Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Suomi toimii ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vuonna 2007 sovimme EU:n huippukokouksessa, että unionin alueella kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vuoden 1990 tasosta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja uusiutuvan energian käyttöä lisätään 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Mikäli EU:n ulkopuoliset maat lähtevät mukaan päästöjen vähennyksiin merkittävissä määrin, unioni on lupautunut vähentämään päästöjään 30 prosentilla.

Nämä ovat jo itsessään vaativia tavoitteita kymmenen vuoden aikana toteutettavaksi, mutta vuoteen 2050 mennessä meidän on vähennettävä päästöjä huomattavasti enemmän. Olemme tulevaisuusselonteon yhteydessä asettaneet vähintään 80 prosentin päästöleikkaustavoitteen vuoteen 2050 mennessä. Hallitus on tehnyt ensimmäisten maiden joukossa konkreettisia päätöksiä siitä, kuinka saavutamme nämä 20—20—20-tavoitteet kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Energiankäyttäjinä muutos koskee meitä jokaista. Ihmiset ja yritykset tekevät energiankäytön ja myös -säästön valinnat.

Seuraavassa esiteltävä energiaratkaisujen kokonaisuus on ylivoimaisesti suurin koko Suomen energiahistoriassa. Tässä ratkaisussa erityisen mittavaa on uusiutuvan energian velvoitepaketti. Kaikki toimenpiteet viedään lakiin seuraavien kuukausien aikana. Kyseessä ei siis ole pelkästään julkilausuma vaan päätökset, joista tehdään lakitasoisia. Suomi ottaa näillä päätöksillä vahvan vastuun kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisessä. Kun päätetyt toimenpiteet on toteutettu, voidaan tuottaa kaikki meillä tarvittu sähkö Suomessa. Tämän mittakaavan energiaratkaisu on myös vahva viesti markkinoille siitä, että tänne kannattaa investoida. Suomi huolehtii kilpailukyvystään. Siinä on sekä uusiutuvilla että ydinvoimalla roolinsa. Päätöksillä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian edistämisestä sekä ydinvoimasta otamme ensi askeleet kohti vähähiilistä ja hiilineutraalia Suomea. Näitä kolmea eri ratkaisua yhdistävät tekijät ovat päästöjen vähentäminen, omavaraisuuden lisääminen sekä talouskasvun ja työllisyyden edellytysten vahvistaminen.

Arvoisa puhemies! Energiatehokkuutta parantamalla vähennetään tehokkaimmalla tavalla kasvihuonekaasuja. Valtioneuvoston helmikuisen periaatepäätöksen energiatehokkuuden edistämistoimenpiteet ulottuvat vuoteen 2020 asti, mutta pääpaino on lähivuosina toteutettavissa toimenpiteissä. Periaatepäätöksen toimenpiteillä arvioidaan saavutettavan vuoteen 2020 mennessä ilmasto- ja energiastrategian mukainen energiankäytön tehostamistarve. Pääpaino on lämmönsäästössä, sähkön säästötavoite on 5 terawattituntia. Kaikkiaan tuloksena olisi noin 9 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästövähennys. Suurimmat energiansäästöt arvioidaan saatavan aikaiseksi teollisuuden ja palvelujen sekä liikenteen alueilla. Kotitalouksien osalta on myös saatavissa merkittävästi säästöä aikaan.

Valtaosa toimista energiasäästöjen aikaansaamiseksi syntyy Euroopan unionin laajuisista ratkaisuista, määräyksistä ja suosituksista. Niiden toimeenpanosta vastaavat puolestaan ne yritykset, joita määräykset koskevat, kuten autoteollisuus, kodinkoneteollisuus, rakennusteollisuus ja monet muut teollisuuden alat. Kotimaisilla päätöksillä vaikutetaan muun muassa kiinteistöjen energiankulutukseen. Suomalaiset kotitaloudet ja yritykset voivat myös omilla kulutusratkaisuillaan vaikuttaa merkittävästi omiin energiakustannuksiinsa.

Uusiutuvan energian velvoite on oleellinen osa kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiseen tähtäävässä politiikassa, ja sillä edesautetaan velvoitteen saavuttamista. Hallituksen sopima uusiutuvan energian paketti sisältää linjaukset tavoitteista uusiutuvan energian eri lähteille sekä tarvittaville taloudellisille ohjauskeinoille. Nämä linjaukset ovat pohjana valmisteilla olevalle kansalliselle uusiutuvan energian toimintasuunnitelmalle. Kunkin jäsenmaan on lähetettävä tämä suunnitelmansa komissiolle kesäkuun loppuun mennessä. Edellytämme, että muut EU-maat tekevät samoin kuin me. Tämän velvoitteen toteuttamista on myös seurattava.

