Yleisperustelut

Yleistä

Esityksen tavoitteena on toteuttaa hallitusohjelmaan sisällytetty eläinlääkintähuoltolain uudistaminen ja eläinlääkintäpalvelujen saatavuuden varmistaminen sekä viranomaisvalvonnan yhtenäinen toimivuus koko maassa. Eläinlääkintähuoltolain uudistuksessa määriteltäisiin myös uudelleen kuntien ja valtion vastuun rajat eläinlääkintähuollossa. Valiokunta katsoo, että eläinlääkintähuollon suunnitelmallisuutta lisäämällä voidaan ohjata resursseja nykyistä läpinäkyvämmin ja tätä kautta turvata erityisesti tuotantoeläinten korkeatasoinen eläinlääkintähuolto. Eläinlääkintähuoltolakia uudistamalla voidaan yleisesti lisätä eläinsairauksien ehkäisyä ja samalla vähentää eläinsuojelullisia ongelmia.

Valiokunta toteaa, että nykyiseen eläinlääkintähuoltolakiin liittyy selkeitä kehittämistarpeita, joita ovat esimerkiksi kunnaneläinlääkäreiden nykyinen kaksoisrooli eläinlääkintäpalveluiden antajana ja samalla valvontatehtävien hoitajana. Lisäksi esimerkiksi kunnaneläinlääkäreiden päivystysjärjestelmään sekä tuotantoeläinten eläinlääkäripalveluiden järjestämiseen liittyy tällä hetkellä useita käytännön ongelmia. Valiokunnan mielestä lakia uudistamalla voidaan parantaa eläinlääkintähuollon yleistä tilaa monilta osin.

Valiokunta katsoo, että ennalta ehkäisevällä toiminnalla on erittäin merkittävä rooli eläinten hyvinvoinnin edistämisessä ja eläintautien torjunnassa. Eläinlääkintähuollon painopistettä on selkeä tarve siirtää jälkivalvonnasta eläinten terveydenhuoltoon suunnitelmallisemman ennalta ehkäisevän toiminnan avulla. Terveydenhuoltotyössä on jo osin määritelty kansallisia tavoitteita, joita ovat muun muassa tarttuvien tautien ja tuotantosairauksien ennaltaehkäisy ja terveystilanteen seuranta, lääkkeiden käyttötarpeen vähentäminen, eläinten hyvinvoinnin edistäminen ja tuotannon kannattavuuden parantaminen. Valtakunnallisia terveydenhuolto-ohjelmia on kehitetty nautatiloille ja sikaloille, mutta myös siipikarja- ja lammastilojen osalta toiminta on käynnistymässä. Ennalta ehkäisevää toimintaa edistämällä voidaan myös parantaa suomalaisen maa- ja elintarviketalouden taloudellista tuloksellisuutta ja pitää elintarviketurvallisuuden taso korkealla.

Elintarviketurvallisuusvirasto vastaisi esityksen 5 §:n mukaan lain ohjaamisesta ja valvonnasta. Valiokunta pitää tärkeänä yhdenmukaisen ja selkeän ohjausjärjestelmän luomista. Kuntien yhteistoimintaa parantamalla voidaan mahdollistaa eläinlääkintähuollossa työtehtävien tarkoituksenmukaisempi hoitaminen ja edesauttaa eläinlääkäreiden erikoistumista. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että lainsäädäntöä kehitettäessä otetaan huomioon kuntien hyvin erilaiset olosuhteet ja tarjotaan mahdollisuudet joustaviin ratkaisuihin eläinlääkintähuollon korkeasta tasosta tinkimättä.

Hallituksen esityksessä todetaan, että se on tarkoitettu käsiteltäväksi vuoden 2009 II lisätalousarvion yhteydessä. Valiokunta toteaa, että laki liittyy myös ensi vuoden talousarvioesitykseen. Valiokunta ei pidä asianmukaisena tapaa, jolla merkittävä eläinlääkintähuoltolain kokonaisuudistus on annettu eduskunnalle ennen varsinaista budjettiesitystä. Yksittäinen budjettiin liittyvä hallituksen esitys on tuotu eduskunnan käsiteltäväksi sellaisella aikataululla, että laajan asiakokonaisuuden käsittelylle on jäänyt varsin vähän aikaa.

