Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Lahdessa pidettiin viime perjantaina epävirallinen EU:n hallitusten tai valtionpäämiesten kokous. Kokouksen aiheina olivat energiapolitiikan ulkosuhteet, maahanmuutto, Sudanin huolestuttava tilanne sekä unionin innovaatiopolitiikka. EU:n päämiehet tapasivat lisäksi erikseen Venäjän presidentin Vladimir Putinin, jonka kanssa EU-johtajat keskustelivat EU:n ja Venäjän suhteista, mukaan lukien energiakysymykset.

Epäviralliset EU:n huippukokoukset ovat osoittautuneet hyödylliseksi tavaksi rakentaa poliittista yhteisymmärrystä unionin keskeisten haasteiden ratkaisemiseksi ja työn eteenpäinviemiseksi. (Hälinää)

Puhuja

EU:lla on kaikki edellytykset viedä asioita tehokkaasti eteenpäin, jos yhteistä poliittista tahtoa löydetään. Nämä kokoukset ovat tämän tahtotilan rakentamiselle otollisia, kuten Lahden tulokset osoittavat.

Lahden yksi pääaihe oli innovaatiopolitiikka. Innovaatiot ovat olennaisia EU:n kilpailukyvylle. Toimiva innovaatiopolitiikka ratkaisee kykymme luoda talouskasvua ja hyviä työpaikkoja, ylläpitää sitä hyvinvointia, johon olemme tottuneet. EU:n päämiehet keskustelivat innovaatiopolitiikasta komission tiedonannon pohjalta, ja keskustelun tuloksena on vahva tahtotila viedä innovaatiopolitiikkaa eteenpäin, ja komissiolla on selkeä mandaatti valmistella jatkotoimia.

Totesimme Lahdessa, että patenttijärjestelmää Euroopassa on kehittävä tehokkaammaksi ja laadukkaammaksi. Tämän lisäksi nykyinen, pirstoutunut oikeudenkäyntijärjestelmä on tehtävä ennustettavammaksi. Nämä tavoitteet on ratkaistava yhteisön puitteissa, mihin tarvitaan poliittista johtajuutta.

Tie tähän ihannetulokseen saattaisi kulkea joustavammin välietappien kautta, ja sen takia keskustelimme Lahdessa myös mahdollisuudesta hyödyntää Lontoon sopimuksen kaltaisia järjestelyjä patenttijärjestelmän kehittämiseksi. Hallitus valmistelee Lontoon sopimukseen liittymistä. Oli menetelmä mikä tahansa, on selvää, että kaikkien jäsenmaiden pitää joustaa kapeista kansallisista kannoistaan ja katsoa kokonaisuutta Euroopan kilpailukyvyn kannalta. Tämä edellyttää muun muassa patenttijärjestelmän työkielien karsimista.

Esillä olivat myös standardit, teknologia-alustat ja Euroopan teknologiainstituutti. EU:n pitää olla nopeampi sopimaan yhteisistä standardeista. On selvää, että uusia tuotteita on vaikea saada markkinoille, jos ne eivät edusta riittävän yleistä standardia. EU teki aikanaan gsm-standardista menestystarinan, se on kännykkäteollisuutemme onnistumisen taustalla, mutta uusia esimerkkejä meillä ei juuri ole. Mobiilitelevision alalta odottaisin mielelläni seuraavaa. Euroopan teknologiainstituutti sai EU-johtajilta vihreää valoa, ja sen käsittely alkaa nyt neuvostossa.

Teknologia-alustat ovat uusi ja tarpeellinen tapa edistää tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa. Eurooppalaisilla yrityksillä on halu toimia yhteistyössä ja sopia myös voimavarojensa suuntaamisesta yhteisiin hankkeisiin. Näitä hankkeita eivät valikoi virkamiehet ja hallinto, vaan alan teollisuus. Komissio toi Lahdessa esille lupaavimmat hankkeet, ja kokouksessa sovimme, että yksi näistä, sulautettuja elektronisia järjestelmiä kehittävä Artemis, jossa suomalaisella teollisuudella on merkittävä intressi, on näiden teknologia-alustojen lippulaiva, jonka eteenpäinviemiseen ja rahoittamiseen komissio myös sitoutuu; merkittävä saavutus niin Euroopalle kuin Suomelle. Tästä tulee miljardiluokan projekti.

