Perustelut

Yleistä

Puolustusministeriön hallinnonalan toiminnan painopisteenä kehyskaudella 2012—2015 on hallitusohjelman mukaisesti laaja puolustusvoimauudistus. Tavoitteena on Suomen puolustuskyvystä huolehtiminen ja pysyvien kustannussäästöjen aikaansaaminen. Uudistuksen lähtökohtana ovat kriisiajan puolustusvoimien mitoitus ja tehokas toiminta. Puolustusvaliokunta toteaa kantanaan, että uskottavan puolustuksen ja puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien toteuttaminen edellyttää puolustushallinnon toimintaedellytysten pitkäjänteistä varmistamista.

Valtiontalouden kehyspäätös puolustusministeriön hallinnonalan osalta

Valtiontalouden kehyspäätöksessä vuosille 2012—2015 puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään kehykseen luettavia määrärahoja edellä mainitulle ajanjaksolle vuosittain seuraavasti: 2 520, 2 373, 2 315 ja 2 230 milj. euroa. Kehyksen ulkopuoliset menot ovat vastaavasti: 333, 308, 301 ja 293 milj. euroa. Puolustusmenojen osuuden bruttokansantuotteesta ennakoidaan olevan kehysjaksolla vuosittain vastaavasti 1,41, 1,30, 1,24 ja 1,18 prosenttia. Puolustusministeriön pääluokan osuuden valtion budjettitalouden menoista arvioidaan supistuvan kehyskaudella 5,4 prosentista 4,8 prosenttiin.

Valtioneuvoston kehyspäätöksessä on vähennetty puolustusministeriön hallinnonalan kehykseen luettavia vuosien 2012—2015 menoja koko kehyskaudelle yhteensä n. 575 milj. eurolla edelliseen kehyspäätökseen verrattuna hallitusohjelman erityisiin hallinnonalakohtaisiin menosäästöihin ja kaikille hallinnonaloille yhteisiin konsernisäästöihin perustuen. Näiden kehyksen piiriin kuuluvien menosäästöjen yhteismäärä on n. 46 milj. euroa vuonna 2012, n. 121 milj. euroa vuonna 2013, n. 174 milj. euroa vuonna 2014 ja n. 234 milj. euroa vuonna 2015.

Menosäästöjen painopiste kehyskaudella on sen puolessavälissä ja loppupuolella, jolloin rakenteellisten ja muiden toimenpiteiden arvioidaan alkavan vaikuttaa. Puolustusmateriaalihankintoihin kohdennettava osuus näistä hallitusohjelmaan perustuvista menosäästöistä on kehyskaudella yhteensä n. 362 milj. euroa. Muilta osin menosäästöt on kohdennettu pääosin puolustusvoimien toimintamenoihin. Lisäksi kehyksen ulkopuolisista arvonlisäveromenoista on vähennetty edelliseen kehyspäätökseen verrattuna yhteensä lähes 79 milj. euroa vuosina 2012—2015. Kehysselonteossa todetaan, että hallitusohjelman mukaisten menosäästöjen lisäksi puolustushallinnon on uudelleen kohdennuksin varattava riittävä rahoitus kehyskauden uusille menopaineille (yhteensä 150 milj. euroa) ja uudistuksen tekemiselle eli muutoskustannuksille (yhteensä 100 milj. euroa).

Puolustusvoimien toiminta kehyskaudella

Menosäästöjen ja uudelleen kohdennusten johdosta puolustusvoimien toiminnan tasoa joudutaan kehyskaudella laskemaan. Toimintaan kohdistuvat leikkaukset vaikuttavat käytännössä puolustusvoimien kaikkeen toimintaan. Valiokunnan mielestä on tärkeätä, että vuoden 2015 jälkeen toiminta vakautetaan puolustuksen uskottavuuden kannalta kestävälle tasolle.

Varusmieskoulutuksen pitkäaikaisena tavoitteena on ollut noin 40 maastovuorokauden (30 vrk vuonna 2011) sisällyttäminen varusmiespalvelusaikaan. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan maastovuorokausien määrä on kehyskaudella laskemassa noin 20—25 vuorokauden tasolle, jonka lisäksi harjoitustoimintaa keskitetään lähiharjoitusalueille. Kertausharjoituksia järjestetään kehyskaudella erittäin vähän.

