Perustelut

Sivistysvaliokunta on käsitellyt asiaa omaa toimialaansa koskevilta osin.

Lakialoitteen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Tutkimuslaitoksen toimiala kattaisi laajasti kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin kysymykset tieteen aloilta. Tutkimuslaitos tulisi osaltaan jatkamaan Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiön ylläpitämän Ulkopoliittisen instituutin toimintaa. Ehdotus pohjautuu siihen, että perustettava laitos sijoittuu ylipistoissa suoritettavan tutkimustoiminnan ja selvitysten välimaastoon. Suomessa on pitkään tarvittu vahvaa kansainvälisten suhteiden instituuttia, joka tekisi sekä alan tieteellistä tutkimusta että tuottaisi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tarvittavaa, tutkimukseen pohjautuvaa käytännöllistä analyysiä.

Valtion sektoritutkimusjärjestelmän rakenteellista ja toiminnallista kehittämistä tutkinut selvitysmies, professori Jussi Huttunen totesi selvityksessään (2004), että sektoritutkimuslaitosten voimavarat eivät tällä hetkellä vastaa yhteiskunnan ja eri hallinnonalojen tietotarpeita. Yhteiskunnan kehittämisen ja yhteiskunnallisen päätöksenteon kannalta voimavaroja on täysin riittämättömästi muun muassa kansainvälisten suhteiden, oikeuspolitiikan, politiikkatoimenpiteiden taloudellisuuden ja vaikuttavuuden, elinolojen ja hyvinvoinnin ja kuluttajatutkimuksen alueilla. Selvityksen mukaan sektoritutkimuksen käytössä olevia voimavaroja tulee lisätä rinnan yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa.

Selvityksessä todetaan edelleen, että valtion tutkimuslaitosten ensisijainen tehtävä on hankkia, tuottaa ja välittää tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi ja yhteiskunnan kehittämiseksi. Soveltavan tutkimuksen lisäksi tarvitaan strategista tutkimusta, jonka avulla pidetään yllä soveltavan tutkimuksen korkeaa tasoa, tunnistetaan tulevaisuuden ongelmia ja luodaan valmiuksia niiden ratkaisemiseksi.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että suurin osa uudesta tiedosta, jota tarvitaan suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseen, tuotetaan oman maamme rajojen ulkopuolella. Muualla tuotetun tiedon hankkiminen, arvioiminen ja välittäminen päättäjien, toimijoiden ja kansalaisten käyttöön sekä muualla kehitettyjen menetelmien soveltaminen suomalaisiin olosuhteisiin ovat tutkimuslaitosten tärkeimpiä tehtäviä.

Valiokunta korostaa sitä, että kyetäkseen tuottamaan päätöksentekoa hyödyttävää tietoa on uudessa tutkimuslaitoksessa asiantuntemuksen ja osaamisen korkea taso taattava. Laitoksen toiminnan on perustuttava kansainväliset mitat täyttävään tieteellisesti korkeatasoiseen tutkimukseen. Valiokunta pitää välttämättömänä, että perusteluissa mainitut nopeastikin tuotetut selvitykset pohjautuvat tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti kriittisen tarkastelun kestävään tietoon. Tämän vuoksi lakialoitteen perusteluissa mainittu think tank -tyyppiseksi laitokseksi määrittely ei ole valiokunnan mielestä ongelmaton. Laitos voi luonnollisesti olla toimijana yhteiskunnallisen keskustelun virittäjänä ajankohtaisissa aiheissa tai laitoksessa tehdyn tutkimuksen perusteella.

Valiokunnalle on esitetty epäily, että uuden laitoksen toiminta leikkaa yliopistollisen tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tehtäviä. Valiokunta huomauttaa, että laitoksen on tarkoitus sijoittua yliopistoissa harjoitettavan perustutkimuksen ja poliittisen päätöksenteon välimaastoon. Valiokunta kuitenkin korostaa kiinteää yhteistyötä eri tutkimusta tekevien organisaatioiden, kuten yliopistojen ja tutkimuslaitosten, välillä. Yhteistyötä uuden Ulkopoliittisen instituutin ja tiedeyhteisön välillä on omiaan edesauttamaan se, että tutkimuslaitoksen toimintaa johtavan hallituksen jäsenistä yksi valitaan Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston ehdotuksesta ja kaksi Suomen Akatemian ehdotuksesta. Myös ehdotettu tieteellinen neuvosto lisää osaltaan korkeatasoista kansainvälistä tieteellistä yhteyttä.

Lakialoitteen perustelujen mukaan laitos on eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton tutkimuslaitos. Laadukkaan tutkimuksen takaamiseksi laitoksen tulee olla myös poliittisesti riippumaton. Sen vuoksi toiminnan alusta lähtien tulee selvittää, miten autonominen asema ja liikkumavapaus säilytetään.

Sivistysvaliokunta ei ota tarkemmin kantaa ehdotettuihin säännöksiin laitoksen hallinnosta. Valiokunta esittää kuitenkin harkittavaksi, tulisiko neljäksi vuodeksi valittu neuvottelukunta valita vaalikausittain ottaen huomioon, että neuvottelukunnassa on myös kansanedustajajäseniä.

Lakialoitteen perusteluissa tutkimuksen määrärahatarpeeksi on arvioitu noin 3 miljoonaa euroa vuodessa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että uudelle Ulkopoliittiselle instituutille myönnettävät määrärahat eivät vähennä tutkimukselle muutoin osoitettua rahoitusta vaan kyseessä on lisämääräraha, jolla osaltaan vahvistetaan Suomessa tehtävää tutkimusta.

Nykyinen Ulkopoliittinen instituutti pitää myös yllä julkista kirjastoa. Lakialoitteen perustelujen mukaan kirjaston siirtymisestä eduskunnan haltuun on tarkoitus tehdä erillinen sopimus. Sivistysvaliokunta esittää harkittavaksi, olisiko tarkoituksenmukaista siirtää kirjasto hallinnollisesti eduskunnan kirjaston osaksi.