Perustelut
Eduskunnan kannanottojen käsittely
Erikoisvaliokuntakäsittelyn tarkoitus
Hallituksen toimenpidekertomuksen rakennetta muutettiin vuoden
1998 alusta lukien. Toimenpidekertomus on kolmiosainen. Ensimmäisenä on
yleinen osa, jossa on lyhyt selostus hallituksen ohjelman toimeenpanosta
ja hallituksen EU-politiikasta sekä yleiskatsaus kunkin
ministeriön toimintaan. Toisen osan muodostaa
ulko- ja turvallisuuspoliittinen katsaus. Kolmannessa osassa selostetaan
ministeriöittäin hallituksen toimenpiteet valtiopäiväpäätösten
johdosta.
Vuoden 2000 eduskunnan työjärjestyksessä säilytettiin
hallituksen toimenpidekertomuksen se erityisasema eduskuntakäsittelyssä,
että kaksi valiokuntaa, perustuslakivaliokunta ja ulkoasiainvaliokunta,
laativat kumpikin mietinnön täysistunnolle kertomuksen
johdosta. Työjärjestyksen 32 §:n 4 momentin
perusteella ulkoasiainvaliokunta käsittelee kertomuksen
ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevilta ja perustuslakivaliokunta
muilta osin. Muut pysyvät erikoisvaliokunnat antavat eduskunnan
päätöksen perusteella kertomuksesta lausuntonsa
perustuslakivaliokunnalle (PNE 1/1999 vp,
s. 20/I).
Lausuntomenettelyllä on eri tarkoituksia. Kullekin
valiokunnalle tarjoutuu näin mahdollisuus ottaa kantaa
hallituksen toimenpiteisiin valiokunnan mietinnössään
ehdottamien, eduskunnan hyväksymien lausumien johdosta.
Toimenpidekertomuksessa esimerkiksi selostetaan niitä toimenpiteitä,
joihin asianomaisissa ministeriöissä on
ryhdytty lausumien johdosta, tai myös syyt siihen ilmoittaen
ehdotetaan, ettei jokin lausuma anna aihetta enää toimenpiteisiin
hallituksen taholta. Erikoisvaliokuntien tehtävänä kertomusta
käsitellessään on arvioida toimialansa osalta,
voidaanko hallituksen kanta hyväksyä. Tämän
eduskunnan lausumiin kohdistuvan seurantatehtävän
hoitaminen on perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan
kullekin valiokunnalle kuuluva vähimmäisvaatimus
hallituksen kertomusta käsiteltäessä.
Valiokunnat voivat lausuntomenettelyn avulla myös arvioida
hallituksen toimintaa kertomusvuoden aikana valiokunnan toimialalla.
Toimenpidekertomuksen käsittelyssä erikoisvaliokunnat
voivat lisäksi vakiintuneena pidetyn käytännön
perusteella ottaa esille erityisteemoja, joiden käsittelemistä ne ovat
syystä tai toisesta pitäneet tarpeellisena.
Perustuslakivaliokunnan mietintöihin pohjautuvat lausumat
Eduskuntavaalien suhteellisuus.
Hallituksen esitykseen HE 1/1998 vp liitetty
lausuma (s. 132) koskee suhteellisuuden toteutumisessa eduskuntavaaleissa
olevien ongelmien selvittämistä ja vaalilainsäädännön
muutosten valmistelua tarvittaessa suhteellisuuden vahvistamiseksi ja
poliittisen kentän pirstoutumisen ehkäisemiseksi.
Hallituksen esityksen HE 48/1998 vp johdosta
hyväksyttiin samanlainen lausuma (s. 133).
Hallitus piti toimenpidekertomuksessaan vuodelta 2002 esitetyillä perusteilla
asiaa loppuun käsiteltynä tuolloin päättyneen
vaalikauden osalta. Perustuslakivaliokunta katsoi kertomuksen tuolloisen
selostuksen asianmukaiseksi, mutta piti kuitenkin tarpeellisena,
että kertomuksessa myös jatkossa selostetaan näihin
lausumiin liittyviä uusia toimenpiteitä.
Oikeusministeriö on 27.4.2004 asettanut toimikunnan
selvittämään ja arvioimaan nykyisen vaalijärjestelmän
toimivuutta äänestäjä-edustajasuhteen
näkökulmasta sekä tekemään
ehdotuksia vaalijärjestelmän vaihtoehtoisista
kehittämistavoista. Toimikunnan tehtävänä on
selvittää mahdollisuuksia parantaa suhteellisuuden
toteutumista eduskuntavaaleissa. Toimikunnan asettaminen on osa
pääministeri Matti Vanhasen hallituksen hallitusohjelmassa
mainittua kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa. Toimikunnan
määräaika on toimenpidekertomuksen mukaan
päättynyt 31.5.2005.
Toimenpidekertomuksessa on vastaisuudessakin aiheellista tehdä selkoa
näihin lausumiin liittyvistä uusista toimenpiteistä.
Säädöskokoelma ja säädöstietopankki.
Hallituksen esitykseen HE 174/1999 vp liitetyn
lausuman (s. 134) mukaan arvonlisäverolakia on tulkittava
niin, että Suomen säädöskokoelmaa pidetään
laissa tarkoitettuna verovapaana aikakauslehtenä. Toinen
lausuma koskee arvonlisäverolain selkeyttämistä ja
täydentämistä siten, että Suomen
säädöskokoelma ja valtiopäiväasiakirjat
ovat arvonlisäverosta vapaita painotuotteita.
Hallitus ei pidä perusteltuna laajentaa tilattujen
sanoma- ja aikakauslehtien verovapautta lainsäädäntöteitse.
