Perustelut

Puolustusministeriön pääluokka valtion vuoden 2003 talousarvioesityksessä noudattaa pääosin vuoden 2001 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjauksia. Pääluokan menot ovat kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna noin 229,3 miljoonaa euroa (noin 13,4 %) suuremmat. Määrärahalisäykseen sisältyy kuitenkin 165 miljoonaa euroa aiemmin valtiovarainministeriön pääluokassa olleita arvonlisäveromenoja ja 45 miljoonaa euroa puolustushallinnon kiinteistöuudistuksesta aiheutuvia menoja. Tämän vuoksi talousarvioesityksen loppusummaa, 1 944,7 miljoonaa euroa, ei sellaisenaan voi verrata puolustusministeriön pääluokan osalta aiempien vuosien talousarvioihin tai vuoden 2001 puolustusselonteossa vuodelle 2003 määritettyyn puolustushallinnon rahoitustarpeeseen. Pääluokan loppusumma on noin 1 734,8 miljoonaa euroa, kun sitä oikaistaan arvonlisäveroihin ja puolustushallinnon kiinteistöuudistukseen myönnetyillä määrärahoilla. Selonteossa vuodelle 2003 vuoden 2002 hintatasossa määritetty rahoitustarve oli 1 749 miljoonaa euroa.

Puolustusvaliokunta keskittyy lausunnossaan puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen arviointiin.

Puolustushallinnon kiinteistöuudistus

Kuten edellä on todettu, puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen toteuttamista on tarkoitus jatkaa siirtämällä puolustushallinnon rakennettu kiinteistökanta Senaatti-kiinteistöille vuoden 2003 alusta lukien. Jo toteutettuja toimia ovat asuntojen siirto Kruunuasunnot Oy:lle vuosina 2000—2001 sekä metsäomaisuuden hallinnan siirto Metsähallitukselle kuluvan vuoden talousarviossa. Valtion kiinteistöhallinnon uudelleenjärjestelyä on tarkoitus hallituksen esityksen mukaan jatkaa vuonna 2003 siten, että kasarmi- yms. rakennusten ja -alueiden hallinta siirtyy Senaatti-kiinteistöille ja ilmavoimien lentokenttäalueiden hallinta Ilmailulaitokselle. Valtion kiinteistövarallisuutta on tarkoitus siirtää noin 1 009 miljoonan euron arvosta Senaatti-kiinteistöjen hallintaan. Maa- ja vesialueet muodostavat tästä talousarvioesityksen mukaan 54 miljoonaa ja rakennukset ja rakennelmat 955 miljoonaa euroa.

Puolustusvaliokunta on ottanut kiinteistöuudistukseen kantaa useassa yhteydessä. Puolustuspoliittisesta selonteosta antamassaan mietinnössä PuVM 2/2001 vp valiokunta ei pitänyt kiinteistöuudistuksen toteuttamista ylipäätänsä tässä vaiheessa selvänä eikä suunnitellussa muodossa tarkoituksenmukaisena.

Erillisen selvitysmiehen raportin pohjalta uudistuksen valmistelussa päädyttiin siihen, että tavoitteena olleesta kokonaisvuokrajärjestelmästä luovutaan ja uudistus valmistellaan pääomavuokramallin mukaisesti. Puolustushallinnon rakennuslaitos toimii tällöin sopimussuhteessa suoraan puolustusvoimiin, joka maksaa laitoksen kustannukset. Senaatti-kiinteistöjen kanssa puolustusvoimat solmii pääomavuokrasopimuksen.

Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on ollut turvata puolustushallinnon kiinteistökannan kunto ja muut tarvittavat investoinnit. Valiokunnan tiedossa on, että puolustushallinnon asunto- ja kasarmirakennuksissa ovat ylläpitokorjausten puutteet johtaneet lisääntyneisiin kosteus- ym. vaurioihin ja terveysriskien kasvuun.

