Perustelut

Sivistysvaliokunta ottaa tässä lausunnossa kantaa eräisiin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan keskeisiin toimintoihin ja niiden rahoitukseen talousarvioehdotuksessa. Sivistysvaliokunta pitää talousarvioehdotuksessa esitettyjä koulutus- ja tiedepoliittisia tavoitteita erittäin perusteltuina ja tavoittelemisen arvoisina. Heikosta taloustilanteesta johtuvat valtiontalouden välttämättömät säästötarpeet heikentävät kuitenkin ratkaisevasti mahdollisuuksia saavuttaa edellä tarkoitetut tavoitteet.

Sivistysvaliokunnan lausunnon laatimista on hankaloittanut se, että merkittävä osa hallinnonalan toiminnan kehittämiseen liittyvistä keskeisistä hallituksen esityksistä on edelleen valmistelun alla eikä valiokunnalla siten ole läheskään riittäviä edellytyksiä oman hallinnonalan osalta arvioida määrärahojen tosiasiallista riittävyyttä ja etenkin säästötoimenpiteiden vaikutuksia tulevaan toimintaan. Arviointia hankaloittavat myös talousarvioesitykseen liittyvät toisiaan osin kompensoivat lisäykset ja vähennykset, joiden lopputulos erityisesti muutosten vaikuttavuuden osalta jää epäselväksi. Sivistysvaliokunta muistuttaa tässä yhteydessä siitä lausumasta, joka sisältyi valtioneuvoston selontekoon julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015—2018 (VNS 4/2014 vp) vastauksena annettuun eduskunnan kirjelmään (EK 20/2014 vp). Eduskunta edellytti, että hallitus arvioi koulutusta koskevien uudistusten vaikutukset etukäteen monipuolisesti ja huolellisesti ennen hallituksen esitysten antamista tai ennen muiden päätösten tekoa. Sivistysvaliokunta pitää tätä lausumaa erittäin tärkeänä.

Sivistysvaliokunta pitää erityisesti opetuksen ja koulutuksen saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden kannalta erittäin huolestuttavana niitä ylisuuria, kumuloituvia kokonaissäästöjä, joiden kohteeksi opetus ja tutkimus on vuodesta 2012 asti asetettu ja asetetaan edelleen. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta leikkautuu asiantuntijalausunnon mukaan tällä hallituskaudella yli 10 prosenttia resursseista. Sivistysvaliokunta korostaa, että opetustoimeen ja myös tutkimukseen ehdotetut säästöt kohdistuvat nuorten ikäluokkien tulevan osaamisen perustaan. Ne eivät millään tavoin edistä tavoitetta tehdä Suomesta maailman osaavin kansakunta vuonna 2020 vaan päinvastoin heikentävät sitä osaamispääoman perustaa eli maailman korkeatasoisinta opetusta jonka varaan toiveet ja odotukset laajasta osaamispotentiaalista, korkean tason tieteestä ja kaupallisesti merkittävistä innovaatioista perustuvat.

Sivistysvaliokunta korostaa, että opetustoimen lainsäädäntö sisältää varsin vähän lakiin perustuvia ja siten kuntia sitovia normeja, joilla taataan opetuksen taso ja riittävyys. Tämä helpottaa selvästi suurten säästötoimenpiteiden kohdistamista opetustoimeen verrattuna esimerkiksi monin verroin säädellympään sosiaali- ja terveystoimeen. Kunnat järjestävät lähes kaiken esi- ja perusopetuksen, suurimman osan lukiokoulutuksesta sekä merkittävän osan ammattikoulutuksesta. Kuntien peruspalvelujen valtionosuutta ehdotetaan leikattavaksi siten, että peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee noin 25 prosenttiin. Valtionosuuksien leikkausten vaikutus koulutuspalvelujen laatuun jää riippumaan yksittäisten kuntien ratkaisuista ja mahdollisuuksista rahoittaa palveluita aiempaa enemmän vero- ja maksutuloilla sekä lainoituksella.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kuntien peruspalvelujen valtionosuusleikkaukset vuodesta 2012 lähtien merkitsevät vuonna 2015 noin 1,4 miljardin euron vähennystä valtionosuuksissa verrattuna tasoon ennen leikkauksia, ja yhdessä opetus- ja kulttuuritoimen leikkausten kanssa vähennys nousee jo yli 1,5 miljardin euron.