Arvoisa puhemies! Suomen on nostettava uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2005 tämä osuus oli 28,5 prosenttia. Merkittävimmät uusiutuvan energian kasvun lähteet ovat metsähakkeen käyttö, liikenteen biopolttoaineet, lämpöpumput ja tuulivoima. Uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen merkitsee noin 8 miljoonan hiilidioksiditonnin vähenemää päästöissä. Tästä valtaosa on päästökauppasektorilla.

Ilmastonmuutos on ihmiskunnan aiheuttama suuri markkinavirhe, jonka korjaaminen maksaa. Ilmastonmuutoksen laajuuteen on myötävaikuttanut se, ettemme ole osanneet huomioida päästöjen kustannuksia kivihiilen ja öljyn hinnanmuodostuksessa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää merkittäviä taloudellisia ohjauskeinoja. EU:n päästökauppajärjestelmä parantaa jatkossa uusiutuvien energialähteiden käytön kannattavuutta, mutta päästöoikeuden hinnannousu vuoteen 2020 mennessä ei hallituksen mielestä yksin riitä. Uusiutuva energia tarvitsee myös muuta tukea, siksi tämä paketti.

Tukijärjestelmiä koskevissa linjauksissa on otettu huomioon päästökaupan keskeinen vaikutus. Sekä tuulivoiman ja biokaasusähkön syöttötariffin että metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuki alenee sähkön markkinahinnan tai päästöoikeuden hinnan kasvaessa. Tarvittavien tuotantotukien suuruus vuoden 2020 tilanteessa on noin 340 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän lisäksi muiden kuin tuulivoiman, biokaasusähkön ja metsäenergian tukemiseen tarvitaan arviolta investointitukia noin 50—70 miljoonaa euroa vuositasolla. Valtion rahoituksella saadaan liikkeelle 4—5-kertaiset investoinnit. Parille lähivuodelle hallitus aikoo lisäksi varata rahoitusta yhteensä noin 100 miljoonaa euroa kehitteillä oleville teollisen mittaluokan biodiesel-laitoksille.

Vaikka näiden taloudellisten ohjauskeinojen tavoitteena on ensisijaisesti lisätä uusiutuvan energian käyttöä, saavutamme paljon myös muuta. Ensiksi, Suomen energiahuollon omavaraisuus loppuenergiassa uusiutuvat energialähteet ja kotimainen turve huomioonottaen nousee nykyisestä runsaasta 30 prosentista yli 40 prosenttiin. Toiseksi, saamme merkittävän määrän uusia investointeja koko Suomeen. Pelkästään tuulivoiman osalta investointien kokonaismääräksi voidaan arvioida 3,5 miljardia euroa, josta kotimaisen työn osuus on noin 2 miljardia euroa. Metsäenergian korjuu- ja kuljetuskalustoon on investoitava noin 700 miljoonaa euroa. Suunniteltujen biojalostamojen yhteinen investointi on noin miljardi euroa.

Uusiutuvan energian ohella tuemme myös kotimaista työllisyyttä. Tuulivoiman rakentaminen työllistää, ja pysyviä työpaikkoja tuulivoimayhtiöihin syntyy satoja, mutta merkittävin työllistävä vaikutus on kuitenkin voimaloiden suunnitteluun ja valmistukseen liittyvää. Se voi olla useita tuhansia. Metsäenergian tuotantoon, kuljetukseen ja energiantuotantoon syntyy arviolta useita tuhansia työpaikkoja. Biojalostamot tuovat työllisyyttä juuri metsäteollisuuden yhteyteen, josta työpaikkoja on muilla sektoreilla kadonnut.

Arvoisa puhemies! Käyn seuraavassa tiivistetysti läpi tärkeimmät linjaukset ja suunnitellut ohjauskeinot.

