Perustelut

Sivistysvaliokunta toteaa, että valtioneuvoston vuosia 2015—2018 koskevassa julkisen talouden suunnitelmassa ja siihen sisältyvässä valtiontalouden kehyspäätöksessä päätettiin yliopisto- ja ammattikorkeakoulujen toiminnan rahoituksen indeksikorotuksen puolittamisesta vuonna 2015. Indeksikorotuksen puolittamisen vaikutus kompensoidaan kuitenkin molemmille korkeakoulusektoreille kertaluonteisella määrärahalisäyksellä vuonna 2015. Hallituksen esityksessä ehdotettu muutos liittyy valtiontalouden tasapainottamiseen ja välttämättömien menosäästöjen aikaansaamiseen kansantalouden kannalta erittäin vaikeassa taloustilanteessa.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.

Vuonna 2010 voimaan tulleessa yliopistolaissa otettiin käyttöön ns. yliopistoindeksi, jolla oli tarkoitus turvata yliopistojen resurssien pysyminen yleisen kustannustason nousun vauhdissa. Vuoden 2015 alussa voimaan tulevassa uudessa ammattikorkeakouluista annetussa laissa on säännös vastaavasta indeksitarkistuksesta koskien ammattikorkeakouluja.

Sivistysvaliokunta pitää sinänsä erittäin tärkeänä, että indeksikorotuksen puolittamisen vaikutus kompensoidaan molemmille korkeakoulusektoreille kertaluonteisella määrärahalisäyksellä vuonna 2015. Näin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen indeksin puolittamisen vaikutus valtionrahoituksen tasossa näkyy vasta vuodesta 2016 lähtien. Esitys merkitsee myös sitä, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen vuoden 2015 arvioidun ja toteutuneen kustannustason muutoksen erotus otetaan huomioon vain 50- prosenttisesti indeksin todellisesta muutoksesta. Hallituksen esityksessä ei tarkemmin arvioida indeksileikkauksen kumuloituvan vaikutuksen määrää vuodesta 2016 alkaen valtion menosäästöinä tai korkeakoulujen rahoituksen vähentymisenä.

Hallituksen esityksen mukaan indeksikorotuksen puolittamisen ei arvioida vaarantavan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä. Toiminnan kustannusten alentaminen esityksessä ehdotetulla tavalla edellyttää esityksen mukaan kuitenkin yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa strategisesti oikein kohdennettuja rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä ja toiminnan tehostamista vuodesta 2016 alkaen.

Sivistysvaliokunta pitää erittäin valitettavana, että lakiin perustuvilla yliopistoindeksillä ja ammattikorkeakouluindeksillä ei nykyisessä valtiontalouden tilanteessa kyetä korvaamaan korkeakouluille niiden vuotuista kustannustason nousua ja siten turvaamaan perustoimintojen rahoitusta taloudellisesti haastavina aikoina, kuten indeksien käyttöön otolla on aikanaan tarkoitettu. Valiokunta toteaa, että esimerkiksi yliopistoindeksi on tähän mennessä tullut sovellettavaksi neljä kertaa, eli vuosina 2011—2014. Kuten lakiesityksen perusteluista käy ilmi, indeksikorotus puolitettiin vuoden 2012 osalta ja vuoden 2013 osalta se leikattiin kokonaan. Vuotta 2014 koskien indeksikorotus toteutettiin täysimääräisenä. Tuolloin ei kuitenkaan mitenkään hyvitetty vuosina 2012 ja 2013 syntynyttä vajetta, joka jäi siis pysyväksi.

Asiantuntija-arvioiden mukaan ammattikorkeakoulujen rahoituksesta on hallituskaudella 2010—2014 tehdyillä päätöksillä leikattu noin 20 % (n. 170 miljoonaa euroa) aloituspaikka- ja yksikköhintaleikkauksien sekä indeksien jäädyttämisen kautta. Erityisesti vuonna 2012 tehtyjen päätösten mukaisesti ammattikorkeakoulujen yksikköhintoihin ei ole tehty vuosina 2013 ja 2014 kustannustasosta johtuvia muutoksia, ja indeksileikkausten kasautuvat vaikutukset ovat ammattikorkeakouluille noin 40 milj. euroa. Yliopistojen osalta ovat toteutettujen indeksileikkausten ja yksikköhintajäädytysten kasautuneet vaikutukset valtion rahoituksessa noin 172 miljoonaa euroa. Näiden lisäksi on tehty myös muita leikkauksia.

Valiokunta toteaa, että nykyinen talouden matalasuhdanne ja rakennemuutosten tarve korostavat entisestään julkisen sektorin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostusten tarpeellisuutta. Toisaalta korkeakoulujen jatkuvat menosäästöt asettavat entistä suuremman painon merkittäville toiminnallisille ja rakenteellisille uudistuksille korkeakoulusektorilla. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan korkeakouluissa on jo nyt vähennetty henkilökuntaa toisaalta säästötoimenpiteiden ja toisaalta yliopistouudistuksen mahdollistamien yliopistojen rakenteellisten uudistusten vuoksi. Valiokunta korostaa, että pitkäjänteisellä perustutkimuksella, soveltavalla tutkimuksella ja korkean asteen koulutuksella on vahva keskinäinen riippuvuus. Hallituskauden aikana toteutetut korkeakoulujen ja tutkimuksen rahoitukseen suunnatut, osin kumuloituvat säästötoimet eivät ole sopusoinnussa maamme ylimmälle opetukselle ja tutkimukselle asetettujen kansallisesti elintärkeiden osaamistasotavoitteiden kanssa. Kansantaloutemme vahvistumisen kannalta on ratkaisevan tärkeää, että pystymme luomaan kestävän osaamis- ja tietopohjan talouden uudistumiselle.