Perustelut

Yleistä

Puolustusvaliokunta ei ota tässä lausunnossaan kantaa siihen, tulisiko maavoimien materiaalin kunnossapidossa pyrkiä oman toiminnan kehittämiseen strategisen kumppanuuden sijasta. Päätösvalta tässä asiassa kuuluu puolustusministeriölle. Valiokunta pitää sen sijaan välttämättömänä, että puolustusvoimien henkilöstön työmotivaation ylläpitämisen kannalta kohtuuttoman pitkäksi venyneessä selvitysprosessissa edettäisiin mahdollisimman nopeasti päätöksentekovaiheeseen.

Valiokunta katsoo, että keskeinen tekijä maavoimien materiaalin kunnossapidon järjestämisessä on kysymys siitä, kyetäänkö kunnossapitoon liittyvät tehtävät hoitamaan sekä rauhan että kriisin aikana vähintään nykyisellä tasolla. Puolustushallinnon puolelta on asiantuntijakuulemisissa tuotu esiin, että tämä päämäärä saavutetaan. Saadun selvityksen mukaan tavoitteeseen pääsemisessä ovat keskeisiä tekijöitä strategisen kumppanuuden pitkäaikaisuus ja molempien osapuolten sitoutuneisuus hankkeeseen sekä kunnossapidon säilyttäminen yhtenä kokonaisuutena ja tätä kautta saavutettava toiminnallinen tehokkuus.

Asiantuntijakuulemisissa tuotiin myös esiin, että Millog Oy, joka koostuu viidestä suomalaisesta yrityksestä (Patria 55 %, Insta 26 %, Raskone 8 %, Sisu-Auto 8 % sekä Oricopa Oy 3 %), on omistuspohjaltaan sellainen yhtiö, jossa valtio-omisteisilla yrityksillä (Patria ja Raskone) on osake-enemmistö. Valtio pystyy vaikuttamaan Millog Oy:n toimintaan myös niin sanotun K-osakkeen ("Golden Share") kautta, joka takaa valtiolle paikan yhtiön hallituksessa.

Lisäksi sopimusneuvotteluissa on sovittu muun muassa niin sanotusta exit-pykälästä, jonka avulla valtiolla on oikeus lunastaa osakkeet itselleen kumppanuuden mahdollisesti päättyessä. Saadun selvityksen mukaan mahdollinen exit-pykälän käyttö vaatii vielä huomattavan määrän jatkoselvittelyitä muun muassa takaisinostohinnan määrittelyssä. Valiokunta pitää hyvänä, että edellä kuvattuja turvamekanismeja ja turvallisuussopimuksia on saatu aikaan, mutta huomauttaa samalla, että sopimusteknisin järjestelyin ei kaikkia kumppanuuteen sisältyviä riskejä saada poistettua. Materiaalin kunnossapidon kumppanuusvaihtoehdossa henkilö-, tieto- ja materiaaliturvallisuuteen liittyviin kysymyksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota toiminnan siirtyessä puolustusvoimien ulkopuolelle. Valiokunta huomauttaa lisäksi, että monimutkainen sopimus- ja seurantajärjestelmä sitoo puolustushallinnon resursseja.

Saadun selvityksen mukaan strategisessa kumppanuudessa saavutetaan noin 15 % vuosittainen kustannussäästö nykyiseen toimintamalliin verrattuna. Vertailussa ei ole huomioitu arvonlisäveroa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan puolustusministeriö ja valtiovarainministeriö ovat käyneet pitkällisiä keskusteluja arvonlisäverokysymyksestä. Asiaan ei kuitenkaan ole saatu lopullista selvyyttä. Valiokunta näkee arvonlisäverokysymyksen ratkaisun keskeisenä osana puolustusministeriön päätöksentekoprosessia ja pitää välttämättömänä saada asiasta aikaan yhteisymmärys mahdollisimman nopeasti. Ennen arvonlisäverokysymyksen yksiselitteistä ratkaisua päätöstä mahdolliseen kumppanuuteen siirtymisestä ei valiokunnan näkemyksen mukaan tule tehdä.

Henkilöstön asema

Strategisen kumppanuuden rauhan ja sodan ajan toiminnallisen tehokkuuden lisäksi toinen keskeinen tekijä arvioitaessa kumppanuusvaihtoehtoon siirtymistä on puolustusvoimien henkilöstön tuleva asema Millog Oy:n palveluksessa. Henkilöstöjärjestöt toivat kuulemisissa esiin tyytymättömyytensä KUJA-valmisteluprosessiin. Vuoden 2007 jatkoselvitystyössä, jota tehtiin virkamiesvetoisesti puolustushallinnossa, henkilöstöjärjestöt eivät olleet edustettuina työryhmissä eivätkä saaneet muutakaan kautta vaikutettua valmisteluprosessiin haluamallaan tavalla. Järjestöt totesivat, että puutteellinen kuulemis- ja valmisteluprosessi vaikuttaa merkittävällä tavalla puolustusvoimien henkilöstön sitoutumiseen mahdolliseen kumppanuushankkeeseen. Puolustusvaliokunta yhtyy tähän näkemykseen.

Järjestöt toivat valiokunnassa lisäksi yksimielisesti esiin, että maavoimien materiaalin kunnossapidossa tulisi ensisijaisesti pyrkiä oman toiminnan kehittämiseen ja että oman toiminnan kehittämisen kautta on mahdollista päästä lähes vastaaviin säästöihin kuin mitä Millog-vaihtoehto tarjoaa. Puolustushallinnon vertailussa oman toiminnan kehittämisen ja kumppanuuden välinen laskennallinen säästö olisi esimerkiksi vuonna 2016 hiukan yli 2 prosenttia. Valiokunta toteaa, että tätä taustaa vasten kumppanuushanketta ei voidakaan kestävästi perustella syntyvillä kustannussäästöillä.

