

Valiokunta painottaa, että palkkarakenne tulee korjata siten, että Merentutkimuslaitoksesta siirtyvän henkilöstön palkkaus vastaa muuta Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen henkilöstön palkkausta. Tilanne, jossa vastaavaa työtä tekevät työntekijät saavat erilaista palkkaa, on kestämätön. Huoli on myös vastaanottavien laitosten henkilöstön, joka katsoo, että heidän palkkakehityksensä ei saa hidastua yhdistymisen takia. Valiokunta ehdottaakin eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman, jossa edellytetään Merentutkimuslaitoksesta siirtyvän henkilökunnan palkkauksen korjaamista mahdollisimman pian ja selvityksen antamista palkkauksen korjaantumisesta ympäristövaliokunnalle ja liikenne- ja viestintävaliokunnalle syyskuussa 2009 (Valiokunnan lausumaehdotus 4).