Puolustusvoimien käytössä olevien kasarmien sekä maa- ja vesialueiden omistuksen siirto puolustusministeriön ulkopuolelle aiheuttaa ongelmia luotettavan maanpuolustuksen kannalta. Kiinteistösiirrosta johtuen kustannusseuranta uhkaa hämärtyä, kokonaisvaltainen ote maanpuolustuskiinteistöihin hävitä sekä poliittinen ja taloudellinen ohjaus vaikeutua.

Puolustusvoimien toimintamenomomentin määrärahan mitoituksessa on valiokunnan saaman selvityksen mukaan otettu huomioon 45 miljoonaa euroa kiinteistöuudistuksen aiheuttamana lisäyksenä. Puolustusministeriön alkuperäinen esitys kiinteistöuudistuksesta johtuvaksi määrärahakehyslisäykseksi vuositasolla oli noin 25 miljoonaa euroa tätä suurempi, mikä perustui puolustusministeriön kirjanpidon perusteella laskettuun puolustushallinnon kiinteistöomaisuuden tasearvoon.

Puolustusvaliokunta toteaa, että uudistusta koskevassa aiesopimuksessa 22.9.2000 sovittiin, että puolustusministeriön menokehystä korotetaan summalla, joka täysimääräisesti vastaa sovittavan vuokrajärjestelmän rakennetta. Uudisrakennuksista ja perusparannuksista aiheutuvien vuokranlisäysten maksamiseen on vuosille 2004—2006 sovittu kolmen miljoonan euron vuosittainen lisäys. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tämä määräraha yhdessä nyt sovitun kehyslisäyksen kanssa ei riitä. Pelättävissä on, että jo vuonna 2005 tilanne johtaa huomattavaan vajeeseen puolustusvoimien vuokranmaksukyvyssä. Ongelma korostuu, jos Senaatti-kiinteistöjen perimät vuokrat eivät yleisten markkinavuokrien laskiessa jousta alaspäin.

Riittävää resurssilisäystä ei näytä olevan saatavissa myöskään toimitilaluopumisten kautta. Senaatti-kiinteistöt on saadun selvityksen mukaan alibudjetoinut heille tarpeettomina luovutettavat kiinteistöt tasearvolla 0. Tämä merkitsee, ettei puolustushallinto saa tarvittavaa pääomavastikeosuutta lainkaan uudisrakennuskohteisiin, jolloin jo sovituistakaan kohteista ei kannata luopua myyntihyödyn mennessä kokonaisuudessaan Senaatti-kiinteistöille.

Senaatti-kiinteistöjen laajan korjausinvestointitoiminnan painopistettä olisi kyettävä kohdentamaan kiinteistökannan kulloistenkin tarpeiden mukaan. Senaatti-kiinteistöjen olisi myös sitouduttava jo sovittujen uusinvestointihankkeiden käynnistämiseen viipymättä.

Puolustushallinnon kiinteistöjen siirtämistä Senaatti-kiinteistöjen hallintaan on perusteltu tehokkuudella ja taloudellisuudella. Kiinteistöjen vuokrien markkinaehtoistuminen merkitsee kuitenkin sitä, että puolustuslaitoksen budjettikehyslisäys ei riitä edes pääomavuokraan. Korkea vuokra johtuu Senaatti-kiinteistöjen korkeasta seitsemän prosentin tuottovaatimuksesta. Markkinaehtoisilta kiinteistömarkkinoilta suoraan kopioitu tuottotavoitemalli ei valiokunnan mielestä sovellu markkinoille, joissa Senaatti-kiinteistöt olisivat vuokraajana monopoliasemassa, mutta vuokralaisella ei olisi juurikaan mahdollisuutta vuokrata tiloja ulkopuoliselta.

Jo tehty ministeriöiden välinen sopimus lähtee siitä, että vuokrasopimuksiin ei sisällytetä automaattista indeksilauseketta, vaan korotukset noudattavat vuotuisia budjettimäärärahojen korotuksia. Jos hallituksen esitys toteutuu, puolustusvaliokunta pitää tärkeänä määrärahojen mitoittamista siten, että muihin tarkoituksiin varattuja määrärahoja ei jouduta tulevaisuudessakaan käyttämään kiinteistömenoihin.