Perustuslakivaliokunta korosti hallituksen toimenpidekertomuksesta
vuodelta 2001 antamassaan mietinnössä Suomen säädöskokoelman
ja valtiopäiväasiakirjojen erityisluonnetta virallisjulkaisuina
ja piti tästä syystä tarpeellisena vielä arvioida
niiden arvonlisäverotuksellista asemaa. Valiokunta katsoi, että hallituksen
piirissä tulee tehdä tällainen selvitys
ja saattaa se tiedoksi valiokunnalle; valiokunta lisäksi
piti näiden lausumien edelleen selostamista toimenpidekertomuksessa
tarpeettomana, kunhan kyseinen selvitys on saatu (PeVM 12/2002
vp, s. 3/I). Valiokunta on toistanut tämän
kantansa käsitellessään hallituksen toimenpidekertomusta
vuodelta 2002 (PeVM 5/2003 vp, s. 2/II)
ja vuodelta 2003 (PeVM 2/2005 vp, s. 2/II).
Koska selvitystä ei ole vieläkään
toimitettu valiokunnalle, on lausumista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä tehtävä
kertomuksessa vastaisuudessakin
selkoa.
Ahvenanmaan itsehallinto.
Hallituksen esitykseen HE 18/2002 vp liitetyn
lausuman (s. 140) mukaan hallituksen tulee yhdessä Ahvenanmaan
maakunnan kanssa selvittää kiireellisesti tarve
muuttaa itsehallintolain säännöksiä presidentin
veto-oikeuden käyttämisen perusteista siltä osin
kuin kysymys on maakuntalakien suhteesta kansainvälisten
sopimusten ja EY:n säädösten asettamiin
vaatimuksiin ja hallituksen tulee antaa itsehallintolain muuttamisesta
tältä osin esitys. Samaan hallituksen esitykseen
liittyvän toisen lausuman mukaan hallituksen tulee selvittää tarve
ja mahdollisuudet siirtää itsehallintolain 19 §:ssä säädetyn
erityistehtävän hoitaminen korkeimmalta oikeudelta
muulle riippumattomalle lainkäyttöelimelle.
Oikeusministeriö on käynyt lausuman johdosta
keskusteluja Ahvenanmaan maakunnan maakuntahallituksen kanssa. Hallituksen
käsityksen mukaan nykyinen järjestelmä on
toiminut pääosin tyydyttävästi.
Järjestelmän muuttamiseen liittyy periaatteellisesti
tärkeitä valtiosääntöoikeudellisia
ja Ahvenanmaan itsehallinnon perusteisiin liittyviä kysymyksiä.
Tarvetta kiireellisiin uudistuksiin ei hallituksen mielestä ole, eikä uudistuksiin
voida ryhtyä ilman perusteellista selvitystä.
Oikeusministeriö on siksi tilannut selvityksen ulkopuoliselta
asiantuntijalta. Selvityksen on ollut määrä valmistua
vuoden 2005 lokakuun loppuun mennessä.
Hallituksen on vastaisuudessakin tarpeen tehdä kertomuksessa
selkoa lausumiin liittyvistä uusista toimenpiteistä.
Juhlapyhiä koskeva erityissääntely.
Hallituksen esitykseen HE 249/2001 vp liitetyssä lausumassa
(s. 153) eduskunta edellytti hallituksen selvittävän,
millaista juhlapyhiä koskevaa erityissääntelyä tarvitaan
perusoikeussäännöksistä muodostuvat
lähtökohdat huomioon ottaen.
Kertomuksessa todetaan juhlapyhäsääntelyn ulottuvan
useamman ministeriön toimialalle. Kysymys on erityisesti
yleisötilaisuuksiin kohdistuvan sääntelyn
suhteesta majoitus- ja ravitsemisliikkeiden aukioloaikoihin. Eduskunnan käsiteltävänä
on
hallituksen esitys HE 138/2004 vp laiksi
majoitus- ja ravitsemistoiminnasta sekä eräiksi
siihen liittyviksi laeiksi. Esityksessä ei ole ehdotettu
erityissäännöksiä näiden
liikkeiden aukioloajoista juhlapyhinä.
Eduskunnan lausumassa edellytetty selvitystyö on hallituksen
mukaan tarkoituksenmukaista käynnistää vasta
majoitus- ja ravitsemusliiketoimintaa koskevan sääntelyn
tultua uudistetuksi. Tällöin on myös
saatu pidemmältä ajalta kokemuksia kokoontumislain
ns. huvikieltosäännöksen kumoamisen vaikutuksista.
Toimenpidekertomuksen selostus on asianmukainen. Kertomuksessa
on kuitenkin aiheellista tehdä vastaisuudessakin selkoa
lausumaan liittyvistä toimenpiteistä.
Erikoisvaliokuntien lausunnot
Erikoisvaliokunnat ovat perustuslakivaliokunnalle antamissaan
lausunnoissa yleensä arvioineet toimialansa osalta eduskunnan
aikaisempia lausumia. Joissakin lausunnoissa on lisäksi
käsitelty erityisteemoja. Perustuslakivaliokunta ei ole
käsitellyt yksityiskohtaisesti erikoisvaliokuntien lausumista
esittämiä näkökohtia eikä muutoinkaan
erikoisvaliokuntien lausuntoja. Perustuslakivaliokunta kuitenkin
ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman (Valiokunnan
lausumaehdotus), jossa edellytetään
hallituksen ottavan asianmukaisesti huomioon sekä tähän
mietintöön että liitteinä oleviin
lausuntoihin sisältyvät sellaiset eduskunnan aikaisempia
lausumia koskevat huomautukset, jotka ovat tarkoitetut hallituksen
huomioon otettaviksi, ja muitakin seikkoja koskevat lausumat, jotka
vaativat hallituksen toimenpiteitä.