Perustelut

Puolustusministeriön pääluokkaan kohdistetut leikkaukset uhkaavat rapauttaa Suomen uskottavan puolustuskyvyn ja koko maan puolustamisen periaatteen. Vuoden 2013 talousarviossa leikataan sotilaallisesta maanpuolustuksesta 3 prosenttia, mikä merkitsee yli 70 miljoonan euron vähennystä sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahoihin ensi vuonna. Koko kehyskaudella puolustusministeriön hallinnonalalta leikataan 10 prosenttia, keskimäärin kaksi kertaa enemmän kuin miltään muulta hallinnonalalta.

Puolustusvoimien rahoitukseen kohdistetut leikkaukset merkitsevät maastovuorokausien, lentotuntien, alusvuorokausien ja kertausharjoitusten vähentämistä, mikä heikentää pitkävaikutteisesti Suomen puolustusvoimien suorituskykyä.

Materiaalihankintojen leikkaus kohdistuu merkittävällä tavalla alueellisten joukkojen varusteluun, mikä heikentää alueellisen puolustuksen uskottavuutta pitkälle tulevaisuuteen.

Puolustusministeriön hallinnonalalla on sitouduttu edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa kaikessa päätöksenteossa huomioiden hallinnonalan erityispiirteet. Puolustusvoimauudistuksessa lähdettiin siitä, että henkilöstön yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus huomioidaan suunnittelun ja toimeenpanon kaikissa vaiheissa. Käytännössä kuitenkin irtisanomisuhka kohdistuu pääsääntöisesti siviilihenkilöstöön, joista suurin osa on puolustusvoimissa pitkään palvelleita naisia, jotka pääsisivät muutaman vuoden kuluttua eläkkeelle.

Vuoden 2013 budjettiesityksessä maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemisesta leikataan 7 prosenttia, 150 000 euroa. Maanpuolustusjärjestöillä on tärkeä rooli vapaaehtoisen maanpuolustustyön järjestämisessä, reserviläisten koulutuksessa puolustusvoimien tukena ja maanpuolustustahdon ylläpitämisessä. Erityisenä haasteena on houkutella nuorempia ikäluokkia mukaan arvokkaaseen maanpuolustustyöhön.

Vapaaehtoisen maanpuolustustyön tarve on jatkossa kasvamassa, sillä julkisia puolustusmäärärahoja on merkittävästi leikattu, joukko-osastoja ja varuskuntia lakkautetaan sekä kertausharjoituksia vähennetään. Tätä taustaa vasten on perusteltua pitää kiinni maanpuolustusjärjestöjen rahoituksesta hallituksen nyt toteuttaman määrärahavähennyksen asemasta.

Valtiontaloudessa tarvitaan säästöjä, mutta puolustusvoimiin kohdistetut toimenpiteet olisi tullut mitoittaa ja ajoittaa niin, että puolustusvoimat pystyy uskottavasti toteuttamaan tehtävänsä ja toimimaan vastuullisen työnantajapolitiikan mukaisesti.

Perustelut

Hallitus runnoo parhaillaan läpi samaan aikaan ajoittuvaa laajaa puolustusvoimauudistusta ja mittavia budjettileikkauksia puolustusmenoihin. Tulevana vuonna leikkaukset kohdistuvat erityisesti puolustusmateriaalihankintoihin.

Hallituksen ajaman Puolustusvoimien toiminnan ja rakenteiden uudistuksen lähtökohtia ovat puolustusvoimien nykyisten tehtävien jatkuminen, yleisen asevelvollisuuden toimivuuden varmistaminen sekä puolustusperiaatteen kehittäminen alueellisen puolustuksen pohjalta. Valtion ensi vuoden talousarvioon esitetty hallitusohjelman mukainen 70,82 miljoonan euron menovähennys puolustusministeriön hallinnonalalle kuitenkin uhkaa näitä yleisesti hyväksyttyjä lähtökohtia.