Tiivistetysti: Eurooppalainen innovaatiopolitiikka muodostuu kokonaisuudesta, jonka osia ovat patenttijärjestelmän kehittäminen, teknologia-alustat teollisuuden itsensä valitsemilla strategisilla aloilla, Euroopan teknologiainstituutti, yhteiset standardit ja kysynnän luominen eurooppalaisille innovaatioille. Kokonaisuus on laaja, ja sen kehittämistä jatketaan syksyn aikana.

Arvoisa puhemies! Energia on tullut jäädäkseen EU:n päämiesten asialistalle. Korkea energian hinta, riippuvuutemme fossiilisista polttoaineista ja tarve kehittää energiamarkkinoita niin EU:n sisällä kuin sen ulkopuolella ovat merkittäviä kysymyksiä. Lahdessa käsittelimme energian ulkosuhteiden kehittämistä. Meillä on selkeä tarve saada ulkopuoliset kumppanimme — niin tuottaja- kuin kauttakulkumaat — sitoutumaan niihin samoihin avoimiin periaatteisiin, joita EU noudattaa. EU:n on myös hyödynnettävä laaja ulkosuhdeverkostonsa määrätietoisemmin energia-asioiden hoitamiseksi. Suomen puheenjohtajakaudella olemme käsitelleet energiaa kaikissa huipputapaamisissa. Sovimme myös, että EU-maat ryhtyvät systemaattisesti vaihtamaan tietoja energiakysymyksistä oman kirjeenvaihtajaverkoston kautta.

EU:n energiaulkosuhdepolitiikka tuleekin rakentumaan seuraavista osista: EU:n sisämarkkinaperiaatteiden ulottaminen ulkopuolisiin kumppaneihin, tiivis yhteistyö tuottaja- ja kauttakulkumaiden kanssa ja kumppaneidemme sitoutuminen yhteisiin periaatteisiin. EU on avoin markkina, mutta kumppaneidemme on vastattava tähän avoimuuteen. Myös energiatehokkuus ja uusiutuvat luonnonvarat ovat tärkeällä sijalla tässä yhteistyössä.

Arvoisa puhemies! Energia on keskeisessä asemassa myös EU:n ja Venäjän suhteissa. Venäjä on meille luonteva energian toimittaja, mutta viime talvena kaasutoimitusten keskeyttäminen Ukrainaan oli herättänyt kysymyksen Venäjän luotettavuudesta energiantoimittajana.

Olin kutsunut Venäjän presidentin Vladimir Putinin Lahteen keskustelemaan EU-johtajien kanssa. Tarkoituksena oli käydä vuoropuhelua EU:n ja Venäjän suhteista, mukaan lukien energiakysymykset. Pidän tärkeänä, että näistä asioista keskustellaan suoraan EU:n ja Venäjän välillä. Monet ennustivat, että tapaamisesta tulee EU:n kannalta epäonnistunut ja eripuraisuutemme antaa kaikki valttikortit Putinin käteen. Näin ei käynyt. Tiedostin tämän ongelman, ja halusimme rakentaa kokouksen sillä tavalla, että EU kykenee toimimaan yhtenäisesti.

Käytimme EU-johtajien lounaskeskustelun siihen, että EU-maiden kesken rakennettiin yhteinen linja siitä, mikä viestimme on. Se perustui komission valmisteleman paperin linjauksiin. Lounas venyi, kävimme seikkaperäisen keskustelun, ja sen ansiosta saimme rivit suoriksi. Kun EU tapasi Venäjän presidentin, niin kerroin komission puheenjohtajan kanssa yhteisen sanomamme unionina. Vaadin myös toimittaja Anna Politkovskajan traagisen murhan selvittämistä, ja esitin huolemme Venäjän sananvapauskehityksestä ja ihmisoikeuksista. Totesin myös, että seuraamme Tšetšenian tilanteen kehittymistä tarkkaan. Edellytimme Venäjältä avoimuutta, vastavuoroisuutta ja markkinaperusteista energiapolitiikkaa, reilua kohtelua EU-maiden yrityksille. Esitin myös syvän huolemme Georgian ja Venäjän välien kiristymisestä. EU:n sanoma ei jäänyt epäselväksi, eikä sitä myöskään kätketty pumpuliin.

Energiasektorilla EU:lla ja Venäjällä on paljon yhteisiä etuja, mutta niiden toteutuminen edellyttää selkeitä pelisääntöjä. Nämä pelisäännöt on syytä kirjata EU:n ja Venäjän tulevaan sopimukseen sitovalla tavalla.

