Täysistunnon pöytäkirja 26/2007 vp

PTK 26/2007 vp

Tarkistettu versio 2.0

26. KESKIVIIKKONA 23. TOUKOKUUTA 2007

Puhetta johti puhemies Sauli Niinistö.

Nimenhuuto

Nimenhuudossa merkittiin täysistunnosta poissa oleviksi seuraavat 5 edustajaa:

  • Sampsa Kataja /kok
  • Kari Kärkkäinen /kd
  • Aila Paloniemi /kesk
  • Tanja Saarela /kesk
  • Timo Soini /ps

__________

Eduskuntatyöhön liittyvissä tehtävissä olevat edustajat

Merkittiin seuraava ilmoitus poissaolosta täysistunnosta eduskuntatyöhön liittyvän tehtävän vuoksi:

23.—26.5. edustaja

  • Aila Paloniemi /kesk

__________

Puhemies:

Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään valtioneuvoston aitioon.

Ministerit siirtyivät valtioneuvoston aitioon.

__________

100-vuotisjuhlaistunnon kutsuvieraat

Puhemies:

Eduskunnan puolesta lausun teidät, arvoisa tasavallan presidentti ja arvoisat sotiemme veteraanit, veteraanikansanedustajat sekä muut kutsuvieraat, tervetulleiksi eduskuntaan ja tähän juhlaistuntoon.

Tänään on kulunut täsmälleen 100 vuotta siitä, kun ensimmäinen, 15.—16.3.1907 valittu yksikamarinen eduskunta kokoontui ensimmäiseen täysistuntoonsa.

Ilmoitetaan, että yli kolmesataa entistä kansanedustajaa on saapunut seuraamaan tätä eduskunnan 100-vuotisjuhlaistuntoa.

__________

Puhemiehen puhe eduskunnan 100-vuotisjuhlaistunnossa

Puhemies Sauli Niinistö ja 

Arvoisa Tasavallan Presidentti!

Hyvät edustajakollegat!

Ärade riksdagsledamöter!

Hyvät kutsuvieraat!

Silloinkin istuntosali oli täysi, tasan sata vuotta sitten, kun tehtiin demokratian historiaa. Yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla valittu Suomen eduskunta kokoontui tuolloin ensimmäiseen täysistuntoonsa. Juhlallisessa istunnossa olivat paikkansa ottaneet myös ensimmäiset valtiopäiville valitut naiset, yhteensä 19 edustajaa.

För exakt hundra år sedan gjorde demokratin historia. Finlands lantdag, som valts genom allmänna och lika val, samlades till sitt första plenum. Vid detta högtidliga plenum intog också de första 19 kvinnor som valts in i lantdagen sina platser.

Tämän saavuttamiseksi oli ponnisteltu. Kansalaisaktivoituminen ja sivistyshankkeen eteneminen 1890-luvulla tempaisivat myös naiset mukaansa. Vuosisadan vaihteessa perustettiin naisten omia yhdistyksiä ja järjestöjä. Vuoden 1904 naisjärjestöjen yhteiskokouksen tuloksena järjestöt päätyivätkin vaatimaan vaalioikeutta ja -kelpoisuutta kaikille naisille.

Suomi on siis ollut ja on edelleen edelläkävijä naisten yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Naisten mukaantulo politiikan päättäjiksi nosti aikanaan tavallisen arkipäivän ongelmat ja haasteet näkyvämmin esille. Päättäjänaiset ovat sen jälkeen avanneet yhä rohkeammin miehisiksi miellettyjä politiikan alueita, kuten talous- sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Suomen hallituksessa on nyt enemmistö naisministereitä; sekin on uusi luku demokratian historiassa. Onkin tärkeää, että tasa-arvo toteutuu kaikkein näkyvimmillä paikoilla, ikään kuin esimerkkinä. Vielä tärkeämpää olisi, että tasa-arvo on selviö kaikilla tasoilla, kuten niissä tuhansissa virkaan, tehtävään tai toimeen nimittämisissä — maallisissa tai hengellisissä — joilla tavoitellaan maan tai yritysten parasta. Ei voi olla niin, että puolet väestöstä joutuisi tuntemaan jonkinlaista epäluuloa: minun kykyjäni ja osaamistani ei ehkä arvioidakaan tasapuolisin mittarein. Kannustavalla Suomella ei olisi varaa näin masentaa naisiaan.

I regeringen är kvinnorna nu i majoritet; också det är ett nytt kapitel i demokratins historia. Det är viktigt att det råder jämställdhet på de mest synliga platserna, som ett gott exempel. Ännu viktigare skulle det vara att jämställdheten var en självklarhet på alla nivåer liksom i de tusentals utnämningar till tjänster, uppdrag eller befattningar som görs för landets eller företagets bästa. Det får inte vara så att hälften av befolkningen ansätts av tvivel: mina färdigheter och min kompetens bedöms kanske inte med rättvisa kriterier. Finland vill ju inspirera — inte slå ner modet på sina kvinnor.

