Yleisperustelut
Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi
määräaikainen laki ajoneuvojen romutuspalkkiosta.
Esityksen mukaan vähintään 10 vuotta vanhan
autonsa uuteen henkilöautoon vaihtava luonnollinen henkilö voisi
tietyin edellytyksin saada romutuspalkkion vanhan autonsa romutuksesta
virallisessa kierrätyspisteessä. Kokeilu on tarkoitus
toteuttaa 1.7.—31.12.2015. Hankittavan uuden ajoneuvon
tulisi olla vähäpäästöinen,
ja autoa vaihtavan henkilön olisi osoitettava vanhan auton
romuttaminen jätelain (646/2011)
59 §:ssä tarkoitetulla romutustodistuksella.
Romutettavan auton ei tarvitsisi olla liikennekelpoinen, eli myös
katsastamattoman auton romutus voisi oikeuttaa romutuspalkkion saamiseen.
Esitys liittyy valtion talousarvioon, johon valiokunnan saaman selvityksen
mukaan esitetään varattavaksi romutuspalkkiota
varten 3 miljoonan euron määräraha.
Ajoneuvokohtaisen romutuspalkkion määrä olisi
esityksen mukaan 1 000 euroa, mutta tämän
lisäksi on tarkoituksena, että autoala osallistuisi
vapaaehtoiselta pohjalta esimerkiksi 500 euron suuruisen romutuspalkkion
maksamiseen. Käytännössä uuden
auton myyjä antaisi ostajalle uudesta autosta 1 000
euron alennuksen ja maahantuoja maksaisi valtionavustuksen myyjälle.
Liikenteen turvallisuusvirasto taas myöntäisi
auton maahantuojalle valtionavustusta vastaavan suuruisen hyvityksen.
Esityksen mukaan Liikenteen turvallisuusvirasto hoitaisi maksun maksamiseen
ja mm. romutuksen valvontaan liittyviä tehtäviä.
Valiokunta pitää näitä tehtäviä hyvin
Liikenteen turvallisuusvirastolle sopivina ottaen huomioon viraston
nykyiset muut tehtävät.
Suomen autokanta on yksi Euroopan vanhimmista: tavanomaisessa
liikennekäytössä olevien autojen keski-ikä on
noin 10,9 vuotta. Romutettavien ajoneuvojen keski-ikä taas
on noin 20 vuotta, mikä sekin on huomattavasti
esimerkiksi Euroopan unionin keskiarvoa suurempi. Valiokunta pitää erittäin
tarpeellisena, että autokannan uudistamiseen pyritään
Suomessa löytämään keinoja muun
muassa liikenneturvallisuuden edistämiseksi ja positiivisten
ympäristövaikutusten aikaansaamiseksi.
Esityksessä arvioidaan romutuspalkkiokokeilun lisäävän
sekä uusien vähäpäästöisten
autojen myyntiä että romutettavien autojen määrää noin
3 000 ajoneuvolla. Esityksen perustelujen mukaan valtion
polttoaine- ja ajoneuvoverokertymä pienenisi esityksen
myötä noin 400 000 eurolla siitä syystä,
että uudet henkilöautot kuluttavat vanhoja ajoneuvoja
vähemmän. Lisäksi Liikenteen turvallisuusviraston
hallinnolliset kulut lisääntyisivät jonkin
verran, ja kokeilun lisämenojen on arvioitu olevan kokonaisuutena noin
3 miljoonaa euroa. Valtion autoverotuottojen arvioidaan uusien autojen
myynnin myötä kuitenkin lisääntyvän
huomattavasti kokeilusta kokonaisuutena aiheutuvia kustannuksia
enemmän.
Suomessa romuauton viimeisellä omistajalla on velvollisuus
toimittaa ajoneuvo romutettavaksi. Romutus on ajoneuvon omistajalle
maksuton, ja kustannuksista vastaavat romuautojen käsittelystä ja
kierrätyksestä vastuussa olevat autojen maahantuojat.
