Yleisperustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esityksen
tärkeänä tavoitteena turvata erityisesti
alaikäisten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien
asiakkaiden oikeuksia hyvään ja laadukkaaseen
palveluun ja oppilaitoksissa oikeutta turvalliseen opiskeluympäristöön.
Valiokunta pitää lainsäädäntöä tarpeellisena, koska
koulutukseen hakeutumiseen liittyvästä valintaprosessista
ja siihen liittyvistä soveltuvuuskokeista huolimatta koulutukseen
voi tulla valituksi opiskelijoita, jotka opiskelussa tai siihen
liittyvässä harjoittelussa henkilön asenteen, käytöksen
tai sairastumiseen liittyvien tekijöiden vuoksi aiheuttavat
vakavaa vaaraa. Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevia säännöksiä voidaan
joutua soveltamaan, jos opiskelija toistuvasti käyttäytyy
niin, että hän voi aiheuttaa vakavan vaaran toisen
henkilön tai joissain tapauksissa opiskelijan itsensä hengelle,
terveydelle tai muulle turvallisuudelle. Valiokunnan saaman selvityksen
mukaan useimmiten kyse näissä tilanteissa on
opiskelijan elämänhallinnan pettämisestä päihteiden
käytön tai psyykkisen sairastumisen vuoksi, mikä näyttäytyy
sosiaali- ja terveysalan harjoittelussa tai työtehtävissä mm. opiskelijan
epäluotettavuutena, lääkevarkauksina,
päihteiden käyttönä työaikana
ja uhkaavana tai väkivaltaisena käyttäytymisenä,
jotka kaikki vaarantavat niin potilas- kuin henkilöstöturvallisuutta.
Hallituksen esityksellä parannetaan koulutusten järjestäjien
mahdollisuuksia puuttua tällaisiin tilanteisiin. Terveydenhuollon
opettajat ovat tuoneet esiin moraalisen vaikeutensa olla puuttumatta
tilanteeseen, jossa esimerkiksi selkeästi lääke-
ja päihdeongelmainen nuori olisi opintosuunnitelman mukaisesti
lähetettävä vanhuksia hoitavalle osastolle
harjoittelemaan muun muassa juuri lääkehoitoa.
Valiokunta korostaa sitä, että asetuksella määritellään
tarkasti ne koulutukset, joihin opiskeluoikeuden peruuttamista koskevia
säännöksiä sovelletaan.
Ensisijaiset ja ennakolliset toimenpiteet.
Sivistysvaliokunta korostaa sitä, että kyseessä on lainsäädäntö,
jota opiskeluoikeuden peruuttamista koskevilta osin tullaan soveltamaan
todennäköisesti harvoissa ja vain kaikkein vakavimmissa
tapauksissa, kun ensisijaiset toimenpiteet eivät ole riittäviä.
Tältä osin esitys on lisäksi rajoitettu
koskemaan vain hyvin harvoja koulutuksia. Ennen tämän
lainsäädännön soveltamista on yhdessä opiskelijan
kanssa pohdittava, useimmiten moniammatillisesti, ne keinot, joilla
kyseistä opiskelijaa voitaisiin auttaa. On myös
arvioitava, onko hänen kohdallaan hyötyä terveydenhoitopalveluista,
ja tarvittaessa ohjattava hänet niiden pariin.
Valiokunta on useissa yhteyksissä korostanut ennalta
ehkäiseviä toimia niin, että voitaisiin välttää pahat
ongelmatilanteet. Valiokunta pitää välttämättömänä riittävää opinto-ohjausta,
opiskelijahuollon palvelujen saatavuutta ja muita tukitoimia sekä opiskeluterveydenhuollon
kehittämistä ja riittäviä voimavaroja.
Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus
1).