Lähes puolet tarvittavasta uusiutuvasta energiasta saataisiin metsähakkeen käyttöä lisäämällä. Metsähakkeen käyttö vuonna 2020 olisi 25 terawattituntia. Pienpuun tarjonnan lisäämiseksi otetaan käyttöön uusi pienpuun energiatuki, joka maksetaan energiakäyttöön menevän ensiharvennuspuun haketukselle. Pienpuun energiatuella varmistetaan myös se, että laadukas kuitupuu käytetään ensisijaisesti metsäteollisuuden raaka-aineeksi. Metsähakkeen käytön lisäämistä edistetään metsähakkeella tuotetun sähkön muuttuvalla tuotantotuella. Metsähakkeen käytön kannattavuus riippuu keskeisesti päästöoikeuden hinnasta. Päästöoikeuden hinnan noustessa tuki alenisi automaattisesti eikä tarpeetonta ylitukea makseta. Tällä tuella puu korvaisi eniten turvetta.

Kolmantena metsäenergiaan liittyvänä tukena otetaan käyttöön niin sanottu pien-chp:n syöttötariffi. Syöttötariffi olisi vaihtoehtoinen sähkön muuttuvalle tuotantotuelle, ja sitä maksettaisiin vain uusille laitoksille. Tuki kohdistuisi pienemmille laitoksille. Tukea maksettaisiin kaikkien puuperäisten polttoaineiden käytöstä.

Näiden lisäksi valmistellaan erikseen ohjauskeinoja, joilla voidaan ajaa alas kivihiilen vuotuista käyttöä rannikon kivihiilivoimalaitoksissa jopa noin 8 terawattituntia. Hiili korvattaisiin puupohjaisella energialla ja osittain turpeella. Ohjauskeinoina jatkovalmistelussa ovat muuttuva sähköntuotantotuki ja investointituet.

Hallituksen tuulivoimatavoite 6 terawattituntia vuonna 2020 linjattiin jo ilmasto- ja energia-strategian yhteydessä. Valmisteilla olevassa syöttötariffijärjestelmässä tuulivoiman tuottajalle maksettaisiin tuotantotukena laissa asetetun tavoitehinnan ja toteutuneen sähkön markkinahinnan erotus.

Tuulivoiman ja metsähakkeen ohella uusiutuvien käyttöä lisättäisiin erityisesti liikenteen biopolttoaineissa sekä lämpöpumppujen käyttöä lisäämällä. Liikenteen biopolttoaineilla tavoitellaan noin 7:ää terawattituntia. Liikenteen uusiutuvan energian edistäminen perustuisi liikennepolttoaineiden myyjille asetettavaan jakeluvelvoitteeseen. Biodiesel-laitosten syntymistä edis-tettäisiin sekä kansallisella rahoituksella että EU:n niin sanotulla Ner 300 -tuella.

Arvoisa puhemies! Kevään kolmas suuri energialinjaus koskee ydinenergiaa.

Valtioneuvosto on äänestämällä tehnyt periaatepäätökset kahdesta uudesta ydinvoimalaitosyksiköstä. Teollisuuden Voima Oyj:n osalta päätöksen kohteena on Olkiluodon neljäs yksikkö. Fennovoima Oy:n tapauksessa kyse on uuden, yhden yksikön ydinvoimalaitoksen rakentamisesta joko Pyhäjoelle tai Simoon.

Päätökset lisäydinvoimasta perustuvat ennen kaikkea sähkön tarpeeseen vuoden 2020 jälkeen. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa marraskuussa 2008 valtioneuvosto katsoi, että sähkön hankinta tulee ensisijaisesti perustaa omaan kapasiteettiin. Suomihan on jo kauan ollut sähkön nettotuoja. Ydinvoimapäätös on merkittävä askel pyrittäessä omavaraisuutta vastaavaan kapasiteettiin. Sähkömarkkinat ovat kuitenkin luonnollisesti kansainväliset. Toimimme jo nyt pohjoismaisilla markkinoilla, ja kehitys vie kohti eurooppalaisia sisämarkkinoita. Lisäydinvoiman rakentaminen auttaa osaltaan pitämään sähkön hintaa kohtuullisena. TVO:n ja Fennovoiman ydinvoimalaitosyksiköt tuottaisivat sähköä omakustannushintaan muun muassa elinkeinoelämän tarpeisiin, mikä vahvistaisi erityisesti teollisuuden toimintaedellytyksiä Suomessa.

