Perustelut

Komission tiedonanto antaa hyvän pohjan keskustelulle siitä, miten Eurooppaa tulevaisuudessä pitää rakentaa. Eurooppa tarvitsee kunnianhimoisia ja realistisia tavoitteita, joihin pyrkimällä nousemme talouskriisistä ja vastaamme väestön ikääntymisen ja elinkeinorakenteiden muutoksen vaatimuksiin. Myös energia-, ilmasto- ja ympäristökysymykset muuttavat elinkeinoelämän toimintaympäristöä rajusti.

Euroopan menestys perustuu osaamiseen, joka syntyy koulutuksessa, tutkimuksessa ja innovaatioissa sekä työ- ja elinkeinoelämässä. Valiokunta yhtyy näkemykseen laajasta innovaatiopolitiikasta, jossa koulutus, tutkimus ja teknologiat kulkevat rinnakkain. On myös muistettava, että Euroopan vetovoima ja kilpailukyvyn uudistaminen sekä muuntaminen uusissa taloudellisissa tilanteissa pohjautuvat vahvaan kulttuuriin ja sivistykseen. Sosiaalisen koheesion ja uusien työpaikkojen kehittämisessä kulttuuriset ja sosiaaliset innovaatiot voivat olla keskeisiä.

Koulutus

Lissabonin strategiassa vuonna 2000 tunnustettiin osaamisen ja koulutuksen merkitys menestystekijänä. Unionin toiminta koulutuspolitiikan alueella on vahvistunut, vaikka koulutusasiat ovat kansallisen toimivallan piirissä. Koulutus on näkyvässä asemassa komission tiedonannossa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että se näkyy vahvasti myös Suomen kannoissa. Kasvu- ja työllisyystavoitteet vuoteen 2020 edellyttävät panostamista innovaatioiden ohella muihin osaamiskolmion osiin eli tutkimukseen sekä koulutukseen sen kaikilla tasoilla. Tiedonannossa esitetyt kolme prioriteettiteemaa sekä vuoteen 2020 mennessä saavutettavat päätavoitteet nojaavat vahvasti koulutukseen, tutkimukseen perustuvan tiedon luomiseen ja innovaatioiden tuottamiseen. Niiden asemaa on EU:n konkreettisessa toiminnassa vahvistettava.

Strategia-asiakirjan lisäksi tarvitaan kansallisia ohjelmia, etteivät tavoitteet jää vain pelkiksi kirjauksiksi. Asiakirjan tavoitteet sopivat hyvin suomalaiseen koulutuspoliittiseen ajatteluun. Osin tavoitteet tosin ovat Suomelle liian alhaisia. Tiedonannon mukaan jäsenvaltioiden tulee varmistaa riittävät investoinnit koulutukseen kaikilla tasoilla, parantaa oppimistuloksia ja kehittää koulutusjärjestelmien avoimuutta. Myös tavoitteet nuorten nopeammasta siirtymisestä työelämään, liikkuvuuden lisääminen, elinikäinen oppiminen ja aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ovat jo toteutuneet tai niistä keskustellaan Suomessa. Kansallisella tasolla Suomen tavoitteena tulee olla koulutuksen huippumaan aseman tavoittelu.

Unionin uusimman Koulutus 2010 -ohjelman väliraportin mukaan koulutuksen kehittämiselle asettuja yhteisiä tavoitteita ei ole   saavutettu. Luetun ymmärtämisen osalta tilanne on jopa heikentynyt kuluneen vuosikymmenen aikana. Lisäksi Euroopassa on yhä 77 miljoonaa 25—64-vuotiasta, joilta puuttuu ammatillinen koulutus. Tämä on lähes 30 % aikuisten ikäryhmästä.

Strategian yleistavoitteeksi ehdotetaan koulutuksen osalta indikaattoreita koulunkäynnin keskeyttämisestä ja korkea-asteen tutkinnon suorittamisesta. Tavoitteeksi esitetään, että koulunsa varhaisessa vaiheessa keskeyttäneiden osuuden tulisi laskea 10 prosentin alle, samoin vähintään 40 prosentilla nuoresta sukupolvesta tulisi olla kolmannen asteen koulutus. Suomen tavoitteet ovat huomattavasti tätä korkeammat.