Valiokunta painottaa, että kun opiskelijalla ilmenee
ongelmia, tulee ensijaisesti pyrkiä ohjaamaan hänet
hoitoon ja auttamaan eri tukitoimenpitein. Menettely voisi olla
sama kuin työssäkäyvän väestön
kanssa, eli sairaus- tai päihdeongelmatapauksissa ensin
tulee antaa mahdollisuus hoitoon ohjaukseen tai sellaiseen työhön
tai opiskeluun, joka soveltuu asianomaiselle paremmin.
Tämän vuoden alusta voimaan tulleessa nuorisolain
muutoksessa säädettiin kunnille velvoite monialaisesta
viranomaisyhteistyöstä eli nuorten ohjaus -ja
palveluverkostosta. Verkoston tehtävänä on
mm. edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensopivuutta
ja vaikuttavuutta sekä tehostaa nuorten palveluihin ohjautumista
ja palvelusta toiseen siirtymistä. Verkostossa on mukana
nuorten kannalta keskeisimmät toimialat eli opetus-, sosiaali-
ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon
edustajat. Tämä verkosto soveltuu hyvin tehtäviensä mukaisesti
toimimaan erityisesti nuoren ohjaamisessa tarvitsemiinsa palveluihin.
Näin edistetään varhaista tukea ja saattaen
vaihtamista ja vähennetään opiskeluoikeuden
peruuttamisesta mahdollisesti seuraavan ulkopuolisuuden riskiä. Verkosto
voi myös neuvoa niistä toimista ja palvelukokonaisuuksista,
joilla opiskeluoikeus voidaan palauttaa silloin, kun opiskeluoikeuden
palauttaminen edellyttää asiantuntijalausuntojen esittämistä.
Valintaprosessin kehittäminen.
Valiokunta pitää tärkeänä kehittää valintaprosessia
ja lisätä sen yhteydessä käytettäviä soveltuvuuskokeita. Valiokunnan
asiantuntijakuulemisen perusteella on kuitenkin todettava, ettei
soveltuvuuskokeilla voida havaita kaikkia tekijöitä,
jotka aiheuttavat tietyille aloille soveltumattomuuden, eikä myöskään
voida estää vasta koulutuksen aikana ilmaantuvia
ongelmia. Valiokunnan mielestä tulisi kuitenkin kartoittaa,
millä aloilla soveltuvuuden arviointi on erityisen tärkeää.
Valintaprosessiinkin liittyvällä ennakkokartoituksella
on mahdollisuus ohjata ei-soveltuvaa hakijaa soveltuvammalle uralle
ja pyrkiä näin välttämään
inhimillistä tuhlausta.
Päätöksenteko opiskeluoikeuden peruuttamisesta
ja palauttamisesta.
Hallituksen esityksessä opiskelijaksi ottamisen esteitä sekä opinto-oikeuden
peruuttamista ja palauttamista koskeva päätöksenteko
on koulutuksen järjestäjillä ja yliopistoissa.
Säädettävä lainsäädäntö tulee
sovellettavaksi harvoin. Valiokunta pitää välttämättömänä,
että voidaan turvata opiskelijan oikeusturva ja säännösten
mahdollisimman yhtenäinen soveltaminen.
Valiokunta ehdottaa, että hallituksen esityksen mukaisesti
koulutuksen järjestäjät, ammattikorkeakoulut
ja yliopistot tekisivät opiskeluoikeuden peruuttamista
ja palauttamista koskevat päätökset mutta
ensimmäisen asteen muutoksenhakuelimenä olisi
valtakunnallinen opiskelijan oikeusturvalautakunta. Opiskelijan
oikeusturvalautakunnasta säädettäisiin
lailla. Keskeinen muutos hallituksen esitykseen verrattuna on, että opiskeluoikeuden
peruuttamista ja palauttamista koskevat valitukset käsitellään
yhdessä nimenomaan tätä tarkoitusta varten
perustetussa, asiantuntijoista koostuvassa muutoksenhakuelimessä.