Sivistysvaliokunta pitää aivan välttämättömänä, että jatkossa vielä arvioidaan uudelleen konkreettisten säästötavoitteiden lisäksi peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän kokonaisuus opetustoimen osalta ja opetustoimen sisältöön kohdistuvan lainsäädännön sitovuus suhteessa toiminnan rahoitukseen. Valiokunta toteaa, että tiukentuvan normiohjauksen vaihtoehto on käyttötarkoitukseltaan sidotun harkinnanvaraisen valtion rahoituksen laajempi käyttö. Tästä on hyvänä esimerkkinä luokkakoon pienentämiseen käytetty Perusopetus paremmaksi -rahoitus.

Talousarvioehdotuksesta

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle esitetään 6,8 miljardin euron määrärahaa vuodelle 2015. Pääluokan määrärahat nousevat vuoden 2014 määrärahatasoon verrattuna 186 milj. euroa, mikä johtuu pääosin siitä, että ammattikorkeakoulujen rahoitus siirtyy valtion vastuulle.

Pääluokan rahoitukseen on kohdistettu noin 100 milj. euron suuruiset säästöt, jotka kohdistuvat mm. lukiokoulutukseen, ammatilliseen peruskoulutukseen, ammatilliseen aikuiskoulutukseen, ammattikorkeakoulujen rahoitukseen, oppilaitosten perustamiskustannusten valtionosuuteen, vapaan sivistystyön rahoitukseen sekä kulttuurihallinnon ja -toimen kustannuksiin. Säästötoimenpiteistä valiokunta mainitsee erityisesti lukioihin kohdistettavat kehyspäätöksen mukaiset 21,5 miljoonan euron valtionosuussäästöt ja yleissivistävän koulutuksen valtionavustuksista vähennettävät noin 59 miljoonaa euroa. Ammatillisen peruskoulutuksen kehyksien mukaiset valtionosuussäästöt ovat noin 26 miljoonaa euroa, ja valtionavustuksia ammatilliseen koulutukseen vähennetään 6 miljoonalla eurolla.

Oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustukset siirretään kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentille, ja vuodesta 2015 lähtien valtio ei enää osallistu uusien kuntien perustamishankkeiden rahoitukseen. Valiokunta korostaa, että perustamishankerahoituksesta luopuminen voi aiheuttaa ongelmia erityisesti pienille ja vaikeassa taloudellisessa asemassa oleville kunnille sekä yksityisille opetuksen järjestäjille. Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossa seurataan valtion erillisen perustamiskustannushankerahoituksen päättymisen vaikutuksia esimerkiksi homekoulujen korjaamiseen käytettävään kuntien rahoituksen riittävyyteen.

Sivistysvaliokunta toteaa, että edellä mainituista säästöistä huolimatta talousarvioehdotus sisältää joitain myönteisiä kohtia ja parannuksia vallitsevaan tilanteeseen. Valiokunta pitää hyvänä perusopetuksen laadun kehittämiseen (17,3 milj. euroa) suunnattuja varoja samoin kuin erityisoppilaiden koulunkäyntiedellytysten parantamiseen (10 milj. euroa), kielikylpyopetuksen laajentamiseen (3 milj. euroa) ja koulupudokkuuden ehkäisemiseen ja perusopetuksen kehittämiseen (7,3 milj. euroa) suunnattuja panostuksia. Nuorisotakuun toteuttamista tuetaan ja panostuksia suunnataan perusasteen jälkeistä koulutusta vailla olevien aikuisten koulutukseen sekä ohjaus- ja neuvontapalveluihin (10 milj. euroa), korkeakoulujen määräaikaiseen aloituspaikkojen lisäämiseen (18 milj. euroa) ja korkeakoulujen uusien erikoistumiskoulutusten toteuttamiseen (4 milj. euroa). Lisäksi on erittäin hyvä, että lukioiden erityistehtävän rahoitusta ei puoliteta vuonna 2015.