Hallituksen puolustushallintoon kohdistamat säästövelvoitteet ovat yhdessä laajan puolustusvoimauudistuksen kanssa kohtuuttomia. Mikään muu hallinnonala ei joudu näin suhteettoman suurten säästötoimenpiteiden kohteeksi.

Pelkomme on, että hallituksen rajut ja väärin kohdistetut säästötoimet rapauttavat maamme yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvaa puolustuskykyä ja vaarantavat mahdollisuuksiamme itsenäiseen ja uskottavaan puolustukseen koko valtakunnan alueella jo lähitulevaisuudessa. Hallitus on toimillaan kyseenalaistamassa puolustusratkaisumme pääperiaatteet.

Etenkin alueellisten joukkojen materiaalihankintojen karsiminen ja viivästyttäminen, ilmavoimien lentotuntien ja merivoimien alusvuorokausien leikkaaminen, varusmiesten maastovuorokausien huomattava laskeminen nykytasosta sekä reserviläisten kertausharjoitusten täysin riittämätön määrä aiheuttavat sodan ajan joukkojen suorituskyvyn laskun pitkälle tulevaisuuteen. Tilanne on huolestuttava — varsinkin kun hallitus on juuri ajanut Suomen jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen.

Perussuomalaisten mielestä hallituksen vastuuton virhelinja on korjattava nyt eikä vasta ensi vaalikaudella. Sotilasliittoon kuulumatonta Suomea puolustaa tehokkaasti ja taloudellisesti yleiseen asevelvollisuuteen perustuva ja riittävästi kertausharjoitettu reserviläisarmeija. Paras vakuutus pahan päivän varalle on maanpuolustustahtoinen kansakunta ja oma, uskottava puolustuskyky. Sillä on ennaltaehkäisevä vaikutus.

Säästöjen perumisen lisäksi ehdotamme varusmiehille maksettavan kotiuttamisrahan palauttamista. Yleistä asevelvollisuutta on vahvistettava. Varusmiespalveluksen päättyessä monet nuoret ovat ilman vakituista toimeentuloa, ja etenkin jo lapsuudenkodistaan pois muuttaneet ajautuvat kotiutumisen jälkeen helposti sosiaalitukien varaan. Kotiuttamisrahalla voitaisiin tehokkaasti tukea arkielämään siirtyviä nuoria, ja se olisi valtiovallalta selkeä tunnustus kansalaisvelvollisuutensa ryhdikkäästi suorittaneille miehille ja tietenkin myös vapaaehtoisille naisille.

Perustelut

Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 2 781 milj. euroa. Menojen yhteismäärä on noin 69 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2012 varsinaisessa talousarviossa. Puolustusvoimien toimintamenoihin esitetään määrärahoja 1 770 milj. euroa, jossa on edelliseen vuoteen lisäystä n. 71 milj. euroa. Hallitusohjelman mukaisia säästöjä etsitään puolustusvoimauudistuksen toimeenpanon yhteydessä lakkauttamalla varuskuntia, irtisanomalla henkilöstöä, ulkoistamalla siviilitoimintoja, leikkaamalla varusmiesten maastovuorokausia ja reservin kertausharjoituksia sekä supistamalla ilmavoimien lentotuntien ja merivoimien alusvuorokausien määrää.

Hallituksen esittämät menosäästöt rapauttavat alueellista puolustuskykyä, samaan aikaan kun Nato-yhteensopivien puolustusmateriaalihankintojen taso säilyy korkeana.

Puolustusmateriaalihankinnat

On toteutumassa arvio, joka esitettiin Vasemmistoliiton ja SDP:n eduskuntaryhmien yhteisessä eriävässä mielipiteessä vuoden 2011 lausuntoon: "Puolustusmäärärahojen sitominen pitkäaikaisiin ja ylisuuriin varusteluohjelmiin saattaa johtaa jo ensi vaalikaudella leikkauksiin puolustusvoimain muissa menoissa ja on osaltaan näin johtamassa myös esityksiin varuskuntien lopettamisista."