Tarkoituksena olisi varmistaa opiskelijan oikeusturva ja yhtenäisen
käytännön muodostuminen opiskeluoikeuden
peruuttamista ja palauttamista koskevissa päätöksissä kattavasti ammatillisessa
koulutuksessa ja koko korkean asteen koulutuksessa. On myös
oletettavissa, että koulutuksen järjestäjät
ja korkeakoulut huolehtisivat paremmin opiskeluoikeuden peruuttamista
koskevaa päätöstä edeltävästä opintojen ohjauksesta
ja opiskelijahuollon toimista, mikäli päätöksenteko
olisi heidän käsissään. Tämä vaihtoehto
edistää myös sitä tavoitetta,
että tämä ja muut opiskelijoiden oikeusturvaan
liittyvät tehtävät (opintotuen muutoksenhakulautakunta ja
aluehallintovirastojen ao. tehtävät) voitaisiin myöhemmin
keskittää yhdelle viranomaiselle.
Valiokunta pitää välttämättömänä,
että hallitus seuraa lainsäädännön
toimivuutta ja vaikutuksia. Erityisesti tulee seurata, muodostuuko säädetyn
oikeusturvalautakunnan avulla yhtenäinen käytäntö lainsäädännön
soveltamisessa eri oppilaitoksissa ja korkeakouluissa siten, että opiskelijoiden
yhdenvertaisuus toteutuu. Lisäksi tulee huolehtia oikeusturvalautakunnasta
tiedottamisesta opiskelijoille. Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa (Valiokunnan
lausumaehdotus 2).
Yksityiskohtaiset perustelut
1. lakiehdotus
27 a §. Opiskelijaksi ottamisen esteet.
Hallituksen esityksen perustelujen mukaan opiskelijaksi ottamisen
esteitä koskevissa säännöksissä on kysymys
siitä, ettei terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka
voi olla esteenä koulutukseen osallistumiselle, jos este
voidaan kohtuullisin toimin poistaa. Opiskeluoikeutta voidaan rajoittaa
vain, mikäli terveydentila tai muu henkilöön
liittyvä seikka objektiivisesti arvioiden estää opinnot
ja voisi vaarantaa muiden henkilöiden turvallisuutta. Opiskelijaksi
ottamisen esteet koskevat vain tiettyjä hallituksen esityksessä olevien
asetusluonnosten mukaisia koulutuksia, joissa korostuu toisten henkilöiden
terveyden ja turvallisuuden suojeleminen. Perustuslakivaliokunta
toteaa lausunnossaan, että nämä ovat
sinänsä sellaisia seikkoja, joita voidaan pitää perustuslain
syrjintäkiellon näkökulmasta hyväksyttävinä perusteina
eri asemaan asettamiselle. Perustuslakivaliokunnan mukaan onkin selvää,
että terveydentila ja vammaisuus voivat joissakin tapauksissa
muodostua käytännössä esteiksi
opintojen harjoittamiselle. Oikeasuhtaisuusvaatimuksen vuoksi opiskelijaksi
pääsyn estymistä näiden seikkojen
perusteella koskevan sääntelyn on kuitenkin oltava
sellaista, että se ei aseta tarpeettomia rajoja vammaisten
henkilöiden koulutukseen pääsylle. Perustuslakivaliokunta
on kiinnittänyt huomiota siihen, että opiskelijaksi
ottamisen esteitä ei 27 a §:ssä ole sidottu
opintoihin liittyviin turvallisuusvaatimuksiin, vaan säännös
näyttäisi mahdollistavan sen soveltamisen kaikkiin
ammatillisiin tutkintoihin. Säännöstä on
tältä osin täydennettävä esimerkiksi
3. lakiehdotuksen 20 a §:n 1 momenttiin ja 4. lakiehdotuksen
37 a §:n 1 momenttiin sisältyvän kaltaisella
viittauksella opintoihin liittyviin turvallisuusvaatimuksiin. Tämä vastaa myös
esityksen perusteluja.
Sivistysvaliokunta ehdottaa pykälän 1 momenttia
muutettavaksi siten, että säännöksen
tarkoitus toteutuu. Ensijaista on, ettei terveydentilaan tai toimintakykyyn
liittyvä seikka voi olla esteenä koulutukseen
osallistumiselle, jos este voidaan kohtuullisin toimin poistaa.