Valiokunta pitää aivan välttämättömänä, että vireillä olevien laajojen koulutuspoliittisten uudistusten valmistelun loppuvaiheessa vielä arvioidaan uudelleen uudistusten toimeenpanon vaatima rahoitus suhteessa hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2015 ehdotettuihin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan koulutusmäärärahoihin. Tarvittaessa tulee rahoitustarvetta tarkastella myös vuoden 2015 mahdollisten lisätalousarvioehdotusten yhteydessä.

Edellä esitetyn perusteella sivistysvaliokunta esittää,

että valtiovarainvaliokunta ottaa mietintöönsä lausuman, jossa se edellyttää, että hallitus selvittää vielä vireillä olevien laajojen koulutuspoliittisten uudistusten toimeenpanon vaatiman lisärahoituksen ja että hallitus sisällyttää tarvittavan lisärahoituksen lisätalousarvioehdotukseen vuodelle 2015.

Sivistysvaliokunta toteaa lisäksi, että lyhytaikaisella hankerahoituksella voidaan tietyssä määrin kompensoida säästöjä ja edesauttaa toiminnan laadun ja kustannustehokkuuden kehittämistä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hankerahoituksena myönnettävällä rahoituksella ei saavuteta välttämättä kuitenkaan muutoksia pysyvässä toiminnassa, jolloin hankkeella tavoiteltu lopullinen toiminnan kehittyminen jää saavuttamatta. Valiokunta pitää tärkeänä, että hanketyyppisen kehittämisrahoituksen etuja ja ongelmakohtia arvioidaan sen varmistamiseksi, että hankkeella saavutettu tulos tai parannus voidaan nykyistä paremmin saada laajaan hyötykäyttöön.

Lukiokoulutus

Sivistysvaliokunta on erityisen huolissaan lukioiden asemasta talousarviossa ehdotettujen säästöjen ja lukioiden toiminnallisen sisällön ja järjestäjäverkon uudistamisen ristipaineessa.

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen momentti 29.10.30 (Valtionosuus ja -avustus yleissivistävään koulutukseen) pienenee yhteensä vajaat 103 miljoonaa euroa. Lukiokoulutuksen osalta valtionosuuksiin kohdistuu vähennystä yhteensä 102,8 miljoonaa euroa ja lisäystä 4,7 miljoonaa euroa. Vähennyksestä 80,8 miljoonaa euroa johtuu kuntien rahoitusosuuden kasvusta, kun ammattikorkeakoulut siirretään kokonaan valtion rahoitettavaksi. Ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistuksesta johtuva valtion menojen kasvua vastaava osuus lisää kuntien lakisääteistä rahoitusosuutta toisen asteen ja peruspalveluiden rahoituksessa. Kuntien rahoitusosuuden kasvu muuttaa valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa siten, että tosiasiallinen valtion rahoitusosuus lukiokoulutuksen rahoituksesta on jatkossa noin 31 %, kun se vuonna 2014 on noin 42 %.

Hallituksen kehyspäätösten mukaisesti lukiokoulutuksen rahoitukseen kohdennetaan vuoden 2015 valtion talousarvioesityksessä 22 miljoonan euron suuruinen valtionosuuden leikkaus. Lukiokoulutuksen yksikköhintaan tehdään myös kustannustason muutosta vastaava indeksikorotus. Kokonaisuudessaan lukiokoulutuksen rahoituksen perusteena oleva yksikköhinta pienenee vuodesta 2014 vuoteen 2015 noin 7,73 %. Talousarvioesityksessä on myös arvioitu valtion toimenpiteiden vaikutuksia kuntien ja kuntayhtymien talouteen. Arvion mukaan nettovaikutus kuntien ja kuntayhtymien lukiokoulutuksen osalta on 28 miljoonaa euroa. Kumuloituvat valtionrahoituksen leikkaukset ovat valiokunnan saaman asiantuntija-arvion mukaan vuonna 2015 jopa 37 miljoonaa euroa.