Eläinlääkintähuoltopalveluiden ja viranomaisvalvonnan eriyttäminen

Esityksessä ehdotetaan erotettaviksi eläinten omistajille tarkoitetut eläinlääkintäpalvelut ja niihin sisältyvät eläinten terveydenhuoltopalvelut viranomaisvalvonnasta nykyistä selkeämmin. Valiokunta toteaa, että kunnaneläinlääkäreillä on tällä hetkellä runsaasti erilaisia alkutuotannon valvontatehtäviä. Vaikka eläinten hyvinvointi on Suomessa yleisesti arvioituna korkealla tasolla, sisältyy omien asiakkaiden valvontaan huomattavia ongelmia sekä kunnaneläinlääkäreiden että maatalousyrittäjien kannalta. Kunnaneläinlääkärit ovat esimerkiksi kokeneet hankalaksi suorittaa suoraan maatalouden tukiin vaikuttavaa valvontaa erityisesti jääviysongelmien vuoksi.

Esityksen mukaan valtio korvaisi eläintauti- ja eläinsuojeluvalvonnan palkkaus- ja muut välittömät kustannukset kunnille nykyistä kattavammin. Valiokunta toteaa, että tämä mahdollistaa viranomaistoiminnan ja eläinten omistajille tarkoitettujen eläinlääkäripalvelujen aiempaa selkeämmän erottamisen toisistaan. Valtion aluehallinto vastaisi kokonaisuudessaan esimerkiksi Euroopan unionin suorien maataloustukien edellytyksenä olevien täydentävien ehtojen valvonnasta ja Euroopan unionin eläinten hyvinvointia koskevien säännösten valvonnasta. Valiokunta toteaa, että esitetyt lisäresurssit valvontatehtäviin ja yhteistoiminta-alueiden muodostaminen mahdollistavat valvontaeläinlääkärin virkojen perustamisen, jolloin nämä tehtävät voidaan hoitaa kattavammin ja eläinlääkäreiden jääviysongelmat käytännön valvonnassa vältetään jatkossa. Valiokunta kuitenkin korostaa, että eläinlääkinnän resurssien yleiseen riittävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Eläinsuojeluvalvonta on myös tärkeä osa eläinlääkintähuoltoa. Esityksen mukaan eläinsuojeluvalvonnassa pyritään jatkossakin hyödyntämään kunnaneläinlääkärien paikallistuntemusta, mutta samalla siirretään esimerkiksi pakkotoimiin mahdollisesti johtavien eläinsuojelurikkomusten selvittely valtion aluehallinnon virkaeläinlääkärien tehtäväksi. Valiokunta pitää tärkeänä, ettei eläinlääkärien yleistä toimivaltaa eläinsuojeluvalvonnassa kuitenkaan tarpeettomasti rajata, koska kunnaneläinlääkärit tuntevat hyvin oman toimialueensa ja heillä on vankka ammatillinen osaaminen eläinsuojelutehtävissä. Eläinsuojelukysymykset voivat myös liittyä eläimistä vastuussa olevien henkilöiden uupumiseen. Valiokunta korostaa tässä yhteydessä muun muassa maatalousyrittäjien ja eläintenhoitajien tarvetta saada nopeasti apua kriisitapauksissa. Maatalousyrittäjien jaksamiseen tulee kiinnittää huomiota kehittämällä edelleen työterveyshuoltoa sekä kriisiapua.

Eläinlääkäripalveluiden järjestäminen

Lakiesityksen mukaan kunnat vastaisivat edelleen eläinlääkäripalveluiden järjestämisestä alueellaan. Esityksen mukaan kunnan tulee järjestää hyötyeläimille arkipäivisin peruseläinlääkäripalvelut. Hyötyeläimellä tarkoitettaisiin esityksen 3 §:n mukaan kotieläintä, jota pidetään maatalouteen tai muuhun elinkeinotoimintaan kuuluvana taikka ihmiselle tarpeellista työsuoritusta varten. Valiokunta pitää asianmukaisena, että ennalta ehkäisevä terveydenhuolto sisällytetään mukaan kunnaneläinlääkärin tehtäviin, jos tuottajat pyytävät tätä palvelua. Kunnan velvollisuus järjestää palvelu rajataan kuitenkin vain valtakunnallisiin terveydenhuolto-ohjelmiin sisältyville eläimille. Valiokunta katsoo tämän edellytyksen kannustavan valtakunnallisten terveydenhuolto-ohjelmien laatimiseen ja luovan edellytykset ennalta ehkäisevän hoidon kehittämiselle.