Tarve vähentää kasvihuonekaasupäästöjä motivoi päätöksiä niin energiatehokkuuden, uusiutuvan energian kuin ydinenergiankin osalta. Hallituksen tavoitteena on erityisesti omavaraisuuden nostaminen ja kivihiilen käytön vähentäminen. Ydinvoimaratkaisu tuo markkinoille noin 25 terawattituntia päästötöntä sähköä. Yhden ydinvoimayksikön tuotanto vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 10 miljoonaa tonnia, silloin kun se korvaa hiililauhdetta. Päästöttömän ja vähäpäästöisen sähköntuotannon lisääminen edistää osaltaan teollisuutemme kilpailukykyä samoin kuin riittävän sähkön saannin turvaaminen.

Arvoisa puhemies! Mitä näillä kolmella energiapolitiikan kokonaisuuden osalla sitten saavutetaan?

Ensimmäiseksi merkittävin seikka. Päästöttömän energiankäytön osuus loppuenergiastamme kasvaa kymmenessä vuodessa noin 60 prosenttiin nykyisestä 36 prosentista. Siis päästöttömän energian osuus kasvaa 36 prosentista 60 prosenttiin kymmenessä vuodessa. Ilman näitä ratkaisuja hiilidioksidipäästöjä arvioidaan syntyvän noin 75 miljoonaa tonnia vuonna 2020. Näiden ratkaisujen ansiosta päästöt leikkautuvat noin 48 miljoonaan tonniin. Se takaa sen, että Suomi voi aikanaan saavuttaa 80 prosentin päästövähennystavoitteen ja joskus jopa täyden hiilineutraalin yhteiskunnan tavoitteen.

Toiseksi, Suomi parantaa energiaomavaraisuutta ja saavuttaa sähköomavaraisuuden aikana, jolloin maailmassa on käynnistynyt uudenlainen valtioiden välinen kilpailu luonnonvaroista.

Kolmanneksi, ratkaisuilla vahvistetaan pitkiksi ajoiksi kotimaisen teollisuuden kilpailukykyä ja lisätään talouskasvua sekä saatetaan liikkeelle miljardiluokan investoinnit tällä vuosikymmenellä. Myös tätä viestiä ja päätöstä tarvitaan laman jälkeisessä Suomessa. Energiatehokkuuden kautta säästetään sekä ympäristöä että rahaa. Kyseisillä päätöksillä mobilisoidaan energiateknologioiden kehitystä luomalla nopean kasvun kotimarkkinat alalle, millä pitäisi olla kilpailuetuamme luova vaikutus.

Arvoisa puhemies! Energiapäätökset hyödyttävät koko Suomea. Varsinkin kaukolämmön ja uusiutuvan sähkön tuotannossa syntyy uudenlainen yhteys maaseudun ja kaupunkien välille. Työpaikkoja syntyy pelkästään uusiutuvan paketista arviolta suoraan useita tuhansia ja välillisesti kolminkertainen määrä. Lisäksi konepajoilla on mahdollisuus luoda viherkaulustyöpaikkoja energialaitteiden vientiin. Puhumattakaan niistä teollisista työpaikoista, joiden syntymisen energiaratkaisun kokonaisuus mahdollistaa.

Yhteiskunnan kokonaisetua on tulkittu päätöksissä nimenomaan ydinvoiman kohdalla. Yhtä hyvin voidaan sanoa, että yhteiskunnan kokonaisetua toteuttavat energiansäästö, energiatehokkuus ja uusiutuvan energian velvoitepaketti. Yhteiskunnan kokonaisetu on hallituksen mielestä sellainen yhteinen etu, joka koskee kaikkia ihmisiä, koko Suomen aluetta.

Arvoisa puhemies! Pyydän, että ruotsinnos liitetään pöytäkirjaan.

Pääministeri Vanhasen esittämä ilmoitus on ruotsinkielisenä näin kuuluva:

Finland vidtar åtgärder för att hejda klimatförändringen. Vid ett EU-toppmöte 2007 förband vi oss till att före 2020 minska mängden utsläpp av växthusgaser inom unionen med 20 procent från 1990 års nivå och att öka användningen av förnybar energi med 20 procent från 1990 års nivå. Om länder som står utanför EU också deltar i minskandet av utsläpp i betydande grad, har unionen förbundit sig att minska utsläppen med 30 procent.

Dessa är i sig krävande mål, men fram till 2050 måste vi minska utsläppen i betydligt högre grad än så här. Vi har i samband med framtidsredogörelsen fastställt ett mål att minska utsläppen med minst 80 procent fram till 2050. Regeringen har bland de första länderna fattat konkreta beslut om hur vi kan nå 20/20/20-målen för att minska utsläppen av växthusgaser. Som energianvändare påverkas vi alla av förändringen. Det är människor och företag som fattar besluten om energianvändning och energisparande.

