Perustelut

Hallituksen tavoite tasapainottaa valtiontalous ja kääntää valtionvelka selkeään laskuun suhteessa kokonaistuotantoon vaalikauden loppuun mennessä tarkoittaa sitä, että kaikille hallinnonaloille kohdistuu kipeitä säästötoimenpiteitä. Talouden rakenteita uudistetaan niin, että edellytykset talouden ennusteita vahvemmalle kasvulle vahvistuvat. Nyt käsittelyssä olevalla kehyspäätöksellä vuosille 2014—2017 toteutetaan vuoden 2015 tasolla 600 miljoonan euron lisäsopeutustoimet. Päätösten johdosta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kehys alenee kehyskaudella 5,989 miljardista eurosta 5,951 miljardiin euroon (v. 2017). Kehyksen ulkopuolisiksi menoiksi opetus- ja kulttuuritoimessa arvioidaan 569 milj. euroa vuonna 2014 ja 579 milj. euroa vuonna 2017. Suurimmat menosäästöt kohdistuvat mm. kuntien valtionosuuksiin. Niistä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuuksien indeksikorotusten jäädyttämisen vaikutus vuonna 2014 on n. 54 milj. euroa.

Valiokunta jälleen korostaa sitä, että taloudellisesti vaikeina aikoina valtion tulee panostaa tutkimukseen, koulutukseen, sivistykseen ja osaamiseen. Vaikeinakin aikoina on välttämätöntä huolehtia myös koulutuksen laadusta. Laadukas koulutus tuottaa yhteiskunnan tarvitsemaa työvoimaa, ja koulutuksen sekä sen tukipalvelujen avulla ennaltaehkäistään monia ongelmia sekä syrjäytymistä. Korkeatasoinen tutkimus on perusedellytys Suomen menestymisessä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Näissä valtiontalouden oloissa on myönteistä, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla kuitenkin panostetaan moniin tärkeisiin toimiin. Valiokunta pitää tärkeinä kehyspäätökseen sisältyviä lisäpanostuksia, joita kohdistetaan mm. nuorten koulutukseen pääsyn varmistamiseen ja nuorisotakuun toteuttamiseen. Myönteistä on, että nuorten aikuisten osaamisohjelmaa jatketaan ja nuorten oppisopimuskoulutukseen luodaan ennakkojakso, jonka tavoitteena on alentaa niin työnantajan kuin opiskelijankin kynnystä tehdä oppisopimus.

Ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja korkeakoulutuksen järjestäjä- ja oppilaitosverkon kehittämistä jatketaan. Valiokunta on huolestunut lukiokoulutuksen tilanteesta tulevina vuosina etenkin, kun lukion valtionosuuden yksikköhinta on jo niin matala, että lukiokoulutuksen saatavuus ja laatu voivat vaarantua. Valiokunta viittaa aiempaan kantaansa, jonka mukaan lukiota tulee voida käydä kotona asuen. Valiokunta korostaa, että hallitusohjelman mukaan lukioiden rahoituspohja uudistetaan siten, että se turvaa ikäluokkien pienentyessä lukiokoulutuksen laadun ja alueellisen saavutettavuuden myös etäopetusta hyödyntäen. Edelleen tärkeä on hallitusohjelman kirjaus siitä, että lukiorahoituksen perusteisiin sisällytetään tuloksellisuusrahoitusosuus, joka palkitsee koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta, esimerkiksi yksilön oppimistulosten paranemisesta ja vähäisistä keskeyttämisistä.

Ammatillisen koulutuksen tarjontaa sopeutetaan aiemmin tehtyjen päätösten mukaisesti. On erittäin tärkeää, että ammatillisen koulutuksen koulutuspaikkojen vähennyksiä ei toteuteta niin suurena kuin opetus- ja kulttuuriministeriössä viime syksynä suunniteltiin.

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämistä on suunniteltu ja valmisteltu pitkään. Valiokunta pitää tärkeänä, että oppilas- ja opiskelijahuoltoa nyt parannetaan. Hallituksen on tarkoitus antaa asiasta esitys vielä tänä keväänä. Kuntien valtionosuuksiin kohdistuvien menosäästöjen vuoksi valiokunta on kuitenkin huolissaan kuntien mahdollisuuksista uudistuksen toteuttamiseen.