EU-maat toimivat yhtenäisesti tapaamisessamme presidentti Putinin kanssa. Kaikki seurasivat yhteisesti sovittua linjaa. Yksittäiset puheenvuorot tukivat toisiaan, ja EU-johtajat puhuivat usein me-muodossa osoittaessaan sanansa Venäjän presidentille. Olen hyvin vakuuttunut, että EU kärsii siitä, jos emme toimi yhtenäisesti. Tämä yhtenäinen toiminta ei EU:lta aina onnistu, mutta Lahdessa nyt onnistuimme. EU:ta ei ulkopuolisten saa antaa hajottaa ja hallita.

Tapaaminen presidentti Putinin kanssa oli onnistunut ja sen henki rakentava. Se oli merkittävä askel yhtenäisemmän Venäjä-politiikan rakentamisessa. Lahden tie ei kuitenkaan ole Damaskoksen tie. En odottanut sitä, että presidentti Putinin mielipiteet olisivat Lahdessa muuttuneet — hän kuuli EU:n kannan ja antoi takaisin samalla mitalla. Se on normaalia vuoropuhelua, johon pitää vastata asiaperustein. Presidentti Putin sai kuitenkin sen viestin, että EU on olennaisista kysymyksistä yksimielinen ja Venäjän pitää ottaa se toiminnassaan huomioon. Uskon, että EU on Venäjälle tärkeä kumppani ja mielipiteellämme on merkitystä. Venäjä taas ilmoitti oman riippuvuutensa Euroopasta ja kertoi, että he hyväksyvät energiaperuskirjan periaatteet.

Suomi on puheenjohtajakaudellaan halunnut hoitaa EU:n Venäjä-suhteita aktiivisesti: Kävin pitkät keskustelut presidentti Putinin kanssa G8-kokouksessa Pietarissa heinäkuussa. Nyt tapasimme Putinin Lahdessa. EU—Venäjä-huippukokous presidentti Putinin kanssa on ensi marraskuussa. EU:n ja Venäjän yhteinen kumppanuusneuvosto on kokoontunut liikenneministereiden sekä ympäristöministereiden kokoonpanossa. Oikeus- ja sisäministereiden, ulkoministereiden ja energiaministereiden kokoukset ovat vielä edessä. Yhteistyömme Venäjän kanssa on hyvin tiivistä, kuten sen pitää ollakin. Tämä lista vain kuvaa sitä, millä tavalla myös käytännön työssä Venäjä on Suomen puheenjohtajakaudelle prioriteetti.

Arvoisa puhemies! Lahden keskustelulle on luonteva seurannan paikka heti marraskuussa, kun EU ja Venäjä kokoontuvat yhteiseen huippukokoukseen Helsinkiin. Toivon, että voimme tässä huippukokouksessa ilmoittaa, että olemme valmiita aloittamaan neuvottelut uudesta kehyssopimuksesta, johon sisältyy olennaisina pitämämme asiat.

Arvoisa puhemies! Voimme olla ylpeitä Lahden kokouksesta ja siellä saavutetusta yksituumaisuudesta. Haluankin kutsua tätä EU:n vahvaa tahtotilaa toimia entistä yhtenäisemmin ulkosuhteissaan Lahden hengeksi. Olen iloinen, että Lahti, yritteliäs suomalainen kaupunki, joka näytti kauneimmat kasvonsa viime perjantaina, on kokouksen myötä saatu myös EU:n tähtikartalle.

Pyydän, että tämän ilmoituksen ruotsinkielinen käännös liitetään pöytäkirjaan.

Pääministeri Vanhasen ilmoitus on ruotsinkielisenä näin kuuluva:

I Lahtis ordnades den 20 oktober ett inofficiellt möte för EU:s stats- och regeringschefer. Mötets teman var de yttre förbindelserna i fråga om energipolitiken, invandringen, den oroväckande situationen i Sudan och unionens innovationspolitik. EU:s stats- och regeringschefer träffade dessutom Rysslands president Vladimir Putin, med vilken EU-ledarna diskuterade förbindelserna mellan EU och Ryssland, inklusive energifrågor.

De inofficiella EU-toppmötena har visat sig vara ett lämpligt medel för att skapa politiskt samförstånd när det gäller att möta unionens centrala problem och föra arbetet vidare. EU har alla förutsättningar att effektivt driva ärenden framåt om man kan finna en gemensam politisk vilja. Dessa möten är gynnsamma tillfällen att skapa en sådan vilja, precis som resultaten från Lahtis visar.