Muille kotieläimille kuin hyötyeläimille peruseläinlääkäripalvelut olisi järjestettävä vain silloin, jos näitä palveluita ei ole muutoin yhteistoiminta-alueella saatavilla. Valiokunta pitää tärkeänä, että yksityisiin palveluihin voidaan tukeutua muiden kuin hyötyeläinten osalta silloin, kun niitä on asianmukaisesti saatavilla. Yksityinen palvelun tuottaja perisi asiakkailta sopimuksen mukaisesti tarjoamistaan lääkäripalveluista enintään maksun, joka on merkitty sopimukseen johtaneisiin asiakirjoihin. Kunnalla olisi myös edelleen mahdollisuus periä klinikkamaksu, jos palvelu tuotettaisiin itse. Lemmikkieläinten osalta maksujen kustannusvastaavuus on tarkoituksenmukainen lähtökohta.

Kiireellisten päivystyspalvelujen järjestäminen

Valiokunta toteaa, että kunnilla on esityksen mukaan velvollisuus organisoida kiireellinen eläinlääkäriapu päivystyspalveluna kaikille kotieläimille kuten nykyisinkin. Kuntien eläinlääkäripäivystyksen hoitamisesta sovitaan esityksen mukaan vähintään yhden seutu- tai maakunnan kokoisella päivystysalueella. Päivystysalue voidaan myös esityksen mukaan jakaa tarvittaessa useaan päivystyspiiriin, joissa kussakin voi olla useita yhtäaikaisia päivystäjiä järjestelmän joustavan toiminnan varmistamiseksi. Valiokunta korostaa, että päivystysalueita perustettaessa tulee ottaa huomioon erityisesti tuotantoeläinten eläinlääkintähuollon tarpeet.

Eriytetty pien- ja hyötyeläinpäivystys voi mahdollistaa paremman töiden jakamisen, edesauttaa ammatillista erikoistumista ja tarjota parempaa palvelua eläinten omistajille. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä lähtökohtana sitä, että kunnat voivat luopua eriytetyn päivystysjärjestelmän luomisesta, jos pienikokoisten kotieläinten tiheys päivystysalueella on alhainen. Eläinsuojelullisista syistä pitkien välimatkojen maassa on perusteltua, että kiireellisissä tapauksissa ensiapu eläimille saadaan mahdollisimman läheltä. Tämän vuoksi on tarpeen, että eläinlääkärit hallitsevat ensiaputaidot kaikkien eläinten osalta.

Eläinlääkintähuollon päivystys on yleisesti arvioituna tarkoituksenmukaista järjestää nykyistä suuremmilla alueilla, jotta eläinlääkäreiden päivystysten lukumäärää voidaan vähentää ja yksittäisen kunnaneläinlääkärin varsin raskas työtaakka saadaan kohtuulliseksi. Valiokunta katsoo, että kuntien yhteistoiminta-alueiden muodostaminen voi myös edesauttaa toimivan eläinlääkintähuollon järjestämistä. Valiokunta korostaa, että mahdollisesti pidentyvien matkojen takia on välttämätöntä säilyttää kunnan mahdollisuus osallistua edelleen erityisesti tuotantoeläinten eläinlääkäripalveluiden kustannuksiin, jotta voidaan taata palveluiden tasapuolinen saatavuus asuinpaikasta riippumatta.

Lakiesityksen 14 §:n mukaan peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlääkäriavun tulee olla palveluiden käyttäjien kannalta saatavilla kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisella etäisyydellä maantieteelliset olosuhteet huomioon ottaen. Valiokunta pitää tärkeänä, että päivystysalueiden koon määrittelyssä otetaan aidosti huomioon päivystysmatkojen pysyminen kohtuullisina erityisesti haja-asutusalueilla, joilla välimatkat ovat muutoinkin pitkiä.

Valiokunta korostaa, että kunnallisten eläinlääkäripalveluiden saatavuus ja laadun korkea taso tulee turvata maan kaikissa osissa.

Hyötyeläinten terveydenhuolto

Valiokunta pitää ensiarvoisen tärkeänä, että erityisesti tuotantoeläinten, jotka muodostavat keskeisen osan hyötyelämistä, eläinlääkintähuolto voidaan jatkossa turvata nykyistä paremmin. Kunnallinen eläinlääkintähuolto on tuotantoeläinten eläinlääkäripalveluiden tasapuolisen saatavuuden ja maatalousyrittäjän taloudellisen kannattavuuden kannalta välttämätön maassa, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja yksityiset palvelut ovat keskittyneet lähinnä suuriin asutuskeskuksiin.

Esityksen avulla pyritään takaamaan kaikille hyötyeläinten omistajille eläinlääkäripalvelut koko maassa. Valiokunta toteaa, että nykyinen tilanne ei ole kaikkialla Suomessa tyydyttävä, vaan monissa erityisesti haja-asutusalueiden kunnissa on ollut vakavia ongelmia esimerkiksi tuotantoeläimiä koskevan päivystyksen asianmukaisessa järjestämisessä. Tuotantoelämiä hoitavien eläinlääkäreiden ja sijaisten saatavuudessa on myös ollut paikoin vaikeuksia.