Sotilaalliseen kriisinhallintaan valmistaudutaan osallistumaan käytössä olevien resurssien puitteissa. Osallistuminen Afganistanin kriisinhallintaan osana monikansallista ISAF-operaatiota pysyy Suomen sotilaallisen osallistumisen painopisteenä kehyskaudella. Lisäksi puolustusministeriön hallinnonala valmistautuu osallistumaan Libanonin YK-johtoiseen UNIFIL-operaatioon vuodesta 2012 alkaen. Osallistumisesta (Libanon) ja osallistumisessa tapahtuvista muutoksista (ISAF) päätetään erikseen sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaisesti valtioneuvoston selvityksen tai selonteon pohjalta.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan alueellisen koskemattomuuden valvonnan ja turvaamisen tasosta ei kehyskaudella tingitä ja varusmieskoulutuksen taso pidetään riittävänä. Puolustusvaliokunnan mielestä tilanteessa, jossa toiminnasta on pakko leikata, voidaan varusmieskoulutuksen priorisointia pitää oikeana ratkaisuna. Valiokunta kuitenkin korostaa, että riittävä reserviläiskoulutus on kansallisen puolustuksen tärkeä elementti, josta tinkiminen saattaa pidemmällä tähtäimellä heikentää puolustusratkaisun uskottavuutta ja vaikuttaa kielteisesti maanpuolustustahtoon.

Materiaalihankinnat

Puolustusmateriaalihankintoihin kohdistetaan kehyskaudella yhteensä noin 360 milj. euron menosäästöt. Kehyspäätöksen mukaan materiaalisessa suorituskyvyssä rajoitutaan lähinnä ylläpitoon ja maltilliseen ajantasaistamiseen. Kiinteistöinvestoinnit kohdennetaan vain kohteisiin, joissa ei ole riskiä siitä, että investoinnit jäävät puolustusvoimauudistuksessa tarpeettomiksi.

Puolustusvaliokunta toteaa, että rahoituskehyksen leikkaukset kohdistuvat erityisesti materiaalihankintoihin, mistä johtuen osa suunnitelluista suorituskyvyistä jää kehittämättä seuraavien vuosien aikana. Eduskunnan hyväksymän vuoden 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaan puolustusvoimien kehittämisen painopisteenä on vuosina 2012—2016 maavoimien alueellisten joukkojen kehittäminen ja vuoden 2016 jälkeen maavoimien operatiivisten joukkojen kehittäminen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kehyskauden menosäästöt tulevat kuitenkin kohdentumaan maavoimien alueellisten joukkojen varustamiseen. Ratkaisulla on kielteisiä vaikutuksia maavoimien kykyyn toimia aluepuolustuksen lähtökohdan edellyttämällä tavalla.

Puolustusvaliokunta toteaa, että puolustusvoimien materiaalihankintojen supistuminen heijastuu nopeasti myös suomalaiseen puolustusvälineteollisuuteen. Huoltovarmuuden ja suomalaisen osaamisen ylläpitämisen kannalta on tärkeätä, että kotimainen teollisuus voi osallistua hankintoihin teollisen yhteistyön mekanismien kautta. Teollisen yhteistyön avulla on turvattu tehokkaasti ulkomailta hankittujen järjestelmien ylläpito ja huoltovarmuus. Valiokunta kiinnittää huomiota myös tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen (TTK) merkitykseen, sillä TTK-toiminta yhdistää puolustushallinnon, puolustusteollisuuden ja tiedeyhteisön voimavarat tehokkaasti tukien näin puolustusvoimauudistuksen tavoitteita. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan uusi tutkimuksen tilausvaltuutus TTKPROTO2013 alkaa vuonna 2013, joskin nykyiseen tilausvaltuutukseen verrattuna leikatussa muodossa. Valiokunta pitää tämän rahoitusmuodon säilyttämistä tärkeänä, sillä puolustusvoimien TTK-rahoitus mahdollistaa puolustusvoimien, suomalaisen teollisuuden ja tiedeyhteisön osallistumisen kansainvälisiin yhteishankkeisiin, joiden merkitys tulee jatkossa painottumaan.

Puolustusvaliokunta totesi Ottawan sopimusta koskeneessa lausunnossaan (PuVL 2/2011 vp), että jalkaväkimiinojen suorituskyvyn korvaaminen muodostaa kokonaisuuden, jonka osista ei valiokunnan mielestä ole mahdollista tinkiä ilman kansallisen puolustuskyvyn heikentymistä. Jalkaväkimiinojen korvaamisohjelma on tarkoitus saattaa päätökseen vuoteen 2016 mennessä.

Puolustusvaliokunta pitää kansallisen puolustuskyvyn kannalta tärkeänä, että jalkaväkimiinojen suorituskyvyn korvaamiseen tarkoitetut ohjelmat toteutetaan kehyskaudella materiaalihankintoihin suunnattavista menosäästöistä huolimatta suunnitellussa laajuudessa ja suunnitellulla aikataululla.