Den energilösningshelhet som här presenteras är den allra mest omfattande i Finlands hela energihistoria. I denna lösning är den helhet som gäller skyldigheten att använda förnybar energi särskilt stor. Alla åtgärder ska tas in i lag under de kommande månaderna. Det är alltså inte fråga enbart om en resolution utan om beslut som uppnår lagnivå. Finland tar med de här besluten aktivt sitt ansvar för att minska utsläppen av växthusgaser. När de åtgärder som man fattat beslut om har vidtagits, kan all energi vi behöver produceras i Finland. En energilösning av denna omfattning är också en klar signal till marknaden att det lönar sig att investera i Finland. Finland sörjer för sin konkurrenskraft. Såväl förnybara energikällor som kärnkraft har sin roll i detta. Genom besluten om främjande av energieffektivitet och förnybar energi samt kärnkraft tar vi de första stegen mot ett koldioxidsnålt och koldioxidneutralt Finland. De gemensamma nämnarna för dessa tre separata beslut är att minska utsläppen, att öka självförsörjningen och att stärka förutsättningarna för ekonomisk tillväxt och sysselsättning.

Ökad energieffektivitet är det mest effektfulla sättet att minska utsläppen av växthusgaser. De åtgärder för att främja energieffektiviteten som avses i statsrådets principbeslut från februari sträcker sig till 2020, men huvudvikten ligger vid de åtgärder som ska vidtas inom de närmaste åren. Genom de åtgärder som föreslås i principbeslutet bedömer man att man fram till 2020 kan nå det behov av effektiviserad energianvändning som avses i klimat- och energistrategin. Huvudvikten ligger vid uppvärmning, där sparmålet i fråga om el är 5 terawattimmar. Det sammanlagda resultatet skulle bli en utsläppsminskning på cirka 9 miljoner ton koldioxid. Det största energisparandet bedöms kunna ske inom industri, service och trafik. Betydande energisparande bedöms kunna ske också i hushållen.

Majoriteten av åtgärderna för energisparande består av beslut, bestämmelser och rekommendationer som omfattar Europeiska unionen. För genomförandet av dessa svarar i sin tur de företag som omfattas av bestämmelserna, såsom bilindustrin, hushållsapparatindustrin, byggindustrin och många andra industribranscher. Genom nationella beslut kan man påverka t.ex. fastigheternas energiförbrukning. Finländska hushåll och företag kan också genom sina egna konsumtionsval i hög grad påverka sina egna energikostnader.

Förpliktelsen att använda förnybar energi är en viktig del av den politik som syftar till att minska utsläppen av växthusgaser och genom den främjas fullgörandet av förpliktelsen. I den helhet om förnybar energi som regeringen kommit överens om finns riktlinjer för målen i fråga om olika källor till förnybar energi samt nödvändiga ekonomiska styrmedel. Riktlinjerna utgör grunden för den nationella handlingsplan för förnybar energi som är under beredning. Varje medlemsland ska överlämna en plan till kommissionen före utgången av juni. Vi förutsätter att de övriga EU-länderna gör detsamma. Genomförandet av förpliktelsen ska också följas upp.

Finland bör höja andelen förnybar energi av slutförbrukningen av energi till 38 procent fram till 2020. År 2005 var andelen 28,5 procent. Ökningen av förnybar energi kommer i huvudsak från användningen av skogsflis, biobränslen i trafiken, värmepumpar och vindkraft. En ökning av andelen förnybar energi innebär en utsläppsminskning på cirka 8 miljoner ton koldioxid. Merparten av denna finns inom utsläppshandelssektorn.

Klimatförändringen är det största marknadsmisslyckande mänskligheten orsakat, och det kostar att korrigera det. Omfattningen av klimatförändringen har påverkats av att vi inte har kunnat beakta kostnaderna för utsläppen i prisbildningen på stenkol och olja. För att målet ska nås krävs betydande ekonomiska styrmedel. EU:s utsläppshandelssystem förbättrar i framtiden lönsamheten för användningen av förnybara energikällor, men att höja priset på utsläppsrätter fram till 2020 räcker inte i sig. Den förnybara energin behöver även andra former av stöd, därför detta paket.

