Perustelut
Yleistä
Lakiesityksen tarkoituksena on laajentaa nykyisen kuluttajavalituslautakunnan
toimivaltaa siten, että se kattaisi eräin rajoituksin
asuinhuoneistojen vuokrausta koskevat asiat ja lisäksi asumisoikeutta
koskevat asiat. Tavoitteena on kansalaisten oikeusturvan tehostaminen
lisäämällä mahdollisuuksia saada
kuluttajariita-asioihin ratkaisu tuomioistuimille vaihtoehtoisessa
lautakuntamenettelyssä, jossa varmistetaan asianosaisten
lakiin perustuvien oikeuksien ja velvollisuuksien toteutuminen nopeasti,
suhteelliseen kevyin järjestelyin ja kohtuullisin kustannuksin.
Samalla lautakunnan nimi muutetaan kuluttajariitalautakunnaksi.
Tällaista vaihtoehtoista riitojen ratkaisumenettelyä — samoin
kuin sovittelua — on pidettävä oikeusturvaa
parantavana menettelynä. Perustuslakivaliokunta katsoo,
että lakiesityksellä on siten hyväksyttävä tavoite,
koska se edistää perustuslain 21 §:n
mukaista oikeusturvaa.
Kuluttajariitalautakunta on 1. lakiehdotuksen 1 §:n
mukaan riippumaton ja puolueeton kuluttajariita-asioita
käsittelevä oikeussuojaelin. Se antaa 2 §:n
perusteella vain ratkaisusuosituksia. Ellei toisin ole säädetty,
menettelyssä noudatetaan 24 §:n mukaan hallintolakia.
Asia voidaan 12 §:n 3 momentin perusteella ilmeisen perusteettomissa
tapauksissa ratkaista vastapuolta kuulematta. Saman pykälän
4 momentin nojalla voidaan hakijalle tehdä ehdotus luopua
asian käsittelystä, jos sovellettavan lainsäädännön, oikeuskäytännön
tai lautakunnan ratkaisukäytännön perusteella
on ilmeistä, että asian ratkaisu olisi hakijalle
vastainen. Lautakunnan päätös ei 20 §:n
nojalla myöskään ole täytäntöönpanokelpoinen,
eikä sillä ole tuomion oikeusvaikutuksia. Päätökseen
ei saa hakea muutosta valittamalla.
Kun otetaan huomioon kuluttajariitalautakunnan vaihtoehtoinen
asema riitojen ratkaisupaikkana ja päätösten
suosituksenomaisuus, mikä ei estä asianosaisia
saattamasta samaa asiaa tuomioistuimen käsiteltäväksi
asian käsittelyn aikana kuluttajariitalautakunnassa tai
sen käsittelyn jälkeen, ei mainittuja — sinänsä vähäisiä — poikkeuksia
ole perustuslakivaliokunnan näkemyksen mukaan pidettävä perustuslain
21 §:n kannalta ongelmallisina.
Kotirauhan suoja
Kuluttajariitalautakunnalla on 1. lakiehdotuksen 13 §:n
1 momentin mukaan asian selvittämiseksi oikeus suorittaa
katselmuksia. Saman pykälän 3 momentin nojalla
katselmuksen saa toimittaa kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa
vain sen luvalla, jonka kotirauhan piiriin tila kuuluu. Muutoin
katselmukseen sovelletaan, mitä hallintolain 38 §:ssä säädetään.
Lakiehdotuksen perustelujen mukaan katselmus liittyy useimmiten asunnon
kauppaan taikka asunnon rakentamista tai korjaamista koskeviin erimielisyyksiin.
Katselmuksella pyritään turvaamaan asian asianmukainen
käsittely.
Sääntelyä on arvioitava perustuslain
10 §:n valossa. Sen 1 momentin mukaan jokaisen kotirauha
on turvattu . Saman pykälän 3 momentin nojalla
lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi
tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan
piiriin ulottuvista toimenpiteistä. Sääntelyllä on
merkitystä myös perustuslain 20 §:n 1
momentin kannalta, jonka mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa
viranomaisessa asianmukaisesti käsitellyksi.
Lakiehdotus näyttää lähtevän
siitä, että kun lautakunnan toimivalta kotirauhan
piiriin ulottuvassa katselmuksessa voidaan perustaa asianomaisen
lupaan, ei tällaisesta toimivallasta ole tarpeen säätää lailla
muutoin kuin välillisesti. Tällainen sääntely
ei perustuslakivaliokunnan aiemman käytännön
mukaan ole hyvin sopusoinnussa perustuslain 2 §:n 3 momentissa
vahvistettuun oikeusvaltioperiaatteeseen sisältyvän
vaatimuksen kanssa, jonka mukaan julkisen vallan käytön
tulee perustua lakiin. Valiokunta on pitänyt vastaavan
tyyppistä sääntelyä perustuslain 10 §:n
vastaisena, koska lakiehdotus ei ole sisältänyt
perusoikeussuojaan puuttuvalta lailta edellytettyjä tarkkuuden
ja täsmällisyyden vaatimukset täyttäviä säännöksiä siitä,
millaisissa tilanteissa tai millä edellytyksillä viranomainen voi
toimenpiteen tehdä (PeVL 37/2005 vp,
s. 3, PeVL 42/2005 vp, s. 2). Merkityksellistä tästä näkökulmasta
on ollut myös suostumuksen antamista ja peruuttamista koskevan
sääntelyn puuttuminen sekä sääntelyyn
liittyvä epäselvyys suostumuksen aitoudesta ja
vapaaseen tahtoon perustuvuudesta (PeVL 19/2000
vp, s. 3—4, PeVL 37/2005 vp,
s. 3/II). Perustuslain 10 §:n 3 momentin
mukaan perusoikeuksien turvaamiseksi — tässä tapauksessa
21 §:n mukaisen asian asianmukaisen käsittelyn
turvaamiseksi — voidaan lailla säätää välttämättömistä kotirauhan
piiriin ulottuvista toimenpiteistä. Sen vuoksi ehdotetun
13 §:n 3 momentin toista virkettä tulee valiokunnan
mielestä täsmentää siten, että kotirauhan
piiriin kuuluvissa tiloissa saa toimittaa katselmuksen vain, jos
se katselmuksen kohteena olevan asian selvittämiseksi on
välttämätöntä (PeVL
39/2005 vp, s. 3/I, PeVL 69/2002 vp,
s. 2/II, PeVL 40/2002 vp,
s. 2—3, PeVL 48/2001 vp, s.
2/II). Jotta 1. lakiehdotus voidaan tältä osin
käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä,
tulee 13 §:n 3 momentin toisesta virkkeestä poistaa
lupaa koskevat maininnat.