Koulutusjärjestelmien kehittämisessä tavoitteena tulee olla laadukas perusopetus, jonka tasapuolinen saatavuus unionin jäsenmaissa turvataan. Korkealaatuinen esi- ja peruskoulutus on eurooppalaisen osaamiskolmion kivijalka, johon kilpailukykymme ja kasvumme nojaa. Kaikkien lasten ja nuorten avaintaitojen oppimisen tukeminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on avain alisuoriutumisen ja mahdollisen syrjäytymisen ehkäisemiseen ja tie vastuulliseen, aktiiviseen kansalaisuuteen, työllisyyden lisäämiseen ja sosiaaliseen koheesioon. Koulupudokkuuden vähentäminen on eurooppalaisten koulutusjärjestelmien yhteinen tavoite, jossa tulisi ottaa ehdotettua rohkeampiakin askeleita.

Suomen tulisi ottaa aktiivinen rooli EU:ssa meille vahvojen osaamisalueiden kehittämisessä. Näitä ovat muun muassa opettajankoulutuksen kehittäminen korkealle tasolle ja peruskoulutuksen oppilaan oppimista tukevien olosuhteiden edistäminen. EU:ssa lasten ja nuorten peruskoulutuksen laadukkaat ja tasa-arvoiset oppimistulokset voidaan saavuttaa kehittämällä kaikkiin jäsenmaihin korkeatasoinen opettajankoulutus.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että perusopetuksen ja korkeakoulutuksen ohella painotetaan ammatillista koulutusta. Tätä tukevat muun muassa Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen Cedefopin ennusteet, joiden mukaan tulevaisuudessa puolessa työpaikoista edellytetään ammatillista koulutusta ja lähes kolmasosassa työpaikoista edellytetään korkeakoulutusta. Ammatillisen koulutuksen merkitystä korostavat myös aikuisten koulutustarpeet elinkeinorakenteiden murroksessa.

Elinikäisen oppimisen tavoitteet tulisi valiokunnan mielestä konkretisoida strategiassa paremmin kuin tiedonannossa on esitetty. Valiokunta pitää tärkeänä laajaa sivistyspohjaa ja elinikäisen oppimisen periaatetta. Elinikäinen oppiminen on edellytys yrittäjyydelle ja ammatilliselle liikkuvuudelle, koska uusissa työtehtävissä vaaditaan uutta osaamista. Ammatin hankkiminen tai vaihtaminen edellyttää riittäviä perustietoja ja -taitoja niin nuorilta kuin aikuisiltakin. Niiden puute on keskeinen elinikäisen oppimisen este Euroopassa. Nopeat muutokset työmarkkinoilla ja osaamistarpeessa edellyttävät myös toimivaa aikuiskoulutusjärjestelmää.

Tutkimus

Komission esittämät strategiset tutkimuksen painopistealueet ovat kannatettavia. On hyvä, että tavoitteena on vahvistaa koko innovaatioketjua perustutkimuksesta kaupallistamiseen. Valiokunta korostaa, että tarvitaan myös uutta tietoa luovaa korkeatasoista perustutkimusta. Vapaa, tieteellinen perustutkimus (ns. uteliaisuustutkimus) on oleellinen perusta, jolta voidaan ponnistaa ennalta arvaamattomiin tuloksiin ja huikeisiin läpimurtoihin. Nämä puolestaan luovat pohjan uudelle kasvulle, kilpailukyvylle ja työllisyydelle.

Euroopan tulevaisuutta ei voi rakentaa jo olemassa olevan tiedon tai teknologian varaan. Maailma ei ole valmis, vaan meillä on pitkäjänteistä tutkimusta vaativia suuria haasteita liittyen ihmisten, yhteiskuntien ja ympäristön hyvinvointiin. Liian lyhyen tähtäimen odotukset murentavat Euroopan houkuttelevuutta niin tutkijoiden kuin huippulaadukasta osaamista vaativien yritystenkin näkökulmasta. Unionissa tulisi panostaa nykyistä enemmän laajoihin, ilmiöpohjaisiin tutkimusohjelmiin.

Uutta luovasta perustutkimuksesta käytännön sovelluksiin kuluu vuosia, joten on tärkeää kehittää myös menettelyjä, joilla voidaan rahoittaa korkeatasoista tieteiden rajapinnoilla olevaa ja uusia ideoita luovaa riskitutkimusta.