Käytännössä autojen kierrätystä hoitaa
maahantuojien perustama Suomen Autokierrätys Oy. Esityksen
perustelujen mukaan vuosittainen romutettavien ajoneuvojen määrä on
ollut huomattavasti uusien rekisteröityjen henkilöautojen
määrää pienempi. Uusia autoja
ensirekisteröitiin vuonna 2013 noin 103 400 kappaletta,
kun taas romutettavien autojen määrä on
ollut vuosittain noin 60 000. Valiokunta pitää esityksen
tavoitteita romuajoneuvojen kierrätyksen tehostamisesta
hyvinä ja kannatettavina.
Asiantuntijakuulemisessa on osin esitetty epäilyjä esityksen
tavoitteiden toteutumisesta. Järjestelmän tuen
on katsottu hyödyttävän autokauppojen
lisäksi myös ulkomaista autoteollisuutta ja lisäävän
periaatteessa vielä käyttökelpoisten,
kohtuullisen hyväkuntoisten autojen taikka tulevaisuudessa
harrasteautoiksi muodostuvien automallien romuttamista. Valiokunta
pitää tärkeänä, että romutuspalkkio
kanavoituu kokeilussa nimenomaan auton ostajan hyväksi.
Eräissä lausunnoissa on myös katsottu,
että kokeilu saattaa heikentää käytettyjen
hyväkuntoisten muutaman vuoden ikäisten autojen myyntiä.
Joissakin asiantuntijalausunnoissa on myös katsottu, että hankittavan
auton olisi tarkoituksenmukaista voida olla myös käytetty
auto. Osin kuulemisessa on myös arvioitu kokeilun olevan
omiaan tukemaan hyvätuloisia, koska pienempituloisilla
ei välttämättä ole tuesta huolimatta
taloudellisia mahdollisuuksia hankkia uutta autoa. Valiokunnan saaman
selvityksen mukaan markkinoiden halvin uusi henkilöauto
maksaa tällä hetkellä noin 10 000—11 000 euroa.
Valiokunta pitää romutuspalkkiojärjestelmän tavoitteita
erittäin kannatettavina ja järjestelmää ehdotetun
lyhytaikaisen kokeilun arvoisena. Valiokunta pitää tärkeänä,
että kokeilua koskeva laki on tässä vaiheessa
riittävän selkeä ja jatkossa on harkittava
myös käytettyjen autojen asemaa, mikäli
järjestelmän käyttöä halutaan
nyt ehdotetun kokeilun jälkeen jatkaa. Valiokunta toteaa,
että kokeilun lyhyestä luonteesta johtuen kokeilulla
ei todennäköisesti saavuteta olennaisia vaikutuksia
autokannan uudistumiseen. Tämä johtuu myös
siitä, että todennäköisesti
kokeilu vähentää uusien autojen myyntiä sekä ennen
järjestelmän käyttöönottoa
että välittömästi kokeilun päättymisen
jälkeen. Valiokunta ei kuitenkaan pidä todennäköisenä,
että kokeilulla olisi merkittäviä markkinavaikutuksia
uusien tai käytettyjen autojen kauppaan. Valiokunta korostaa,
että kokeilun toimivuutta on tärkeää seurata tiiviisti
jo kokeilun aikana, ja järjestelmästä saatavat
kokemukset tulee analysoida huolellisesti sekä arvioida
tältä pohjalta, tulisiko järjestelmän
käyttöä kokeilun päättymisen
jälkeen jatkaa ja tulisiko siihen tehdä jotain
muutoksia.
Valiokunta pitää erittäin tärkeänä,
että järjestelmän käytännön
toteutuksessa ja toiminnan valvonnassa pyritään
ehkäisemään kaikenlaisen keinottelun
syntyminen. Valiokunta myös painottaa, että kokeilun
onnistumisen kannalta on keskeistä, että siitä tiedottamiseen
panostetaan riittävästi.