Sivistysvaliokunta pitää lukioon suunnattuja leikkauksia erittäin huolestuttavina. Lukion yksikköhintaa pienennetään valiokunnan saaman selvityksen mukaan 6 425,98 eurosta 6 004,44 euroon opiskelijaa kohden. Valiokunta korostaa, että lukio on jo tähänkin asti ollut halvin ja erittäin tehokas koulutustakuun toteuttaja. Koulutuksen on keskeyttänyt vain 4 prosenttia aloittaneista, ja vain 1,5 prosenttia aloittaneista ei suorita mitään toisen asteen tutkintoa.

Sivistysvaliokunta pitää selvänä, että lukiokoulutuksen säästöt vaikuttavat koulutuksen järjestämiseen eri alueilla sekä toimipisteiden määrään. Muutokset lukioverkossa vaikuttavat nuorten koulutustakuun toteutumiseen, sillä lähilukio on ollut monelle nuorelle varteenotettava vaihtoehto kauempana sijaitsevan toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja asuntolassa asumisen sijaan. Myös koulumatkatuen kulut kasvavat. Sivistysvaliokunta pitää edelleen erittäin tärkeänä, että lukion voi suorittaa pääsääntöisesti kotoa käsin.

Lukiokoulutusta järjestetään monella paikkakunnalla perusopetuksen yläkoulun yhteydessä. Tällöin päätoimisen aineenopettajan opetusvelvollisuus koostuu sekä lukion että yläkoulun oppitunneista. Sivistysvaliokunta varoittaa, että lukioverkon muutokset voivat vaikuttaa kelpoisten aineenopettajien määrään yläkouluissa ja siten myös yläkoulujen opetuksen järjestämiseen ja sen laatuun.

Sivistysvaliokunnan arvion mukaan lukiokoulutuksen säästöt vaikuttavat suoraan opetukseen, sillä lukiokoulutuksen kulut muodostuvat pääosin henkilöstökuluista. Ryhmäkoko erityisesti pakollisilla kursseilla kasvaa. Osa valtakunnallisista syventävistä kursseista toteutetaan pienten ryhmien sijaan lukioiden välisenä yhteistyönä tai itsenäisesti suorittaen. B2- ja B3-kielten opetusta voidaan järjestää monipuolisesti lähiopetuksena lähinnä suurissa lukioissa. Koulukohtaisia syventäviä tai soveltavia kursseja tarjotaan opiskelijoille aiempaa vähemmän, ja kurssin järjestämiseen edellytetty opiskelijamäärä kasvaa.

Sivistysvaliokunta korostaa, että alueelliset erot lukiokoulutuksen järjestämisessä eivät saa tulevien uudistusten myötä kasvaa merkittäviksi. Valiokunta korostaa, että vireillä olevan lukiokoulutuksen järjestäjäverkon, ml. erikoislukiot, ja rahoitusjärjestelmän sekä lukion sisällöllisen uudistamisen valmistelu edellyttää huolellista harkintaa.

Nuorisotakuu ja koulutustakuu

Nuorisotakuu tuli voimaan 1.1.2013. Sillä varmistetaan, että nuoret löytävät polun koulutukseen ja työhön ja pääsevät siten osalliseksi yhteiskuntaan. Takuulla tarjotaan koulutus-, harjoittelu-, työpaja-, kuntoutus- tai työpaikka alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta. Nuorisotakuuta on toteutettu eri hallinnonaloilla. Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Opetushallitus, Kuntaliitto, Kansaneläkelaitos, työmarkkinajärjestöt ja Allianssi ovat muodostaneet yhteistyötä koordinoivan NYT-työryhmän. Takuun toteuttamiskeinoina ovat olleet koulutustakuun toimet, nuorten aikuisten osaamisohjelma, nuorten työvoima- ja elinkeinopalvelut (TE- palvelut), kuntoutuspalvelut mukaan lukien kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut nuorten yksilölliset palvelut, kuten etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle kuuluvan koulutustakuun kannalta on valiokunnan arvion mukaan erittäin kannatettavaa, että yleissivistävään koulutukseen suunnataan talousarvioehdotuksessa koulupudokkuuden estoon ja perusopetuksen kehittämiseen lisäystä 7,3 miljoonaa euroa. Lisäys ei sellaisenaan kuitenkaan määrällisesti voi kompensoida perusopetuksen rahoituksen kokonaistason alenemista. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan talousarvioehdotus ei nuorisotakuun näkökulmasta välttämättä paranna perusopetuksen päättävien osaamisen tasoa. Niiden perusopetuksen suorittaneiden määrä, joilla ei ole perusopetuksen jälkeen riittävää osaamista ja valmiuksia jatko-opintoihin, voi jopa lisääntyä.