Yliopistoilla tulee olemaan keskeinen rooli asetettujen tavoitteiden toteuttamisessa. Kaikkiin lippulaivahankkeisiin sisältyy yliopistoja koskevia toimia tutkimuksen vahvistamiseksi, osaamiskapasiteetin varmistamiseksi ja laadun parantamiseksi.

On myös oltava valmius identifioida unionin tasolla tutkimuksen huippuyksiköitä, joiden voimavaroista huolehditaan. Tähän liittyy myös ennustettavien tutkijanurapolkujen luominen. Euroopassa tarvitaan korkeatasoisia yliopistoja ja tutkimuslaitoksia, jotka houkuttelevat huippututkijoita ja ovat haluttuja yhteistyökumppaneita yrityksille. Tämä vaatii rahallisten ja henkisten voimavarojen lisäksi sitoutumista.

Ilman korkeatasoisia laitteita ja infrastruktuuria ei luoda korkeatasoisia koulutus- ja tutkimusympäristöjä. Sekä kansallisen että eurooppalaisen kilpailukyvyn ja tutkimuksen vahvistamisen kannalta on keskeistä se, miten tutkimuksen infrastruktuurit toimivat. Infrastruktuuripolitiikan puuttuminen Suomesta on yksi kansallisen kehityksen pullonkauloista. Lisäksi sekä kansallisen että unionin tutkimus- ja kehittämisrahoituksen osuutta tulisi nostaa sekä panostaa voimakkaasti tulosten yhteiskunnalliseen ja kaupalliseen hyödyntämiseen. Nykyistä enemmän tulee myös tarkastella sitä, millainen vaikuttavuus panostuksilla on saatu aikaan. Pelkät numeeriset tavoitteet ovat hyödyttömiä, jos tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta kertovat mittarit eivät ole selkeitä ja vertailukelpoisia.

Nuoret liikkeellä -ohjelma

Osaamiskolmion yhtenä oleellisena osana on osaamisen ja tiedon liikkuvuus EU:ssa ja koko maailmassa. Eurooppalainen synergia saavutetaan paitsi tiedon ja hyvien käytänteiden vaihdolla myös toimivalla oppilaiden, opiskelijoiden ja opettajien vaihdolla. Kansainvälistyminen on oppilaitoksille kaikilla koulutustasoilla tärkeä tavoite, johon on panostettava.

Valiokunta kannattaa sitä, että nuorten aseman parantaminen nostetaan yhdeksi seitsemästä lippulaivahankkeesta. Unionin liikkuvuusohjelmien parempi integrointi on tarpeellista. Vaikka liikkuvuudella on vahva painoarvo strategiassa, valiokunnan mielestä tiedonannon sisältö jää kuitenkin ehdotuksessa suppeaksi ja keskittyy lähinnä korkeakouluopiskelijoiden liikkuvuusmahdollisuuksien parantamiseen. Siitä puuttuvat myös selkeästi mitattavat tavoitteet Euroopan laajuisesti.

Valiokunnan mielestä hankkeen tulisi huomioida nuorten tarpeet strategiassa ehdotettua kattavammin mm. laajentamalla hanke koskemaan kaikkia koulutusasteita ja kaikkia nuoria. On panostettava liikkuvuusmahdollisuuksien ulottamiseen kaikkien, myös heikoimmassa asemassa olevien oppilaiden, ulottuville. Työelämään osallistuminen on tärkein tapa ehkäistä syrjäytymistä ja tukea aktiivista kansalaisuutta. Kansalaisen näkökulmasta henkilökohtainen kehittyminen, aktiivinen kansalaisuus ja työllistyminen koulutuksen avulla ovat toisiinsa liittyviä tavoitteita.

Asiallisesti liikkuvuuden ohjelmaan liittyy läheisesti Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma, jossa tavoitellaan työvoiman liikkuvuutta, työelämän avaintaitojen hankkimista tai koulutusjärjestelmien kehittämistä. Koulutuksen, osaamisen ja työllisyyden läheinen vuorovaikutus on EU:n kehittymisen kulmakiviä.

Tutkijavaihdon edistämiseksi tulisi poistaa hallinnollisia esteitä, joita ovat muun muassa tutkintojen tunnustamiseen ja sosiaaliturvaan liittyvät ongelmat. Tämä lisäisi myös Euroopan houkuttelevuutta tutkijoille ja tutkijaryhmille.