Opiskeluoikeutta voidaan rajoittaa vain, jos opintoihin liittyvät
turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät
ja terveydentila tai muu henkilöön liittyvä seikka objektiivisesti
arvioiden estää opinnot.
Muutosten johdosta valiokunta on muuttanut myös pykälän
otsikon.
Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten sivistysvaliokunta
toteaa, että vaikka henkilön terveydentila tai
vammaisuus voi sinänsä estää osallistumisen
esimerkiksi joihinkin opintoihin liittyviin käytännön
tehtäviin, ei tämä välttämättä merkitse
sitä, että henkilö olisi sopimaton opiskelemaan
kyseistä alaa. Tämä seikka tulee ottaa
huomioon myös tulkittaessa ja sovellettaessa
opiskelijaksi ottamisen esteitä koskevia säännöksiä.
32 §. Opiskeluoikeuden peruuttaminen.
Perustuslakivaliokunta toteaa, että erityisesti
alaikäisten henkilöiden suojaamiseen liittyvät
painavat perusteet puoltavat melko pitkällekin meneviä rajoituksia
opiskeluoikeuteen. Sääntelyn oikeasuhtaisuutta
arvioitaessa on toisaalta otettava huomioon, että opiskeluoikeuden
peruuttaminen merkitsee opiskelijan kannalta voimakasta puuttumista
hänen oikeuksiinsa. Tästä näkökulmasta
on tärkeää, että opiskeluoikeuden
peruuttaminen on kytketty jo tapahtuneeseen toimintaan ja toisten
ihmisten terveyden tai turvallisuuden vaarantamisen toistuvuuteen
tai vakavuuteen. Perustuslakivaliokunta on sääntelyn
oikeasuhtaisuuden kannalta kiinnittänyt huomiota siihen,
että hallituksen esitykseen liitetyissä asetusluonnoksissa
on eräitä sellaisia tutkintonimikkeitä,
joiden osalta opiskeluoikeuden peruuttamisen mahdollistaminen näyttäisi
etääntyvän sääntelyn
alaikäisten turvallisuuden, potilas- tai asiakasturvallisuuden
taikka liikenteen turvallisuuden varmistamiseen liittyvistä tavoitteista.
Tällaisia ovat ainakin ammattikorkeakoulun kulttuurialan
tutkinnot sekä yliopiston teologian tutkinnot. Opetus-
ja kulttuuriministeriön sivistysvaliokunnalle toimittamista
uusista asetusluonnoksista ilmenee, että niitä on
täsmennetty perustuslakivaliokunnan lausunto huomioon ottaen.
Lisäksi perustuslakivaliokunta korostaa, että opiskeluoikeuden
peruuttaminen henkilön vammaisuuteen liittyvän
perusteen nojalla 1. lakiehdotuksen 32 §:n 1 momentin 2
kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa on oltava mahdollista vain poikkeuksellisesti.
Näitä kohtia on valiokunnan mielestä syytä täydentää ilmeisyyskriteerillä tai muulla
vastaavalla opiskeluoikeuden peruuttamisen kynnystä nostavalla
maininnalla. Sivistysvaliokunta on lisännyt 1 momentin
2 kohtaan ilmeisyyskriteerin perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaisesti.
Valiokunta on myös täsmentänyt 3 kohdassa
olevaa säännöstä siitä,
että kohdassa tarkoitetun tiedon antamisvelvollisuus koskee
koko hakuvaihetta.
32 b §. Opiskeluoikeuden palauttaminen.
Valiokunta on lisännyt pykälään
uuden 2 momentin, jossa turvataan Sosiaali- ja terveysalan lupa-
ja valvontavirastolle sen tehtävien hoitamiseksi välttämättömät
tiedot opiskeluoikeuden palauttamista koskevasta päätöksestä ja
sen perusteluista.
35 §. Kurinpito.