Kumppanuusvaihtoehdon osalta puolustusvaliokunta pitää välttämättömänä, että puolustusvoimien henkilöstöstrategian mukaisia linjauksia ja hyvän työnantajan periaatteita myös käytännössä noudatetaan. On välttämätöntä, että strateginen kumppani noudattaa siirtyvää henkilöstöä koskevia ehtoja koko sopimuskauden ajan. Valiokunta pitää siirtyvän henkilöstön kannalta tärkeänä suojalauseketta siitä, ettei kumppani voi irtisanoa tai lomauttaa luovutuksen kohteena olevaa henkilöstöä tuotannollisista tai taloudellisista syistä neljän vuoden suoja-ajan aikana.

Saadun selvityksen mukaan henkilöstön asemaa koskevissa neuvotteluissa keskeisiä kysymyksiä ovat olleet erityisesti liikkeenluovutuksen periaatteiden noudattaminen, puolustusvoimien henkilöstön siirtyminen vanhoina työntekijöinä kumppanin palvelukseen sekä puolustusvoimien virka- ja työehtosopimusten velvoittavuus kumppanille voimassa olevan sopimuskauden loppuun asti, ellei kumppani niistä muuta sovi henkilöstöä edustavien järjestöjen kanssa. Neuvoteltavana ovat olleet myös puolustusvoimien palveluksesta kumppanille siirtyvälle henkilöstölle vähintään luovutushetken mukaisen palkan ja eläke-etuuksien takaaminen. Asiantuntijakuulemisissa kävi ilmi, että edellä mainittujen kysymysten ratkaisun osalta eri osapuolet ovat näkemyksissään lähellä toisiaan. Valiokunta pitää välttämättömänä, että kaikista henkilöstön asemaan liittyvistä kysymyksistä on saavutettu yhteisymmärrys eri toimijoiden kesken ennen lopullista päätöksentekovaihetta.

Saadun selvityksen mukaan muun muassa eräiden henkilöiden kohdalla siirtyminen Millog Oy:n palvelukseen johtaa heidän eläkeikänsä nousuun. Erikoisupseerien kohdalla eläkeikä nousisi jopa 3—4 vuotta. Valiokunta pitää erikoisupseerien eläkeiän näin huomattavaa nousua merkittävänä epäkohtana ja huomauttaa, että tämän henkilöstöryhmän mahdollinen hakeutuminen muihin tehtäviin eläkeiän nousun takia voi vaikeuttaa Millog Oy:n toimintaa ja tätä kautta myös heikentää kunnossapidon toimivuutta. Tässä yhteydessä valiokunta ilmaisee voimakkaan huolensa siitä, että myös muu kumppanille siirtyvä puolustusvoimien henkilöstö esimerkiksi Elektroniikkalaitoksessa saattaa hakeutua muihin tehtäviin, jolloin menetetään kymmenien vuosien aikana syntynyt korkeatasoinen osaaminen. Tämän osaamisvajeen paikkaaminen saattaa osoittautua huomattavan vaikeaksi tehtäväksi.

Yhteenveto

Valiokunta huomauttaa, että maavoimien materiaalin kunnossapidon kehittämisessä ehdotus siirtymisestä strategiseen kumppanuuteen 1.1.2009 on kokonaisuutena puolustusvoimien toiminnan kannalta erittäin merkittävä linjaratkaisu. Kumppanuusratkaisusta irtautuminen myöhemmässä vaiheessa, mikäli siitä saadut kokemukset eivät ole olleet tyydyttäviä, on valiokunnan näkemyksen mukaan käytännössä erittäin vaikeaa. Puolustusministeriön on siksi ratkaisua tehdessään oltava täysin selvillä kumppanuusvaihtoehtoon liittyvistä riskeistä, joita valiokunta on myös tässä lausunnossaan osin käynyt läpi. Valiokunnan näkemyksen mukaan tärkein päämäärä maavoimien materiaalin kunnossapitoon liittyvissä järjestelyissä tulee nyt ja tulevaisuudessa olla sekä rauhan että kriisiajan vaatimusten täyttyminen ja hyvän henkilöstöpolitiikan noudattaminen.

Valiokunta toteaa, ettei strategiseen kumppanuuteen siirtymistä oman toiminnan kehittämisen sijasta voi perustella laskennallisilla kustannussäästöillä, joiden realistisuuden aikajaksolla 2009—2016 voi myös perustellusti kyseenalaistaa. Keskeisiä syitä mahdolliseen kumppanuusvaihtoehtoon siirtymisessä näyttääkin olevan puolustushallinnolle asetetettu tuottavuustavoite. Aiemmin asetettu 1 890 henkilön vähennystavoite vuoden 2011 loppuun mennessä saavutetaan saadun selvityksen mukaan myös oman toiminnan kehittämisellä. Vanhasen II hallitus teki kuitenkin toukokuussa 2007 päätöksen valtion henkilöstömäärän supistamisesta edellisen hallituksen päätösten lisäksi 4 800 henkilötyövuodella. Parhaillaan käydään neuvotteluja siitä, kuinka tuo vähennystavoite jakaantuu eri hallinnonaloille. Puolustushallinnon valtiovarainministeriölle tekemän esityksen mukaan hallinnonala tavoittelee 470 henkilön lisävähennystä. Valiokunta toteaa, että ilman Millog-ratkaisua uusia vähennystavoitteita on vaikea saavuttaa.