Maahanmuuttajille ja vieraskielisille suunnattava lukiokoulutukseen valmistava koulutus on hyvä avaus, ja tarpeellista olisi myös jatkossa laajentaa maahanmuuttajien koulutusmahdollisuuksia, jotta voidaan tukea kotoutumista ja lisätä maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia.

Valiokunta pitää oikeana hallituksen linjaa siitä, että perusopetus on edelleenkin painopistealueena. On hyvä, että esimerkiksi opetusryhmien koon pienentämiseen tarkoitettu ns. POP-rahoitus edelleenkin säilyy. Selonteon mukaan esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmat sekä lukiokoulutuksen yleiset tavoitteet, tuntijako ja opetussuunnitelmien perusteet uudistetaan. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että perusopetuksen tuntijakoasetuksen (28.6.2012) antamisen yhteydessä valtioneuvoston pöytäkirjaan kirjattiin lausuma, jonka mukaan valtioneuvosto päättää vuonna 2013 tehtävän kehyspäätöksen yhteydessä kolmen vuosiviikkotunnin lisäyksestä perusopetuksen vähimmäistuntimäärään. Tuntijakoasetuksen esittelymuistion mukaan myös kieliohjelman monipuolistamiseksi opetuksen järjestäjille voidaan myöntää erillisrahoitusta. Kehyspäätökseen ei kuitenkaan valiokunnan saaman tiedon mukaan sisälly tuntijakoasetuksen antamisen yhteydessä todettuja perusopetukseen suunnattavia voimavaroja.

Valiokunta pitää myös hyvänä perusopetuslakiin suunniteltuja muutoksia osallisuuden ja työrauhan osalta sekä oppilaskuntatoiminnan vakiinnuttamiseksi. Valiokunta pitää valitettavana, ettei kehyspäätökseen sisälly näihin uudistuksiin kohdistuvia lisävoimavaroja, vaikka lisäkustannuksia aiheutuu mm. opettajien täydennyskoulutuksen ja oppilaskuntien ohjaukseen liittyvien korvausten maksamisen takia.

Opintotukijärjestelmää uudistetaan tukemaan päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista. Opintotuki sidotaan hallitusohjelman mukaisesti indeksiin 1.8.2014 lukien. Valiokunnan mielestä opintolainavähennysjärjestelmän muuttaminen lainan takaisinmaksua turvaavaksi opintolainahyvitykseksi osaltaan kannustaa tutkinnon nykyistä tehokkaampaan suorittamiseen. Valiokunta on useissa yhteyksissä kiinnittänyt huomiota siihen epäkohtaan, että itsenäisesti asuvilla toisen asteen opiskelijoilla opintotukeen vaikuttaa vanhempien tulot. Itsenäisesti asuvien 18—19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulorajojen korottaminen kehyspäätöksen mukaan 30 prosentilla on oikeansuuntainen toimenpide.

Valiokunnan näkemyksen mukaan ns. vapaan tulon raja opintotukilaissa on jatkossa syytä poistaa tai ainakin sitä pitäisi korottaa merkittävästi.

Varhaiskasvatusta koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan. Valiokunta pitää valitettavana, että kehyksiin ei ole otettu uudistamistyön vaatimaa resurssia, joka opetus- ja kulttuuriministeriön arvion mukaan on vuositasolla 35 milj. euroa.

Oppilaitosrakentamisen ja ns. homekouluongelman osalta valiokunta viittaa viime syksynä kuluvan vuoden valtion talousarviosta valtiovarainvaliokunnalle antamaansa lausuntoon ja viime vuoden joulukuussa tarkastusvaliokunnalle Rakennusten kosteus- ja homeongelmat -selvityksestä antamaansa lausuntoon (SiVL 14/2012 vp — TRO 1/2011 vp ). Valiokunta pitää valitettavana, että tällä kehyspäätöksellä ei olla purkamassa sitä valtavaa oppilaitosten peruskorjaustarvetta, joka suurelta osin aiheutuu koulujen ja päiväkotien kosteus- ja homevaurioista tai rakentamisen virheistä.

Korkeakouluopetus ja tutkimus

Tutkimus.