Perustuslain 21 §:n oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin
takeisiin kuuluvan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan
2 kappaleessa turvatun syyttömyysolettaman kannalta perustuslakivaliokunta
katsoo, että opiskeluoikeuden pidättämistä rikosepäilyn
vuoksi koskevat säännökset on syytä poistaa
lakiehdotuksista. Vaihtoehtoisesti säännöksiä on
muutettava niin, että niistä ilmenee huomattavasti
ehdotettua selkeämmin, että opiskeluoikeus voidaan
esitutkinnan ja syytteen käsittelyn ajaksi pidättää vain
aivan poikkeuksellisesti. Säännökset
on joko poistettava tai niitä on muutettava perustuslakivaliokunnan
tarkoittamalla tavalla, jotta 1., 3. ja 4. lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen
lain säätämisjärjestyksessä.
Sivistysvaliokunta on perustuslakivaliokunnan kantaan viitaten poistanut
35 §:n 5 momentin ensimmäisen virkkeen kokonaan.
43 §. Julkisuus ja tietojensaantioikeus.
Pykälän 4 momentti sisältää oikeuden
opiskelijaa koskevien salassa pidettävien tietojen saantiin.
Sisällöllisesti vastaavat säännökset
sisältyvät 3. lakiehdotuksen 40 §:n 3
momenttiin ja 4. lakiehdotuksen 90 a §:ään.
Perustuslakivaliokunta on käsitellyt asiaa tarkemmin 4.
lakiehdotuksen osalta, mutta viitannut myös nyt käsiteltävänä olevaan
pykälään ja 3. lakiehdotuksen vastaavaan
pykälään. Jäljempänä 4.
lakiehdotuksen 90 a §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa
todettuun viitaten valiokunta on täsmentänyt pykälän 4
momenttia merkittävästi.
Tiedon haltijalla on salassapitosäännösten
estämättä oikeus antaa opiskelijan terveydentilaa ja
toimintakykyä koskevia tietoja pykälässä mainituille
tahoille, jos ne ovat tiedon saajan tehtävien hoidon kannalta
välttämättömiä. Tietoja
saa antaa oppilaitoksen rehtorille tai johtajalle opiskelun turvallisuuden
varmistamiseksi. Samassa tarkoituksessa ne saa antaa myös
henkilölle, jolle on vastuutettu oppilaitoksen turvallisuutta koskevat
tehtävät.
Opiskelijan terveydentilaa ja toimintakykyä koskevia
välttämättömiä tietoja
saa antaa myös koulutuksen järjestäjän
opinto-ohjauksesta vastaaville henkilöille muihin opintoihin
ja tukipalveluihin ohjaamista varten. Tällä tarkoitetaan käytännössä opinto-ohjaajaa
tai opettajaa, jolle on määrätty opinto-ohjaustehtävä.
Edellä tarkoitetut tiedot saa antaa myös opiskeluterveydenhuollosta
vastaaville henkilöille opiskelijan terveyden ja turvallisuuden
varmistamiseksi ja tarvittaviin tukitoimiin ohjaamista varten. Ammatillisen
koulutuksen osalta tämä tarkoittaa käytännössä opiskeluterveydenhuollosta
kyseisessä oppilaitoksessa vastaavaa terveydenhoitajaa,
viime kädessä opiskelupaikkakunnan perusterveydenhuollon
johtavaa lääkäriä. Erityisesti
nämä tahot ovat sekä pykälässä tarkoitettuja
tiedon saajia että työssään
saamansa tiedon ja tekemiensä havaintojen pohjalta pykälässä tarkoitettuja
tiedon haltijoita, joilla on säännöksen
puitteissa oikeus antaa tietoa eteenpäin.
Opiskeluun liittyvien pakollisten harjoittelujaksojen aikana
opiskelijan terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyvät
ongelmat ja vaaratilanteet laajenevat koskemaan oppilaitoksen lisäksi myös
työssäoppimispaikan henkilöstöä ja
asiakkaita. Näiden turvallisuuden varmistamiseksi saa säännöksessä tarkoitetut
salassa pidettävät tiedot antaa myös
työssäoppimisesta vastaaville henkilöille.