Sivistysvaliokunta pitää erittäin hyvänä, että nuorten koulutustakuun toteuttamista jatketaan varaamalla nuorille riittävä ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta koko maassa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan koulutuspaikkoja pitäisi olla riittävästi koulutustakuun kannalta, mutta alueellisia eroja on edelleen. Peruskoulun tai kymppiluokan vuonna 2014 päättäneistä hakijoista 98,8 % oli elokuun tilaston mukaan saanut opiskelupaikan joko ammatillisesta koulutuksesta, lukiosta tai valmistavasta koulutuksesta.

Nuorisotakuuta toteutetaan kehittämällä edelleen opiskelijavalintaprosesseja, ottamalla käyttöön uusi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen yhtenäinen kokonaisuus, kehittämällä perustutkinnon suorittamisen malleja ja joustavien koulutuspolkujen rakentamista sekä edelleen laajentamalla ja monipuolistamalla työvaltaisen opiskelun malleja. Valiokunta pitää näitä kehittämistoimia erittäin kannatettavina.

Koulutustakuun toteutumisen kannalta ongelmia tuovat suuret ammatillisen koulutuksen määrärahoihin kohdistuvat leikkaukset, jotka vaikeuttavat laadukkaan koulutuksen toteuttamista erityisesti haasteellisten opiskelijoiden osalta. Pelkkä koulutukseen pääsy ei riitä, jos koulutuksen aikana ei pystytä tarjoamaan opetusta ja ohjausta riittävästi tutkinnon suorittamisen tueksi. Sivistysvaliokunta on huolissaan erityisesti siitä, että lähiopetukseen ei ole riittäviä voimavaroja. Valiokunta korostaa myös opiskeluterveydenhuollon riittävien resurssien merkitystä erityisesti niille nuorille, joille tutkinnon suorittaminen henkilökohtaisista ongelmista johtuen tuottaa vaikeuksia.

Talousarvioehdotuksessa on aikuiskoulutuksen kohdalle sisällytetty valtionavustukset nuorten oppisopimuskoulutuksen edistämiseen, tuettuun oppisopimuskoulutukseen ja muuhun kehittämiseen enintään 5,8 milj. euroa, valtionavustukset korotettuun koulutuskorvaukseen enintään 5 milj. euroa, valtionavustus työpaikkaohjaajien koulutukseen enintään 2,5 milj. euroa ja nuorten aikuisten osaamisohjelmaan 47,5 milj. euroa. Valiokunta pitää näitä panostuksia kannatettavina.

Valiokunta korostaa, että oppisopimuskoulutus on tunnetusti hyvin vaativa koulutusmuoto opiskelijalle. Suurin osa suoraan perusopetuksesta tulevista tarvitsee oppisopimuskoulutuksessa erittäin vahvaa tukea ja tiivistä ohjausta, muutoin työpaikoilla vietetty aika ei edistä oppimista ja nuoret keskeyttävät. Valiokunta korostaa tuetun oppisopimuksen malleja niille nuorille, joille oppisopimuskoulutus on haasteellista.

Nuorisotakuuta toteutetaan nuorisotoimialalla ensisijaisesti nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön avustamisen kautta. Tähän on varattu yhteensä 27 miljoonaa euroa, josta 6 miljoonaa euroa veikkausvoittovaroista. Veikkausvoittovarojen ylimääräisestä tuloutuksesta kohdentuu nuorten työllistämiseksi 0,75 miljoonaa euroa nuorisotoimeen. Nuorten työpajatoiminnalla ja etsivällä nuorisotyöllä on valiokunnan saaman selvityksen mukaan saavutettu hyviä tuloksia ja pystytty auttamaan omaa uraansa ja elämänpolkuaan etsiviä nuoria.