Puolustusmateriaalihankintoihin esitetään määrärahoja noin 592 milj. euroa. Momentilla 27.10.18 (Puolustusmateriaalihankinnat) on kuitenkin voimassa lukuisia vanhoja tilausvaltuuksia, joista aiheutuu menoja vuosina 2012—2016 yhteensä 1,3 mrd. euroa, ja yksi vuonna 2012 alkanut uusi tilausvaltuus yhteensä 281,7 milj. euroa. PLM:n mukaan valtuuksien kokonaismäärä on 5,3 mrd. euroa, joista aiheutuu menoja vuosina 2012—2016 yhteensä 1,6 mrd. euroa.

Hallitus ja PLM ovat toteuttamassa mm. laajaa ohjushankintaohjelmaa, johon kuuluu mm. lyhyen kantaman ilmatorjuntajärjestelmän (EKITO) hankinta, ATACMS- (Army Tactical Missile System) pitkän kantaman (n. 300 km) risteilyohjushankinta suorahankintana Yhdysvaltain hallitukselta, toteutuksessa on niinikään Hornet-hävittäjiin tarkoitettujen pitkän kantaman ilmasta maahan laukaistavien JASSM-ohjusten hankinta sekä Hornetien ilmasta ilmaan AMRAAM-ilmataisteluohjusten hankinta. Ohjushankintaohjelmat ja Hornetien varustaminen rynnäkköaseistuksella sisältyvät Suomen ja Naton välisen kumppanuusohjelman yhteistyöhankkeisiin.

On todennäköistä, että uudella aseistuksella varustettuja Hornet-koneita on tarkoitus käyttää tulevaisuudessa myös Nato-johtoisissa kansainvälisissä operaatioissa ja Islannin ja mahdollisesti Baltian ilmavalvontaan osallistumisen kaltaisessa jatkuvassa Nato-johtoisessa yhteistoiminnassa. Tähän viittaa Suomen ilmavoimien tiedote Baltian ilmavalvontaharjoitukseen osallistumisesta: "Suomen ilmavoimat osallistuu Baltic Training Event XI -harjoitukseen 27.—28. maaliskuuta 2012. Ilmavoimien tavoitteena harjoituksessa on kehittää pohjoisen Itämeren alueen ilmavoimien välistä yhteistyötä ja edistää NATO:n ja sen rauhankumppaneiden välistä yhteistyötä. Harjoituksen avulla pyritään kehittämään ilmavoimallista yhteistyötä, jolla luodaan kykyä kansainvälisiin operaatioihin."

JASSM-hankintojen strateginen luonne korostui mm. puolustusministeri Wallinin ja Yhdysvaltojen puolustusministeri Panettan tapaamisessa toukokuussa 2012. Tiedotteen mukaan puolustusministerit "keskustelivat siitä, miten tärkeä oli Suomen risteilyohjusten (JASSM) hankinta, Suomen puolustusvoimauudistuksesta ja Suomen pyrkimyksestä yhteen sovittaa puolustusmenojen leikkaukset puolustusvoimien Nato-yhteensopivuuden säilyttäen."

Puolustusvoimauudistuksen peruslinjana näyttää olevan alueellisen puolustuksen ajaminen niin alas kuin mahdollista ja ulkoisen, sotilasteknologisen ja alueellisen Nato-johtoisen keskinäisriippuvuuden lisääminen.

Edellä todetun perusteella vasenryhmä ehdottaa,

että Suomi ei osallistu Islannin ilmatilan valvontaan eikä valmistele osallistumista Baltian ilmatilan valvontaan.