Puolustusvaliokunta on aikaisemmin kiinnittänyt huomiota puolustusvoimien varaosavajeeseen (PuVL 3/2010 vp). Valiokunnan saaman selvityksen mukaan varaosavaje ei menosäästöistä huolimatta kasva vuonna 2012 ja suunnitteluperusteiden mukaan kunnossapitoon osoitettu rahoitus on riittävä vuosina 2012—2015. Valiokunta pitää tärkeänä, että tilannetta tarkastellaan uudelleen vuoden 2015 jälkeen, jotta sodan ajan varaosatarpeeseen voidaan varautua osoittamalla tarkoitukseen riittävät varat.

Puolustusvoimien henkilöstö

Vuoden 2015 loppuun asetettujen henkilöstötavoitteiden edellyttämät tuottavuustoimenpiteet toteutetaan ja lisäksi suunnitellaan puolustusvoimauudistuksen mukainen henkilöstövähennys. Puolustusvoimien henkilöstön määrä, rakenne ja osaaminen mukautetaan palvelemaan sodan ajan joukkojen tarvetta ja puolustusvoimien tehtäviä sekä puolustusjärjestelmän pitkäjänteistä kehittämistä.

Vuonna 2011 puolustusvoimien henkilötyövuosien määrä on noin 14 700 henkilötyövuotta. Kehyskauden lopussa henkilötyövuosien määrä on arviolta noin 13 700 henkilötyövuotta. Kehyskauden noin 1 000 henkilötyövuoden laskusta noin puolet (540 htv) vähentyy puolustusvoimien ravitsemuspalvelujen yhtiöittämisen (1.1.2012 alkaen) myötä. Kehyspäätökseen on sisällytetty määrärahat, jotka tarvitaan uuden yhtiön perustamismenoihin, yhtiöön sijoitettavaan pääomaan sekä yhtiöön siirtyvien työntekijöiden lisävakuutuksiin. Puolustusvaliokunta laatii yhtiöittämistä koskevasta hallituksen esityksestä mietinnön, joten asiaa ei tässä lausunnossa käsitellä yksityiskohtaisemmin.

Puolustusvaliokunta korostaa, että riittävä ja osaava henkilöstö on uskottavan puolustuksen tärkeä elementti. Valiokunta pitää välttämättömänä, että puolustushallinto noudattaa puolustusvoimauudistuksen suunnittelun ja toimeenpanon yhteydessä hyvän työnantajan periaatteita.

Johtopäätökset

Puolustusvaliokunta toteaa, että valtiontalouden tasapainottamisen kannalta välttämättömien menosäästöjen ja 2020-luvun puolustuskyvyn kannalta tärkeän rakenneuudistuksen kustannusten kattaminen puolustusvoimien jokapäiväisestä toiminnasta ulottaa vaikutuksensa koko puolustusjärjestelmään ja osittain myös sen ulkopuolelle. Menosäästöjen ja rakenneuudistuksen toteuttaminen saman kehyskauden puitteissa on kansainvälisessäkin katsannossa vaativa ratkaisu. Puolustusvaliokunnan mielestä uudistuksen onnistumisen kannalta on tärkeätä pystyä tasapainottamaan puolustusvoimien toiminta ja resurssit vuodesta 2016 eteenpäin siten, että noin kolmannes puolustusmenoista voidaan osoittaa sekä toimintaan, henkilöstöön että materiaalihankintoihin. Tässä epäonnistuminen voi puolustusvaliokunnan mielestä johtaa siihen, että aluepuolustuksen periaatetta ei voida enää noudattaa puolustusratkaisun lähtökohtana.

Puolustusvaliokunnan mielestä puolustusvoimauudistukselle olisi saatava mahdollisimman laajapohjainen poliittinen selkänoja. Valiokunta muistuttaa, että vuoden 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon käsittelyn yhteydessä eduskunta hyväksyi ulkoasiainvaliokunnan ehdottaman kannanoton (UaVM 5/2009 vp), jonka mukaan valtioneuvoston tulee sisällyttää seuraavaan turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon seikkaperäinen arvio, miten puolustusvoimien rakenteita on suunniteltu muutettaviksi tulevilla selontekokausilla. Puolustusvaliokunta pitää välttämättömänä, että valtioneuvosto tuo mahdollisimman pikaisesti puolustusuudistusta koskevat linjaukset eduskunnan käsiteltäviksi eduskunnan edellyttämällä tavalla.