Suomen Akatemian valtuuden kokonaistasoon on tehty vuonna 2012 pysyvä vajaan 12 prosentin vähennys. Valiokunta pitää myönteisenä kehyspäätöksen lisäyksiä Suomen Akatemian myöntövaltuuteen vuodesta 2014 lähtien 10 miljoonalla eurolla vuodessa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelman toteuttamiseen ottaen huomioon ICT2015-ohjelma. Kertaluonteinen 17 milj. euron vähennys huomioon ottaen myöntövaltuus kuitenkin pienenee vuonna 2014. Tämä luonnollisesti vaikuttaa tutkimusmäärärahoihin myös myöhempinä vuosina. Kun otetaan huomioon sektoritutkimukseen eri hallinnonaloilla kohdistuvat säästöt, on kokonaisvaikutus huolestuttava. Tutkimusrahoituksen vähennykset vaikuttavat myös suoraan yliopistojen toimintaan. Vaarana on, että esim. evo-rahoituksen vähennykset vaikuttavat lääkärikoulutuksen asianmukaiseen hoitamiseen ja kliinisen tutkimuksen tekemiseen.

Valiokunta painottaa, että tutkimuksen rooli on merkittävä maamme tulevaisuuden rakentamisessa. Valiokunta pitää tärkeänä, että valtiovarainvaliokunta tarkastelee tutkimusrahoitusta kokonaisuutena ja ottaa huomioon, miten eri hallinnoaloilla tehtävät toimenpiteet kaiken kaikkiaan vaikuttavat suomalaiseen tutkimustyöhön. Toisaalta lisäykset määrärahoihin, joita voi hakea laajempi joukko ja joista hakijat joutuvat kilpailemaan, voivat johtaa laadun paranemiseen. Valiokunta yhtyy tiedeyhteisön huoleen siitä, että tutkimus ei ole painopistealueena, vaikka selkeästi voidaan todeta, että niin laadukkaan perustutkimuksen kuin soveltavan tutkimuksen turvaaminen vaikeina aikoina on hyödyllistä Suomelle.

Valtion ns. sektoritutkimusta ollaan uudistamassa. Valiokunta muistuttaa, että itse tutkimuksen tarve ei vähene siinäkään tapauksessa, että valtion tutkimuslaitosten rakenteita uudistetaan.

Yliopistojen valtionrahoitus.

Yliopistojen valtionrahoituksessa hallitusohjelman mukaiset menosäästöt on toteutettu hallituskauden aikana etupainotteisesti, mutta vuodelle 2014 kohdentuu vielä 20 miljoonan euron säästövelvoite. On kuitenkin eirttäin tärkeää, että ns. yliopistoindeksi on täysimääräisenä voimassa ensi vuonna. Sen vaikutus on 41,4 milj. euroa.

Sivistysvaliokunta on antanut 13.3.2013 lausunnon opetusministeriölle yliopistolakiuudistuksen vaikutuksista (SiVL 4/2013 vp — MINS 1/2013 vp). Lausunnossa valiokunta mm. piti välttämättömänä saada viimeistään vuonna 2016 selvityksen yliopistojen rahoitustason ja -järjestelmän muutosten vaikutuksista yliopistojen toimintaan. Valiokunta painottaa, että yliopistojen toiminnan tulokset ovat ratkaisevia, kun tavoitellaan laadukasta tiedettä ja tutkimusta, taloudellista kasvua ja hyvinvointia koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden avulla.

Ammattikorkeakoulut.

Kehyspäätöksen mukaan ammattikorkeakouluja koskevaa lainsäädäntöä muutetaan 1.1.2014 lukien vauhdittamaan ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistamista sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamista. Sivistysvaliokunnassa on parhaillaan käsiteltävänä tätä koskeva hallituksen esitys (HE 9/2013 vp), josta valiokunnan mietintö on lähiaikoina valmistumassa.

Selonteon mukaan valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen aikataulussa arvioidaan, miten ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirto kunnilta valtiolle ja oikeushenkilöaseman muuttaminen toteutetaan. Uudistuksen tueksi valtio varautuu tekemään ammattikorkeakouluihin finanssisijoituksia vuonna 2015.

Valiokunta katsoo, että ammattikorkeakouluuudistuksen toimeenpanoa vaikeuttaa se, että opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusindeksi jäädytetään vuodeksi 2014.

Kulttuuripolitiikan rahoitus

Selonteon mukaan julkisen talouden kestävyysvajeen ja valtion velkaantumiskehityksen hallitsemiseksi valtionosuuksiin ja -avustuksiin teattereille, orkestereille ja museoille kohdistuvia säästöjä jatketaan vuoden 2015 jälkeen muuttamalla määräaikainen säästölaki pysyväksi. Kehyskaudella paineet taiteen julkisen rahoituksen leikkauksiin kasvavat myös kuntatasolla. Valiokunta on huolissaan kirjastojen, taiteen ja muun kulttuurin julkisen rahoituksen leikkauksista ja niiden haitallisesta vaikutuksesta kansalaisten mahdollisuuksiin käyttää eri puolilla maata kansalaisten hyvinvoinnin kannalta tärkeitä palveluita.

