Perustelut
Koulutus
E 34/2014 vp:n jatkokirjelmässä kyse
on ennakkovaikuttamisesta tulevan komission työohjelmaan.
E 13/2014 vp:n sisältämässä asiakirjassa komissio
esittää Eurooppalaista tutkintojen viitekehystä sekä Europass-aloitetta
koskevat arvioinnit, joiden tavoitteena on tarkastella käytetyistä välineistä tähän
saakka saatuja kokemuksia sekä tarkastella mahdollisia
vaikutuksia tulevaisuudessa. Komission tavoitteena on myös
arvioida, voidaanko välineillä vastata uusiin
haasteisiin, joita nopeat sosioekonomiset ja teknologiset muutokset
aiheuttavat esimerkiksi tutkintojen kansainvälistymisen
kautta sekä internetin tarjoamien koulutusmahdollisuuksien
hyödyntämisen, tunnistamisen ja tunnustamisen
kautta.
Sivistysvaliokunta korostaa, että Suomi on koko unionin
jäsenyyden ajan lähtenyt siitä, että koulutus
kuuluu kansalliseen päätäntävaltaan
ja unionin toimet ovat kansallisia toimia tukevia
(pl.
ns.säännellyt ammatit, joita säännellään
ammattipätevyysdirektiivillä).
Viitekehystä koskevan tiedonannon yhteydessä komissio
itsekin toteaa, että viitekehyksen toimeenpano on alkuvaiheessa,
joten vaikutuksia liikkuvuuteen ja elinikäiseen oppimiseen ei
voida vielä arvioida. Siitä huolimatta komission
taholta on esitetty mahdollista oikeusperustan muuttamista koulutusta
koskevissa toimissa. Syyksi mainitaan mm., etteivät eri
maat ole riittävästi noudattaneet annettuja suosituksia.
Sivistysvaliokunta toteaa, että suositusten luonne jo sinänsä on
sellainen, etteivät ne ole velvoittavia. Esimerkiksi viitekehystä koskeva
suositus on ongelmallinen sen vuoksi, että periaatteessa
samantasoisiksi laskettavien koulutusten vertailu tulee tehdä huolella,
jotta niin opintojen suorittaja kuin työnantaja voivat
saada selkeän kuvan kunkin koulutuksen tasosta. Vertailu
ja luokittelu voi olla jo kansallisestikin haastavaa ja jäsenmaiden
välillä vielä enemmän tarkkuutta vaativaa.
Suositus ei olekaan valiokunnan saamien tietojen mukaan johtanut
komission toivomiin toimiin kuin osassa jäsenmaita.
Komission mahdollinen suunnitelma muuttaa oikeusperustaa koulutusta
koskevien toimien osalta on periaatteellisesti merkittävä asia. Sivistysvaliokunta
ei voi sitä hyväksyä vaan pitää välttämättömänä,
että kansallinen päätäntävalta
säilyy. Sen vuoksi komission tuleva ehdotus eurooppalaisesta
taitojen ja tutkintojen alueesta tulee antaa artiklojen 165 ja 166
nojalla jäsenvaltion kansallisia toimia tukevana ja aloite
tulee käsitellä koulutuspolitiikan alaan kuuluvana
koulutusneuvostossa. Valiokunta yhtyy näin ollen valtioneuvoston
selvityksessä olevaan kannanottoon oikeusperustasta ja
pitää sitä erittäin tärkeänä.
Valiokunta pitää sen sijaan komission tapaan
tärkeänä, että oppija ja osaaminen
tuodaan koulutusjärjestelmien, liikkuvuuden edistämisen
ja tutkintojen tunnustamisjärjestelmän keskiöön.
Valiokunta kannattaa myös komission näkemyksiä joustavien
ja rajat ylittävien yksilöllisten opintopolkujen
kehittämisestä. Valiokunta pitää myös
erittäin tärkeänä kehittää ja
yhtenäistää tiedotusta, jotta koulutusjärjestelmien
ja tutkintojen avoimuutta edistävät välineet
olisivat helposti ja selkeästi kansalaisten ja koulutusalan toimijoiden
saavutettavissa.
Arktinen tutkimus
Komissio on antanut kesällä 2012 tiedonannon eurooppalaisen
tutkimusalueen (ERA) kehittämisestä ja syyskuussa
2013 ensimmäisen ERA:n edistymisraportin. Komissio laatii
vuonna 2014 arvioinnin eurooppalaisen tutkimusalueen edistymisestä,
minkä pohjalta komissio tulee tarkastelemaan uusien aloitteiden
tarvetta.
Sivistysvaliokunta voi yhtyä valtioneuvoston kantaan,
että Suomi tukee komission työtä. Vaikka
iso osa ERA:n edistämisestä on maiden omaa tiedepolitiikkaa,
EU-politiikka voi vahvistaa kansallisia toimia.
Sivistysvaliokunta kiinnittää huomiota siihen,
että arktisten alueiden merkitys on kasvanut ja kiinnostus
niitä kohtaan monestakin syystä on lisääntynyt
viime vuosina.
Valiokunta katsoo, että arktista aluetta koskevan
tutkimuksen lisäämisen tulisi olla vahvasti esillä tulevassa
komission ohjelmassa. Näillä teemoilla on suuri
merkitys koko Euroopalle, mutta erityisesti Suomelle ja muille Pohjoismaille.
Valiokunta pitää tärkeänä myös
tutkimustiedon saatavuuden parantamista ja sen tehokasta hyödyntämistä politiikkoja
ja päätöksiä tehtäessä.
Suomeen on myös mahdollista kehittää arktisen
tutkimuksen osaamiskeskittymä.
Toimialan muut alueet
Sivistysvaliokunnan toimialan muiden asioiden osalta valiokunta
viittaa tässä yhteydessä aiemmin antamiinsa
lausuntoihin. Erityisesti valiokunta viittaa valtioneuvoston EU-selonteosta
2013 antamaansa lausuntoon (SiVL 24/2013 vp — VNS
6/2013 vp, E 113/2013 vp).