Valiokunta korostaa ennaltaehkäisevän nuorisotyön merkitystä syrjäytymisen ehkäisemisessä ja nuorisolle suunnattujen kuntoutuspalvelujen tärkeyttä. Koulutustakuu ei auta niitä nuoria, jotka tarvitsisivat ensin kuntoutusta, jos sitä ei ole saatavilla. Valiokunta pitää tärkeänä että jatkossa mahdollistetaan nykyistä suuremmassa määrin myös kolmannen sektorin järjestöjen lisääntyvä osallistuminen nuorisotakuun toteuttamiseen.

Sivistysvaliokunta korostaa, että nuorisotakuun ja siihen oleellisesti kuuluvan koulutustakuun toteuttamiseen tulee suhtautua vakavasti ja pitkäjänteisesti. Edellä kuvatut säästöt muun muassa toisen asteen yleissivistävästä ja ammatillisesta koulutuksesta uhkaavat koulutustakuun toteutumista sekä määrällisesti että laadullisesti. Nuorisotakuu on nähtävä vaalikaudet ylittävänä lupauksena nuorille sukupolville siitä, että heille on varattu kullekin oma arvokas paikkansa yhteiskunnassa. Nuorisotakuun toteuttamiseen tarvittavat panostukset maksavat itsensä monin kerroin takaisin vähentyvinä pitkäaikaisesta syrjäytymisestä johtuvina kustannuksina.

Vapaa sivistystyö

Valtio tukee ensi vuoden talousarvioesityksen mukaan vapaan sivistystyön oppilaitoksia valtionosuuksin ja valtionavustuksin noin 156 miljoonalla eurolla vuodessa. Tässä on vähennystä kuluvan vuoden talousarviomäärärahaan 8,5 miljoonaa euroa eli 5,1 prosenttia. Valtioneuvosto on päättänyt lähes samansuuruisesta leikkauksesta vuodelle 2017. Lisäksi kunnat ovat vähentämässä tukeaan kansalaisopistoille ja kesäyliopistoille.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtion tuen leikkaukset ovat ajaneet ja ajavat monet oppilaitokset suuriin vaikeuksiin. Jo nyt esimerkiksi kansanopistoissa käydään yt-neuvotteluja ja mietitään kiinteistöjen myymistä. Tämä kuvaa konkreettisesti oppilaitosten taloudellista ahdinkoa. Kaikki oppilaitokset ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa supistuvien julkisten tukien vuoksi, ja sopeuttamistoimet lisääntyvät tulevina vuosina. Henkilöstöä ei pystytä palkkaamaan eläköityvien tai muuten työstä pois lähtevien työntekijöiden tilalle. Valiokunta korostaa, että vapaan sivistystyön koulutuspalvelujen vähentäminen ei vastaa kansalaisilta tulevaa koulutuksen kysyntää.

Oppilaitokset rahoittavat merkittävän osan koulutustarjonnasta kurssimaksuilla. Valtion ja kuntien tuen supistuessa kurssimaksuja joudutaan nostamaan, kurssitarjontaa supistamaan ja koulutuspaikkoja vähentämään. Valiokunta pitää tätä kehitystä erittäin valitettavana, sillä se voi käytännössä johtaa koulutuksen alueellisen tasa-arvon heikkenemiseen ja heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien syrjäytymiseen elinikäisen oppimisen polulta. Vapaan sivistystyön opintojen ulkopuolelle uhkaavat jäädä ne, jotka kipeimmin tarvitsisivat lisäkoulutusta. Uudistukset vähentävät saadun selvityksen mukaan myös vapaan sivistystyön oppilaitosten tarjoamaa merkittävää maahanmuuttajien               kotoutumis-, kieli- ja kulttuurikoulutusta.

Asiantuntijalausunnon mukaan vapaan sivistystyön oppilaitoksista kansanopistot ja kansalaisopistot ovat saaneet nuorisotakuun toteuttamiseen yhteensä 2 miljoonan euron erillisen määrärahan vuosittain. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että myös vapaan sivistystyön oppilaitosten osaamista ja oppimisympäristöjä hyödynnetään nykyistä enemmän nuorisotakuukoulutuksen järjestämisessä. Valiokunta korostaa, että vapaan sivistystyön arvo ei ole vain opintosuorituksissa vaan laajemmassa sivistystyössä sekä elinikäisen oppimisen ja aktiivisen ja demokraattisen kansalaisuuden mahdollistamisessa.