Sotilaallinen kriisinhallinta

Turvallisuus Afganistanissa on edelleen heikentynyt. ISAF-operaatioon asetetut toiveet ovat romahtaneet. Operaation luonne on muuttunut, ja Suomesta on tullut sodan osapuoli. Lähes päivittäin uutisoidaan myös uusista siviiliuhreista, joita Yhdysvaltojen ja Nato-joukkojen toistuva, sattumanvarainen ja suhteeton voimankäyttö aiheuttaa. Uusien siviiliuhrien myötä kansan viha ulkomaalaisia joukkoja kohtaan vain vahvistuu. Eduskunnan vasenryhmä katsoo, että Suomen nykyinen sotilasoperaatio Afganistanissa on muutettava siviilioperaatioksi tukemaan maan jälleenrakentamista. Afganistan tarvitsee lisää kouluja ja terveyskeskuksia, ei lisää aseita ja ulkomaisia sotajoukkoja. Tässä kansalaisjärjestöillä on mahdollisuus antaa oma merkittävä panoksensa.

Edellä olevan perusteella vasenryhmä ehdottaa,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin suomalaisten sotilaiden kotiuttamiseksi nopeasti Afganistanista ja suomalaisten työpanoksen muuttamiseksi maan jälleenrakentamista tukevaksi siviilioperaatioksi.

Puolustusvoimien henkilöstön irtisanomiset ja siirrot

Puolustusvoimat irtisanoo lokakuun 2012 arvion mukaan 130 sotilasta ja noin 730 siviiliä. Siviileistä kaksi kolmasosaa on pitkään palvelleita naisia. Irtisanottavien määrä tulee nousemaan merkittävästi, kun lisäksi valmistellaan 2 500— 3 000 sotilaan ja siviilityöntekijän siirtoja uusiin tehtäviin. Taloudellisista, sosiaalisista sekä ikä- ja perhesyistä johtuen suuri joukko siirrettäviä irtisanotaan, jos heillä ei ole mahdollisuuksia ottaa vastaan tehtävää pitkien etäisyyksien päässä toisella paikkakunnalla. Puolustusvoimien tämän hetkisen linjauksen mukaan tuhannet siirtymisvelvolliset sotilaat ja siviilit, joille osoitetaan tehtävä, jota he eivät voi ottaa vastaan, eivät kuulu "muutoksenalaiseen henkilöstöön". Tämän takia he jäävät ilman tukitoimia ja heidät irtisanotaan yksilöllisin perustein.

Vasenryhmä pitää välttämättömänä, että em. syistä irtisanotuille tulee taata yhdenvertainen asema muun "muutoksenalaisen henkilöstön" kanssa.

Puolustusvoimissa ollaan toteuttamassa suuren mittaluokan henkilöstösaneerausta. Henkilöstöjärjestöjen ja varuskuntien luottamushenkilöiden välittämän tiedon ja palautteen mukaan muutosprosessi ei ole sujunut kaikilta osin hyvän henkilöstöpolitiikan ja hyvän työnantajan periaatteiden mukaisesti. Muutosten kohteeksi joutuneille ei aina ole tarjottu yhdenvertaista mahdollisuutta tulla huomioiduksi avoimia tehtäviä täytettäessä. Pitkään palvelleiden työntekijöiden mahdollisuuksia päästä eläke- ja lisäpäiväjärjestelmien piiriin ei ole aina otettu huomioon, vaikka kysymys on saattanut olla vain muutaman kuukauden tarpeesta jatkaa työsuhdetta. Ikääntyneen, pitkään saman työnantajan palveluksessa työskennelleen on vaikea uudelleen kouluttautua ja työllistyä.

Vasenryhmä esitti puolustusvaliokunnan lausuntoon seuraavan toimenpide-ehdotuksen:

Puolustusvaliokunta edellyttää, että puolustusministeriö toteuttaa puolustusvoimauudistuksen tasa-arvovaikutuksia koskevan kokonaisvaltaisen seurannan ja selvityksen yhteistyössä tasa-arvoasiain neuvottelukunnan kanssa.