Valiokunta kannustaa auto-alaa omalta osaltaan edistämään
esityksen tavoitteiden toteuttamista osallistumalla vapaaehtoiselta
pohjalta romutuksesta annettavan hyvityksen maksamiseen.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että autokannan uudistamiseen pyritään
löytämään myös romutuspalkkiokokeilun
ulkopuolella tehokkaita keinoja päästöjen
vähentämiseksi ja muun muassa liikenneturvallisuuden
edistämiseksi. Valiokunta katsoo, että veroratkaisuilla
ja oikeansuuntaisilla taloudellisilla kannustimilla voisi olla keskeinen
rooli pyrittäessä autokannan uudistamiseen. Valiokunta
kiinnittää huomiota siihen, että nykyinen
liikenteen maksu- ja verotusjärjestelmä ei kaikilta
osin ohjaa ajoneuvokannan uudistumiseen tai ympäristön
kannalta edullisimpien valintojen tekemiseen. Valiokunta korostaa,
että autokannan uudistamisessa tulisi pyrkiä jatkuvasti
etsimään toimivia ratkaisuja myös verotusjärjestelmän
kehittämisen kautta. Yhtenä keskeisenä keinona
voisi olla myös pyrkiä löytämään keinoja
tehostaa käytettyjen autojen vaihtamista ja kiertoa autokannan
uudistamiseksi. Valiokunta viittaa myös autoalan jo aiemmin
vapaaehtoiselta pohjalta toteuttamiin vaihtoautojen vaihtamista
ja romutuksesta maksettavaa hyvitystä koskeneisiin kannustinkampanjoihin
ja toteaa, että tämän kaltaiset menettelyt
ovat erittäin kannatettavia myös jatkossa.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muutettuna.
Yksityiskohtaiset perustelut
2 §. Avustuksen myöntämisen edellytykset.
Valiokunta ehdottaa, että pykälän
1 momenttiin lisätään maininta
siitä, että avustus voitaisiin myöntää vain
luonnolliselle henkilölle. Esimerkiksi yritys tai muu yhteisö ei
siten voisi saada romutuspalkkiota. Muutos vastaa valiokunnan saaman
selvityksen mukaan esityksen tarkoitusta.
Esityksen mukaan hankittavan auton käyttövoimana
tulee olla korkeaseosetanoli, sähkö tai metaanista
koostuva polttoaine tai sen CO2-päästöjen
tulee olla enintään 120 g/km.
Valiokunta toteaa, että käytännössä kaikissa
maa- tai biokaasulla toimivissa autoissa on myös bensiinin
käyttömahdollisuus. Valiokunta katsoo, että säännöksessä tulisi
huomioida myös hybridiautot, joissa esimerkiksi sähkö ei
ole ainoana käyttövoimana vaan toisena käytettävissä olevana käyttövoimana.
Näin ollen valiokunta ehdottaa pykälän
2 momentin 1 kohtaa täydennettäväksi siten,
että hankittavan auton käyttövoimana
tulee olla joko kokonaan tai sen toisena käyttövoimana
korkeaseosetanoli, sähkö tai metaanista koostuva
polttoaine tai sen CO2-päästöjen
tulee olla enintään 120 g/km.
Valiokunta toteaa, että säännöksen
selkeyden ja yksinkertaisuuden vuoksi hybridiautossa saisi kyseisen
säännöksen perusteella olla myös
korkeammat päästöt kuin mitä ainoana
käyttövoimana esimerkiksi bensiiniä käyttäviltä autoilta
vaaditaan (enintään 120 g/km).
Valiokunta pitää kuitenkin vaihtoehtoisten käyttövoimien
ja polttoaineiden käytön edistämiseksi
tärkeänä, että hybridiautot huomioidaan
kokeilussa valiokunnan ehdottamalla tavalla.
4 §. Avustuksen saaja.
Valiokunta ehdottaa avustuksen saajaa koskevaan säännökseen
lisättäväksi maininnan siitä,
että avustuksen saaja voi olla vain luonnollinen henkilö.
Lisäksi valiokunta ehdottaa pykälään
tehtäväksi kaksi lakiteknistä korjausta
säännöksen selkeyttämiseksi. Muutoksilla
ei muuteta säännöksen tarkoitusta ja
sisältöä.
5 §. Avustuksen ja palkkion maksaminen.
Valiokunta ehdottaa pykälän 1 momenttiin
tehtäväksi kaksi lakiteknistä korjausta
säännöksen selkeyttämiseksi.
Muutoksilla ei muuteta säännöksen tarkoitusta
ja sisältöä.
6 §. Valvonta ja takaisinperintä.
Valiokunta ehdottaa pykälän 2 momenttiin
tehtäväksi teknisluonteisen korjauksen käytetyn
terminologian yhtenäistämiseksi.