Opetushallitus

Useat vireillä olevat koulutuspoliittisesti tärkeät uudistukset lisäävät valiokunnan saaman selvityksen mukaan Opetushallituksen työmäärää ja vastuita. Jo aikaisempien päätösten perusteella Opetushallituksen toimintamenoihin osoitetuissa määrärahoissa ja muissa Opetushallituksen käyttöön osoitetuissa määrärahoissa on viraston nykyiset ja uudet tehtävät huomioon ottaen ollut merkittävä vaje. Opetushallituksen on sopeutettava vuonna 2015 menojaan 2,6 milj. eurolla. Opetushallituksessa on käynnistetty YT-neuvottelut, joiden lähtöasetelmana oli 60 henkilötyövuoden vähennys.

Sivistysvaliokunta pitää Opetushallituksen tilannetta erittäin huolestuttavana erityisesti vallitsevassa tilanteessa, jossa valmistellaan suuria uudistuksia esimerkiksi toisen asteen koulutukseen. Opetushallitus vastaa käytännössä suuressa määrin ohjeistuksellaan sekä ohjaus- ja koulutustoiminnallaan koulutuspoliittisten uudistusten käytännön toteutuksesta siten, että ne toteutuvat laadukkaasti ja tasa-arvoisesti koko maassa. Opetushallituksella on valiokunnan arvion mukaan ollut merkittävä vaikutus siihen, että koulutuksen korkeatasoisuus ja tasalaatuisuus on maassamme pystytty säilyttämään taloudellisesti vaikeinakin aikoina. Sivistysvaliokunta edellyttää, että Opetushallituksen toimintamäärärahoja vuoden 2015 talousarviossa korotetaan riittävästi.

Taiteen edistämiskeskus

Taiteen edistämiskeskus on perustettu vuoden 2013 alusta, ja se jatkaa vuonna 1968 perustetun Taiteen keskustoimikunnan toimintaa. Sivistysvaliokunta on mietinnössään (SiVM 3/2012 vp) hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi Taiteen edistämiskeskuksesta, valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta ja alueiden kehittämisestä annetun lain muuttamisesta (HE 52/2012 vp) korostanut, että alueellisten taidetoimikuntien asiantuntemusta pitäisi kyetä hyödyntämään laajasti alueellisessa kehittämisessä. Tästä syystä myös aluetoimipisteiden tulisi kyetä riittävästi avustamaan alueellisia taidetoimikuntia näiden seuratessa alueen taiteellista toimintaa. Mietinnössään valiokunta ei pitänyt perusteltuna suunnitelmia vähentää alueellisten toimipisteiden määrää.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Taiteen edistämiskeskus on määrärahojen vähyyden vuoksi käynyt kuluvana vuonna YT-neuvottelut, jotka johtanevat henkilöstövähennyksiin ja kahden sivutoimipisteen lakkauttamiseen. Vähennystarpeet johtuvat toisaalta vuodelle 2014 hyväksyttyyn talousarvioon sisältyneestä 410 000 euron säästötavoitteesta toimintamenoihin ja toisaalta vuoden 2015 talousarvioehdotukseen sisältyvästä 170 000 euron lisäsäästötavoitteesta. Taiteen edistämiskeskukselle osoitettu toimintamääräraha on saadun selvityksen mukaan noin 400 000 euroa pienempi kuin ennakkoarvio vuoden 2014 toteutuvista menoista.

Sivistysvaliokunta uudistaa edellä todetussa mietinnössä esittämänsä kannan Taiteen edistämiskeskuksen alueellisten toimipisteiden merkittävyydestä alueellisten taidetoimikuntien työlle ja taiteen edistämiselle alueellisesti. Sivistysvaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että taiteen edistämiskeskuksen toimintamenomäärärahojen tason riittävyys vielä arvioidaan uudelleen.