Tänä vuonna naisia valittiin ennätysmäärä myös eduskuntaan. Eduskuntauudistus aikanaan ei ollutkaan naisten yhteiskunnallisten oikeuksien sinetti vaan tien avaus. Antaakseen tunnustusta naisjärjestöille niiden tekemästä arvokkaasta työstä eduskunta tulee tänään tekemään juhlapäätöksen ja vakinaistamaan kahden valtakunnallisen naisjärjestön valtionavun. On tärkeää, että järjestöt jatkavat arvokasta työtään tasa-arvon ja suomalaisen demokratian eteenpäinviemiseksi.

Sata vuotta sitten otettiin rohkea askel. Suomi nousi kerralla maailman demokraattisen kehityksen kärkeen ja on paikkansa pitänyt. Eduskunta on tämän saavutuksen ulospäin näkyvin tunnus ja takuu. Eduskunnan olemus ja työmuodot ovat aikojen myötä täysin muuttuneet, mutta yhä pätee, että täällä on tehtävä työtä ajassa ja ajoissa Suomen puolesta.

Kiihtyvä elämän ja tapahtumien meno sekä kansainvälistyminen tuovat aina uusia haasteita ja kysymyksiä. Niihin vastaaminen vaatii erikoistumista ja voimavarojen tarkkaa kohdentamista sekä myös joustavuutta. Tätä kuvaa hyvin suuren valiokunnan roolin nopea harppaus nykyaikaan EU:hun liityttäessä. Kaiken tämän kehittämistyön päämääränä on ollut luoda eduskunnasta poliittisen keskustelun keskiö. Se on paras tae varmistaa arvokas demokratian perintömme.

Kullakin meillä yksittäisellä kansanedustajalla, niin nyt kuin aikaisemmin, on kunniakas ja vaativa vastuu: toimia niin, että luottamus ja usko suomalaiseen demokratiaan pysyy vahvana.

Juuri tämä syvälle juurtunut luottamus demokratiaan on pitänyt kansamme koettelemuksissa yhdessä niin raskaiden sotien kuin vaikeiden talouslamojenkin aikana. Kunpa tämä muistuttaisi meitä hyvinä aikoina: demokratiaa ei pidä unohtaa.

Varje enskild riksdagsledamot har, och har alltid haft, ett förpliktande och stort ansvar att handla på ett sådant sätt, att förtroendet för och tilltron till demokratin står fast.

Det är denna fast förankrade tro på demokratin som har hållit ihop vårt folk under tider av prövning, såväl i krig som under ekonomiskt tunga perioder. Låt oss därför också under goda tider minnas demokratin.

Tänään on aika kiitollisuudella muistaa niitä rohkeita suomalaisia, jotka uudistivat valtiopäivät, ja myös heitä, jotka vuosikymmenten mittaan ovat samaa henkeä vaalineet ja vahvistaneet.

Hyvät kuulijat! Suomi on aina halunnut edistää rauhan ja demokratian asiaa myös maailmalla. Siitä on joskus maksettava raskas hinta. Me olemme tänään kuulleet suomalaisen rauhanturvaajan saaneen surmansa Afganistanissa. Me kunnioitamme hänen muistoaan ja otamme osaa läheisten suruun.

__________

PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT:

1) Hallituksen esitys laiksi eräiden naisjärjestöjen valtionavusta

Toinen käsittely

Hallituksen esitys  HE 1/2007 vp

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö  TyVM 1/2007 vp

Puhemies:

Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen ainoa asia, joka on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden naisjärjestöjen valtionavusta. Lakiehdotuksen hyväksyminen on tarkoitettu tämän istunnon juhlapäätökseksi.

Keskustelussa käydään yksi ryhmäpuheenvuorokierros eduskuntaryhmien suuruusjärjestyksessä.

Päätökset

Ensimmäisessä käsittelyssä päätetty lakiehdotus hyväksyttiin.

Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi.

Eduskunta on hyväksynyt 100-vuotisjuhlaistunnon juhlapäätöksenä lakiehdotuksen eräiden naisjärjestöjen valtionavusta.

Asia on loppuun käsitelty.

__________

Puhemies:

Eduskunnan seuraava täysistunto on huomenna torstaina kello 16.

Puhemies:

Hyvät kutsuvieraat! Edustajakollegat! Vanhaa, hyvää tapaa noudattaen kohottakaamme kolminkertainen eläköön-huuto isänmaamme onneksi!

Edustajat ja kutsuvieraat yhtyivät kolminkertaiseen eläköön-huutoon.

Täysistunto lopetettiin kello 14.59.

Pöytäkirjan vakuudeksi:

Seppo Tiitinen