Kunnaneläinlääkäreiden sidonnaisuus työhön on varsinkin haja-asutusalueella muodostunut suureksi ja päivystysvelvollisuudet ovat olleet kohtuuttoman raskaita. Seurauksena on ollut vaikeuksia saada uusia kunnaneläinlääkäreitä palvelukseen, ja samalla viranhaltijat ovat saattaneet vaihtua kunnissa varsin usein. Haja-asutusalueiden kunnissa on esiintynyt jopa suoranaista pulaa tuotantoeläinlääkäreistä, mikä on aiheuttanut erityisesti eläintilojen toiminnalle huomattavia ongelmia. Valiokunta katsoo, että kunnaneläinlääkäreiden työolosuhteiden kehittämiseen ei ole kaikissa kunnissa panostettu riittävästi. Tämä on johtanut osaltaan siihen, että virkaeläinlääkäreitä on siirtynyt yksityiselle sektorille. Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossa erityisesti maaseutuvaltaisissa kunnissa kunnaneläinlääkäreiden työskentelyolosuhteet ovat asianmukaiset.

Valiokunta toteaa, että asiantuntijakuulemisessa on tullut ilmi myös merkittäviä puutteita eläinlääkkeiden luovuttamista koskevissa nykyisissä säännöksissä. Eläinlääkintälainsäädäntö ei tällä hetkellä kykene vastaamaan esimerkiksi eläintilojen koon kasvamisen asettamiin vaatimuksiin sairastuneiden tuotantoeläinten hoidon järjestämisessä. Valiokunta korostaa, että päivystysalueiden laajentuessa entisestään tuotantoeläinten eläinlääkkeiden luovuttamista koskevia säännöksiä on joustavoitettava ja ajanmukaistettava vastaamaan terveydenhuollon kehitystä. Jatkossa esimerkiksi tilalla tavanomaisesti esiintyvissä tautitapauksissa tulisi tuotantoeläinten terveydenhuollon piiriin kuuluvalla tuottajalla olla mahdollisuus aloittaa uusien sairaustapausten lääkitseminen eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti välittömästi oireiden ilmaantuessa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että lääkeluovutusta koskevien säännösten uudistamistyöhön ryhdytään välittömästi.

Eläinlääkäreiden määrän riittävyys

Valiokunta toteaa, ettei esitys sisällä laskelmia tai kattavaa arviointia eläinlääkäreiden määrän riittävyydestä tulevaisuudessa. Eläinlääketieteen opiskelijoiden sisäänottomääriä on lisätty kaksi vuotta sitten 55:stä 70:een opiskelijaan vuodessa, mutta nykyinen opiskelijamäärä on silti osoittautumassa riittämättömäksi eläinlääkäreiden kasvaneeseen tarpeeseen verrattuna. Valiokunta edellyttääkin, että maamme eläinlääkinnän eläinlääkäritarve sekä mahdollinen tarve lisätä koulutettavien eläinlääkäreiden määrää arvioidaan pikaisesti. (Lausumaehdotus)

Valiokunta korostaa, että jatkossa tulee eriyttää eläinlääketieteen opiskelua, lisätä erikoistumismahdollisuuksia sekä mahdollistaa kiintiöittäminen siten, että tuotantoeläimiin erikoistuneita eläinlääkäreitä saadaan tulevaisuudessa koulutettua riittävästi. Samassa yhteydessä on myös tarkasteltava tarvetta perustaa nykyisen eläinlääketieteellisen tiedekunnan lisäksi tuotantoeläimiin erikoistumismahdollisuuksia tarjoavaa koulutusta muualle Suomeen. Lisäksi on pikaisesti selvitettävä edellytykset asettaa velvoite eläinlääketieteiden kandidaateille ja vastavalmistuneille lisensiaateille suorittaa jatkossa kunnaneläinlääkäreiden ohjauksessa erillinen palvelujakso. Valiokunta katsoo, että käytäntö on selkeästi osoittanut palvelujakson käyttöönoton tarpeellisuuden.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että ulkomailla opiskelleiden Suomessa asuvien eläinlääkäreiden mahdollisuuksia päivittää tutkintonsa ja toimia eläinlääkäreinä Suomessa edistetään nopealla aikataululla. On tarpeen luoda toimivia järjestelmiä heidän koulutuksensa hyödyntämiseen.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.