Ett av de centrala temana i Lahtis var innovationspolitiken. Innovationer är väsentliga för EU:s konkurrenskraft. En fungerande innovationspolitik är avgörande för vår förmåga att skapa ekonomisk tillväxt och goda arbetsplatser samt upprätthålla den välfärd vi är vana vid. EU:s stats- och regeringschefer diskuterade innovationspolitik utgående från kommissionens meddelande, och resultatet av diskussionen var en stark vilja att föra innovationspolitiken framåt och ett klart mandat till kommissionen att förbereda fortsatta åtgärder.

Vi konstaterade i Lahtis att patentsystemet i Europa måste bli effektivare och mer högklassigt. Dessutom måste det nuvarande, splittrade rättegångssystemet bli mer förutsägbart. Dessa mål måste lösas inom gemenskapen, och till det behövs politiskt ledarskap. Det ideala alternativet vore att skapa ett gemensamt europeiskt patentsystem, men det har rådet inte kunnat nå samförstånd om. Vägen mot detta idealiska resultat är kanske smidigare om man framskrider i etapper. I Lahtis diskuterade vi därför möjligheten att utnyttja liknande arrangemang som Londonöverenskommelsen för att utveckla patentsystemet. Regeringen bereder en anslutning till Londonöverenskommelsen. Oavsett metod är det klart att alla medlemsländer måste kunna ge avkall på sina snäva nationella ståndpunkter och se till helheten med tanke på konkurrenskraften inom Europa. Detta förutsätter bl.a. att arbetsspråk gallras bort när det gäller patentsystemet.

I diskussionerna behandlades även standarder, teknologiplattformar och det europeiska tekniska institutet. EU bör snabbare kunna enas om gemensamma standarder. Det är uppenbart att det är svårt att få ut nya produkter på marknaden om de inte representerar en tillräckligt allmän standard. EU gjorde gsm-standarden till den succé som ligger bakom vår framgångsrika mobiltelefonindustri, men vi har knappt några nyare exempel alls. Mobil-tv-branschen kunde gärna få vara följande i tur. EU-ledarna gav det europeiska tekniska institutet grönt ljus, och behandlingen av institutet påbörjas i rådet.

Teknologiplattformarna är ett nytt och angeläget sätt att främja forskning och produktutveckling. De europeiska företagen vill samarbeta och avtala om att rikta sina resurser till gemensamma projekt. Dessa projekt utses inte av tjänstemän eller förvaltning utan av industrin inom branschen. Kommissionen lyfte i Lahtis fram de mest lovande projekten och vid mötet bestämdes att ett av dem, Artemis, som utvecklar inbyggda elektroniska system och i vilket den finska industrin har ett stort intresse, skall vara flaggskeppet för dessa teknologiplattformar och att kommissionen förbinder sig att främja och finansiera det — ett betydande resultat för såväl Europa som Finland. Detta blir ett projekt i miljardklassen.

Sammanfattningsvis: Den europeiska innovationspolitiken utgör en helhet som består av utvecklandet av patentsystemet, teknologiplattformar på strategiska områden som industrin själv valt, EIT, gemensamma standarder och skapande av efterfrågan för europeiska innovationer. Helheten är omfattande och utvecklandet av den fortsätter under hösten.

Energin har kommit för att stanna på agendan för EU:s stats- och regeringschefer. Det höga priset på energi, vårt beroende av fossila bränslen och behovet att utveckla energimarknaden såväl inom som utanför EU är viktiga frågor. I Lahtis behandlade vi utvecklandet av de yttre förbindelserna i fråga om energi. Vi har ett klart behov av att få våra yttre partner — både producentländer och transitländer — att förbinda sig till samma öppna principer som EU tillämpar. EU måste också mer målmedvetet utnyttja sitt breda nätverk av yttre förbindelser när det gäller energifrågor. Under Finlands ordförandeskap har vi diskuterat energifrågor vid alla toppmöten. Vi kom även överens om att EU-länderna systematiskt skall börja utbyta information om energifrågor genom ett eget korrespondentnätverk.

EU:s politik för de yttre förbindelserna i fråga om energi kommer att bestå av följande strävanden: att EU:s principer för den inre marknaden även skall gälla partner utanför EU, att samarbetet med producentländer och transitländer skall vara intensivt och att våra partner skall förbinda sig till de gemensamma principerna. EU är en öppen marknad, men våra partner måste svara mot denna öppenhet. Energieffektivitet och förnybara naturtillgångar intar en viktig ställning i detta samarbete.

Energin spelar en central roll också i förbindelserna mellan EU och Ryssland. Ryssland är för oss en naturlig energileverantör, men när gasleveranserna till Ukraina avbröts i vintras väcktes frågan om Rysslands pålitlighet som energileverantör.