Kehyksen ulkopuolisista menoista veikkauksen ja raha-arpapelien tuoton jakaminen kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Veikkausvoittovarojen tuoton arvioitu kasvu on 1 % kunakin kehysvuonna. Säästöpaineita kulttuurin toiminnoissa luo ennen kaikkea se, että valtion taidemuseo, joka tähän saakka on rahoitettu budjettivaroilla, on hallitusohjelman mukaisesti päätetty muuttaa Kansallisgalleriaksi vuoden 2014 alusta ja sen menoja rahoitetaan jatkossa veikkausvoittovaroista.Valiokunta pitää oikeana toimenpiteenä sitä, että siirron vaikutuksia muille taiteen ja kulttuurin edunsaajille pehmennetään purkamalla Veikkaus Oy:n jakamattomien voittovarojen rahastoa määräaikaisesti.

Valiokunta pitää tärkeänä kehyspäätöksen kirjausta siitä, että valtioneuvosto tekee kevään 2013 aikana opetus- ja kulttuuriministeriön esityksestä periaatepäätöksen luovan talouden poikkihallinnollisesta kehittämisestä. Valiokunta katsoo, että periaatepäätöksen jälkeen on      asiaa viipymättä myös jatkovalmisteltava, jotta luovan osaamisen talouskasvua voidaan myös valtion toimenpitein vahvistaa. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että sosiaali- ja terveysministeriön asettama luovilla aloilla työskentelevien sosiaaliturvatyöryhmän määräaika päättyy huhtikuun lopussa. Vielä ei ole tiedossa, missä määrin työryhmän loppuraportti vastaa taiteilijoiden ja muiden itse itsensä työllistävien sosiaaliturvaa koskeviin puutteisiin. Valiokunta kiirehtii myös taiteilijoiden eläke- ja sosiaaliturvan kehittämistä koskevien kysymysten ratkaisemista työryhmän työn valmistuttua.

Kehysselonteko linjaa hallitusohjelman mukaisesti työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla, että työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikassa määrärahoja kohdistetaan työllisyyttä ja kasvua edistäviin toimenpiteisiin, varsinkin pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllistymisen parantamiseksi. Sivistysvaliokunnan mielestä kotouttamistyössä sekä työllisyyttä ja kasvua edistävissä toimissa tulee huomioida myös taiteilijoiden ja muiden itse itsensä työllistävien tarpeet.

Muuta

Opetushallituksen toimintamenot.

Uusien opiskelijavalintajärjestelmien käyttöönotto ja ylläpito edellyttävät Opetushallitukselle suunnattujen määrärahojen mitoittamista niin, että tehtävät voidaan asianmukaisesti hoitaa. Siirtymävaiheessa, jolloin käytössä on sekä nykyinen että uusi järjestelmä, lisävoimavarojen tarve on merkittävä. Valtiovarainvaliokunnan ehdotuksesta eduskunta hyväksyi vuoden 2013 talousarvion hyväksymisen yhteydessä lausuman, jossa eduskunta edellyttää, että hallitus osoittaa kehyspäätöksessään riittävät resurssit Opetushallituksen vastaaman oppijan verkkopalvelukokonaisuuden kehittämiseen ja ylläpitoon. Palvelu on olennainen osa nuorten koulutustakuun toteutumista. Sivistysvaliokunnan saaman selvityksen mukaan valtioneuvosto ei kehyspäätöksessä ole ottanut huomioon eduskunnan lausumaa.

Kehyskaudella Opetushallitukselle tulee myös uusia ja lisätehtäviä, kun varhaiskasvatuslainsäädäntöä uudistetaan. Sivistysvaliokunta pitää välttämättömänä uudistuksen toteuttamisen asianmukaisen hoitamisen kannalta, että Opetushallitukselle varataan tähän riittävä henkilöstö ja määrärahat. Valiokunta myös viittaa lausuntoonsa päivähoidon hallinnon ja ohjauksen siirtoa koskevasta hallituksen esityksestä (SiVL 13/2012 vp — HE 159/2012 vp).