Perustelut
Yleistä
Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus sisältää edellisten
kertomusten tavoin oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten
puheenvuorot, yleiskatsauksen oikeusasiamiesinstituutioon kertomusvuonna
sekä jaksot perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta,
oikeusasiamiehen erityistehtävistä salaiseen tiedonhankintaan
liittyen ja laillisuusvalvonnasta asiaryhmittäin. Kertomus
on kaiken kaikkiaan varsin selkeä esitys oikeusasiamiehen
toiminnasta ja laillisuusvalvonnassa esiin tulleista ongelmista.
Perustuslakivaliokunta haluaa kiinnittää erityistä huomiota
kertomuksessa nyt kolmatta kertaa olevaan jaksoon, jossa on kootusti
esitetty keskeisimpiä puutteita ja parannuksia perus- ja
ihmisoikeuksien toteutumisessa. Puutteiden osalta kysymys on pitkälti
rakenteellisiksi luonnehdittavista ongelmista, joiden korjaamiseksi
valtioneuvoston ja asianomaisten viranomaisten on syytä ryhtyä toimenpiteisiin.
Perustuslakivaliokunta pitää onnistuneena myös
vuoden erityisteemaa (kielelliset oikeudet ja hyvän kielenkäytön
vaatimus) käsittelevää jaksoa, jossa
on kokoavasti esitelty teemaa koskevia havaintoja oikeusasiamiehen
toiminnan eri osa-alueilta.
Oikeusasiamies Jääskeläinen käsittelee
puheenvuorossaan sitä, miten oikeusasiamiehen toimintatapojen
kehittämisessä kansalaisnäkökulma
on pyritty ottamaan huomioon. Perinteisen jälkikäteisen
laillisuusvalvonnan ohella oikeusasiamiehen toiminnassa
on viime aikoina korostettu muun muassa konkreettisen ja pikaisen
avun antamista, kansalaisten neuvontaa sekä hyvitystä ja
sovittelua. Näillä toimintatavoilla oikeusasiamies
on pyrkinyt edistämään sellaisen uudenlaisen
viranomaiskulttuurin syntymistä, joka palauttaa kansalaisen
luottamuksen viranomaisen toimintaan. Tällainen näkökulma
ja toimintatapojen muutos vastaa hyvin niihin toiminnan joustavoittamista
ja kansalaisnäkökulmaa korostaviin toivomuksiin,
joita perustuslakivaliokunta on viime aikoina oikeusasiamiehen kertomusten
ja oikeusasiamieslain muutosten käsittelyn yhteydessä esittänyt
(ks. PeVM 10/2009 vp, s. 3/II
ja PeVM 12/2010 vp, s. 4/II).
Oikeusasiamiehen toiminta tilastotietojen valossa
Kertomusvuoden aikana oikeusasiamiehen käsiteltäväksi
saapui 4 185 kantelua, mikä on noin sata enemmän
kuin edellisenä vuonna. Ratkaistujen kanteluiden määrä (4 385)
ylitti edellisen vuoden määrän noin neljällä sadalla.
Vuoden 2008 jälkeen ei kertomuksen mukaan ole vuoden
vaihteessa siirtynyt seuraavalle vuodelle yhtään
yli kaksi vuotta vanhaa kantelua. Vuoden 2011 päättyessä seuraavalle
vuodelle siirtyi kuitenkin vielä 126 yli puolitoista vuotta vireillä ollutta
kantelua sekä 279 yli vuoden vireillä ollutta
kantelua. Myönteisenä kehityksenä valiokunta
pitää tästä huolimatta sitä,
että yli vuoden vireillä olleiden kanteluiden
määrä vähentyi kertomusvuoden
aikana 22 prosentilla. Samoin myönteistä on se,
että kantelujen keskimääräinen
käsittelyaika näyttäisi tilastojen valossa
laskeneen pysyvästi noin puoleen vuoteen.
Valiokunta pitää kansalaisten oikeusturvan
ja oikeusasiamiehen toiminnan vaikuttavuuden kannalta tärkeänä oikeusasiamiehen
kansliassa asetettua tavoitetta, jonka mukaan kaikki kantelut käsitellään
enintään yhdessä vuodessa. Muun muassa
edellä mainittu toimintatapojen kehittäminen ja
eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain vuonna 2011
voimaan tulleet muutokset tarjoavat valiokunnan mielestä keinoja
kantelujen käsittelyaikojen lyhentämiseen ja pitkään
vireillä olleiden kanteluiden määrän
vähentämiseen vielä jatkossa. Samalla
kanslian voimavaroja voidaan edelleen suunnata lisääntyvässä määrin
tarkastuksiin ja omana aloitteena tehtäviin selvityksiin,
joiden määrä onkin kertomuksen mukaan
kertomusvuonna huomattavasti jo kasvanut edellisvuoteen verrattuna.
Perustuslakivaliokunta ei ole erikseen arvioinut oikeusasiamiehen
yksittäisiä ratkaisuja tai kannanottoja.