I de riktlinjer som gäller stödsystem har utsläppshandelns centrala betydelse beaktats. Produktionsstödet såväl till inmatningstariffen för vindkraft och för el producerad med biogas, som till el producerad med skogsflis sjunker när marknadspriset på el eller priset på utsläppsrätter höjs. Behovet av produktionsstöd uppgår årligen till cirka 340 miljoner euro år 2020. För stödjande av andra energiformer än vindkraft, el producerad med biogas och skogsenergi behövs dessutom investeringsstöd på cirka 50—70 miljoner euro per år. Statsfinansieringen lockar till annan finansiering som är 4—5 gånger större. För de närmaste åren avser regeringen dessutom reservera finansiering på sammanlagt cirka 100 miljoner euro för industriella biodieselanläggningar under utveckling.

Trots att syftet med dessa ekonomiska styrmedel i första hand är att öka användningen av förnybar energi når vi även mycket annat. För det första ökar vår självförsörjning i fråga om den slutliga energiförbrukningen, de förnybara energikällorna och den inhemska torven medräknade, från nuvarande drygt 30 procent till över 40 procent. För det andra får vi en betydande mängd nya investeringar i hela Finland. Enbart i fråga om vindkraft kan totalbeloppet av investeringarna beräknas uppgå till 3,5 miljarder euro, av vilket det inhemska arbetets andel är cirka 2 miljarder euro. För drivnings- och transportutrustning som behövs för utnyttjande av skogsenergi krävs investeringar på cirka 700 miljoner euro. Den sammanlagda investeringen i planerade bioraffinaderier är cirka 1 miljard euro.

Vi stöder inte bara förnybar energi utan också den inhemska sysselsättningen. Byggandet av vindkraft sysselsätter och vid vindkraftsbolagen skapas flera hundra permanenta arbetsplatser. Den största sysselsättande effekten hänför sig ändå till planeringen och byggandet av kraftverk. Där kan det röra sig om flera tusen arbetsplatser. Produktionen, transporten och energiproduktionen av skogsenergi skapar uppskattningsvis flera tusen arbetsplatser. Bioraffinaderierna skapar sysselsättning inom skogsindustrin som har drabbats av bortfall av arbetsplatser.

Nedan ger jag en koncentrerad överblick över de viktigaste riktlinjerna och de planerade styrmedlen.

Närmare hälften av den förnybara energi som behövs kan åstadkommas genom en ökad användning av skogsflis. Användningen av skogsflis ska 2020 vara 25 terawattimmar. För att öka utbudet av klenvirke införs ett nytt energistöd för klenvirke som ska betalas för flisning av förstagallringsvirke som går till energiproduktion. Genom energistödet för klenvirke kan man också trygga användningen av högklassig massaved i första hand som råmaterial för skogsindustrin. En ökad användning av skogsflis främjas med ett rörligt produktionsstöd för el som produceras med skogsflis. Huruvida användningen av skogsflis är lönsam är i hög grad beroende av priset på utsläppsrätter. När priset på en utsläppsrätt stiger, sjunker stödet automatiskt och onödigt överstort stöd betalas inte. Med detta stöd ersätter trä främst torv.

Som ett tredje stöd i anslutning till skogsenergin införs en s.k. inmatningstariff för småskalig kraftvärme. Inmatningstariffen är ett alternativ till det rörliga produktionsstödet för el och den betalas endast till nya kraftverk. Stödet ska tillfalla mindre kraftverk och det ska betalas för användning av alla träbaserade bränslen.

Utöver dessa bereds särskilt sådana styrmedel som gör det möjligt att minska den årliga användningen av stenkol vid kolkraftverken i kustområdena med upp till cirka 8 terawattimmar. Kolen ersätts med träbaserad energi och delvis med torv. Styrmedel i den fortsatta beredningen är ett rörligt produktionsstöd för el och investeringsstöd.

Regeringen satte upp målet för vindkraften, 6 terawattimmar år 2020, i anslutning till klimat- och energistrategin. Inom ramen för det system med inmatningstariffer som är under beredning ska skillnaden mellan det i lag angivna riktpriset och det faktiska marknadspriset på el betalas till vindkraftsproducenterna i form av ett produktionsstöd.