Tarvittavat lainsäädännön muutokset tulee toteuttaa erityisesti maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä koskien. Puolustushallinnon tarvitsemia alueita ja toimitiloja voidaan luovuttaa ulkopuolisille vain puolustushallinnon erikseen antamalla luvalla. Samoin on varmistettava puolustusvoimien kriisiajan suorituskykyyn oleellisesti vaikuttavat toimitilat. Puolustusvoimien valmiuden kohottamisen yhteydessä ja kriisiajan toiminnoissa tulee saada ne kiinteistöpalvelut, joita toimitilojen voimakkaasti kasvavat käyttöönotto- ja ylläpitotarpeet edellyttävät. Välttämätöntä on myös turvata puolustusvoimien ei-julkisten tilojen kiinteistöpalveluissa käytettävän henkilöstön luotettavuus. Olennaista puolustusvaliokunnan mielestä on, että liiketaloudelliset seikat eivät ohita maanpuolustuksellisia näkökohtia.

Kiinteistöhallintouudistuksen valmistelun yhteydessä on henkilöstön asema katsottu voitavan parhaiten turvata säilyttämällä Puolustushallinnon rakennuslaitos nettobudjetoituna valtionlaitoksena. Puolustusministeriö on ohjauskirjeessään 22.5.2002 edellyttänyt Pääesikunnalta, että sen johdolla käynnistetään selvitys puolustuskiinteistöissä tarvittavan käyttöhenkilöstön määrästä. Samanaikaisesti rakennuslaitoksessa on käynnistetty laitoksen valmiussuunnitteluprosessi, johon liittyen selvitetään mahdollisuudet laajentaa käyttöhenkilöstön käytettävyyttä käyttöhuoltotehtävien ohella myös erilaisten ase- ja johtamisjärjestelmien ylläpitoon. Näiden selvitysten valmistuttua on tarkoitus arvioida uudistuksen henkilöstövaikutuksia tarkemmin.

Puolustusministeriön ohjauskirjeen mukaan oman palvelutuotannon supistamisesta aiheutuvat henkilöstövähennykset toteutetaan — varuskuntien lakkauttamisia ja toiminnan kehittämiseen kuuluvia rationalisointeja lukuun ottamatta — henkilöstön asema turvaten luonnollisen poistuman avulla. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan puolustusministeriön keskeisenä tarkoituksena on muutoinkin kiinteistöhallintouudistuksen toteuttamisen yhteydessä turvata uudistuksen kohteena olevan henkilöstön palvelussuhteen jatkuvuus kaikin käytettävissä olevin uudelleensijoittamiskeinoin. Puolustusvaliokunta pitää näitä näkökohtia merkittävinä ja esittää valtiovarainvaliokunnalle,

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan neuvottelut kiinteistöuudistuksen yksityiskohdista ovat tällä hetkellä pysähdyksissä. Edellä todettujen ongelmakohtien ratkaiseminen on kuitenkin edellytys sille, että uudistus voidaan toteuttaa kaavaillussa aikataulussa. Ongelmana on saadun selvityksen mukaan myös ollut, ettei Senaatti-kiinteistöt noudata jo tehtyjä sopimuksia. Puolustusvaliokunta esittää valtiovarainvaliokunnalle,

Puolustusvaliokunta ei pidä kiinteistöuudistuksen toteuttamista esitetyssä muodossa tässä vaiheessa selkeänä eikä tarkoituksenmukaisena. Mikäli se jossakin muodossa tulee hyväksytyksi, valiokunta pitää tärkeänä uudistuksen toteutumisen seurantaa. Toteutuksesta tulee raportoida vuosittain hallituksen lisäksi myös eduskunnalle. Tämä on edellytys myös sille, että tarvittavat rahoitusmuutokset voidaan ottaa huomioon kunkin vuoden talousarviossa.