Jag bjöd in Rysslands president Vladimir Putin till Lahtis för att diskutera med EU-ledarna. Avsikten var att föra en dialog om förbindelserna mellan EU och Ryssland, bl.a. i energifrågor. Jag anser det viktigt att det förs direkta diskussioner mellan Ryssland och EU i dessa frågor. Många förutspådde att mötet skulle bli ett misslyckande för EU:s del och att vår oenighet skulle spela Putin i händerna. Så blev det inte. Jag var medveten om problemet och ville bygga upp mötet på ett sätt som gjorde det möjligt för EU att agera enat.

Under lunchdiskussionen drog EU-ledarna upp en gemensam linje för EU-ländernas budskap. Den baserade sig på riktlinjerna i det dokument som kommissionen förberett. Lunchen drog ut på tiden, vi förde en detaljerad diskussion och fick därmed rättning i leden. När EU mötte Rysslands president framförde jag tillsammans med kommissionens ordförande unionens gemensamma budskap. Jag yrkade på att det tragiska mordet på journalisten Anna Politkovskaja måste utredas och framförde vår oro över läget för yttrandefriheten och de mänskliga rättigheterna i Ryssland. Jag konstaterade att vi noggrant följer hur situationen i Tjetjenien utvecklas. Av Ryssland förutsatte jag öppenhet, ömsesidighet, marknadsbaserad energipolitik och rättvis behandling för EU-ländernas företag. Jag uttryckte också vår djupa oro över de ansträngda relationerna mellan Georgien och Ryssland. EU:s budskap blev inte oklart, det lindades inte in i bomull.

EU och Ryssland har många gemensamma intressen inom energisektorn, men för att de skall tillgodoses krävs klara spelregler. Dessa spelregler bör införas i det framtida avtalet mellan EU och Ryssland på ett bindande sätt.

EU-länderna visade upp en enad front vid sitt möte med president Putin. Alla följde den linje som vi gemensamt kommit överens om. Enskilda anföranden tog stöd i varandra och EU-ledarna talade i vi-form när de riktade sina ord till Rysslands president. Jag är övertygad om att det är till skada för EU om vi inte kan agera enat. EU har inte alltid lyckats med detta enade agerande, men i Lahtis lyckades vi. Vi får inte låta utomstående söndra och härska EU.

Mötet med president Putin var lyckat och präglades av en konstruktiv anda. Det var ett viktigt steg mot en mer enig Rysslandspolitik. Vägen till Lahtis är dock inte vägen till Damaskus. Jag väntade mig inte att president Putin skulle ändra åsikt i Lahtis — han hörde EU:s ståndpunkt och gav igen med samma mynt. Det är en alldeles normal dialog som måste bemötas med fakta. President Putin fick dock budskapet att EU är enigt i väsentliga frågor och att Ryssland måste beakta detta i sitt agerande. Jag tror att EU är en viktig partner för Ryssland och att vår åsikt har betydelse. Ryssland påpekade sin egen avhängighet av Europa och berättade att man godtar principerna i energistadgan.

Finland har under sitt ordförandeskap aktivt velat vårda sig om förbindelserna mellan EU och Ryssland. Jag förde långa samtal med president Putin vid G8-mötet i S:t Petersburg i juli. Nu mötte vi Putin i Lahtis. Ett toppmöte EU—Ryssland med president Putin ordnas i november. Kommunikationsministrarna och miljöministrarna i EU:s och Rysslands gemensamma råd för partnerskap har mötts. Det arrangeras ännu möten mellan justitie- och inrikesministrarna, utrikesministrarna och energiministrarna. Vårt samarbete med Ryssland är mycket intensivt, och det skall det också vara. Den här förteckningen beskriver bara hur Ryssland har stor prioritet i det praktiska arbetet under Finlands ordförandeskap.

Ett naturligt tillfälle att följa upp diskussionerna i Lahtis uppstår redan i november när EU och Ryssland samlas till ett gemensamt toppmöte i Helsingfors. Jag hoppas att vi under detta toppmöte skall kunna meddela att vi är färdiga att inleda förhandlingar om ett nytt ramavtal som innehåller de frågor som är viktiga för oss.

Vi kan vara stolta över Lahtismötet och den endräkt vi uppnådde. Därför vill jag kalla denna starka vilja till ett mer enat agerande i yttre förbindelser som EU nu visar för Lahtisandan. Det gläder mig att Lahtis, en företagsam finländsk stad, i och med förra veckans möte nu har intagit sin plats på EU-kartan.