Användningen av förnybar energi ökas inte bara med hjälp av vindkraft och skogsflis utan också med hjälp av i synnerhet biodrivmedel och en ökad användning av värmepumpar. När det gäller biodrivmedel är målet cirka 7 terawattimmar. Främjandet av förnybar energi inom trafiken ska grunda sig på den distributionsskyldighet som åläggs drivmedelsförsäljarna. Byggandet av biodieselanläggningar främjas med både nationell finansiering och EU:s så kallade Ner 300 -stöd.

Vårens tredje stora riktlinje för energin gäller kärnkraften.

Statsrådet har genom omröstning fattat principbeslut om två nya kärnkraftverksenheter. För Industrins Kraft Abp:s del gäller beslutet en fjärde enhet i Olkiluoto. För Fennovoima Ab:s del är det fråga om en ny kärnkraftverksenhet som byggs i antingen Pyhäjoki eller Simo.

Beslutet om mera kärnkraft bygger framför allt på behovet av el efter år 2020. I den långsiktiga klimat- och energistrategin från november 2008 ansåg statsrådet att tillförseln av el primärt ska baseras på den egna kapaciteten. Finland har sedan länge varit en nettoimportör av el. Kärnkraftsbeslutet är ett viktigt steg i strävan efter en kapacitet som motsvarar självförsörjning. Elmarknaden är dock självfallet internationell. Vi är redan nu aktiva på den nordiska marknaden och utvecklingen går mot en europeisk inre marknad. Utbyggnaden av kärnkraft bidrar för sin del till att hålla priset på el på en skälig nivå. Industrins Krafts och Fennovoimas kärnkraftverksenheter ska producera el till självkostnadspris bland annat för näringslivets behov, vilket förbättrar verksamhetsbetingelserna för i synnerhet industrin i Finland.

Behovet av att minska utsläppen av växthusgaser motiverar besluten när man ser till såväl energieffektiviteten, den förnybara energin som kärnenergin. Regeringens mål är att i synnerhet öka självförsörjningen och minska användningen av stenkol. Kärnkraftsbeslutet ger marknaden cirka 25 terawattimmar utsläppsfri el. Produktionen vid en enda kärnkraftverksenhet minskar utsläppen av koldioxid med cirka 10 miljoner ton när den ersätter kolkondens. En ökning av utsläppsfri och utsläppssnål elproduktion främjar för sin del den finska industrins konkurrenskraft och säkerställandet av en tillräcklig tillgång på el.

Vad kan man uppnå med dessa tre energipolitiska helheter?

Först den viktigaste aspekten: den utsläppsfria energins andel av den slutliga energin ökar från nuvarande 36 procent till cirka 60 procent på tio år. Om dessa beslut inte fattas beräknas koldioxidutsläppen uppgå till cirka 75 miljoner ton år 2020. Tack vare besluten minskar utsläppen till cirka 48 miljoner ton. Detta garanterar att Finland i sinom tid kan nå utsläppsreduktionsmålet på 80 procent, och någon gång till och med målet om ett helt koldioxidneutralt samhälle.

För det andra förbättrar Finland energisjälvförsörjningen och blir självförsörjande på el under en tid när det mellan staterna råder en ny slags konkurrens om naturresurserna.

För det tredje stärker besluten den inhemska industrins konkurrenskraft för en lång tid framöver. Dessutom ökar den ekonomiska tillväxten, och investeringar i miljardklassen påbörjas under innevarande årtionde. Också det här beskedet och beslutet behövs i Finland efter den ekonomiska recessionen. Genom energieffektivitet kan man spara både miljön och pengar. Dessa beslut framkallar en energiteknologisk utveckling i och med att man skapar en snabbt växande hemmamarknad, vilket i sin tur borde ge konkurrensfördelar.

Energibesluten gagnar hela Finland: i synnerhet när det gäller produktionen av fjärrvärme och förnybar el uppstår det en ny slags koppling mellan landsbygden och städerna. Enbart paketet för förnybar energi beräknas direkt ge upphov till flera tusen arbetsplatser och indirekt till det tredubbla antalet. Dessutom har de mekaniska verkstäderna möjlighet att skapa gröna jobb inom exporten av energianläggningar. För att inte tala om de arbetsplatser inom industrin som energibeslutet kan ge upphov till.

I besluten har samhällets helhetsintresse tolkats uttryckligen i fråga om kärnkraften. Lika väl kan man säga att samhällets helhetsintresse tillgodoses av energisparande, energieffektivitet och paketet för förnybar energi. Enligt regeringen är samhällets helhetsintresse ett sådant gemensamt intresse som omfattar alla människor och hela Finland.