Työssäoppimisjaksosta vastaavat nimetty opettaja
ja opiskelijan vastuullinen kouluttaja työpaikalla.
Säännöksessä tarkoitettuja
salassa pidettäviä tietoja saa lisäksi
antaa tilanteessa, jossa on voimassa välitön turvallisuusuhka.
Tiedon saa antaa poliisille ja koulutuksen järjestäjän
edustajalle, joka on ensisijaisessa vastuussa turvallisuusuhan selvittämisestä.
Momentin 1 kohdassa mainittujen lisäksi tiedot voi siis
antaa sille koulun henkilökuntaan kuuluvalle, joka asemansa puolesta
on tapahtumahetkellä ensisijaisessa vastuussa välittömän
turvallisuusuhan vaatimista toimista. Kyse on tässäkin
vain välttämättömiksi luokiteltavista
tiedoista. Tähän rinnastuu tilanne, jossa opiskelijan
todetaan terveydentilan arvioinnissa olevan vaaraksi muiden turvallisuudelle.
44 §. Muutoksenhaku.
Valiokunta on lisännyt pykälään
uuden 2 momentin, jossa säädetään muutoksenhausta
valiokunnan uudessa 6. lakiehdotuksessaan ehdottamaan opiskelijoiden oikeusturvalautakuntaan.
Valiokunta on lisäksi tehnyt pykälään
eräitä teknisluonteisia muutoksia.
Voimaantulosäännös.
Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta
2012. Lain 32 §:n 2 momenttia sovelletaan kuitenkin vain 31
päivän joulukuuta 2011 jälkeen opintonsa aloittaneisiin
opiskelijoihin.
2. lakiehdotus
11 §. Opiskelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskeva
viittaussäännös.
1. lakiehdotuksen 27 a § muutoksista
johtuen valiokunta on tehnyt teknisen muutoksen 3 ) kohtaan.
Voimaantulosäännös.
Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta
2012.
3. lakiehdotus
20 a §. Esteettömyys ja opiskelijaksi ottamisen esteet
(Opiskelijaksi ottamisen esteet ja opiskelijavalintaan liittyvä tiedonsaanti).
Viitaten 1. lakiehdotuksen 27 a §:n perusteluissa todettuun sivistysvaliokunta
ehdottaa pykälän 1 momenttia täsmennettäväksi.
Ensijaista on, ettei terveydentilaan tai toimintakykyyn
liittyvä seikka voi olla esteenä koulutukseen
osallistumiselle, jos este voidaan kohtuullisin toimin poistaa. Opiskeluoikeutta
voidaan rajoittaa vain, jos opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset
sitä edellyttävät ja terveydentila tai
muu henkilöön liittyvä seikka objektiivisesti
arvioiden estää opinnot.
Valiokunta on myös jakanut pykälän
kahdeksi eri pykäläksi ja ehdottaa uutta 20 b §:ää,
johon on siirretty tämän pykälän
2 viimeistä opiskelijavalintaan liittyvää tiedonsaantia
koskevaa momenttia. Siten myös tämän
pykälän otsikko on muutettu.
20 b §. Opiskelijavalintaan liittyvä tiedonsaanti.
(Uusi).
Edellä 20 a §:n perusteluihin viitaten valiokunta
ehdottaa uutta pykälää.
25 a §. Opiskeluoikeuden peruuttaminen.
1. lakiehdotuksen 32 §:n perusteluissa lausuttuun viitaten
valiokunta on tehnyt samansisältöiset muutokset
tähän pykälään.
25 c §. Opiskeluoikeuden palauttaminen.
Valiokunta on tehnyt pykälään vastaavat
muutokset kuin edellä 1. lakiehdotuksen 32 b §:n
kohdalla.
26 a §. Tilauskoulutus.
Valiokunta on lisännyt 2 momenttiin viittauksen uuteen
20 b §:ään.
28 §. Kurinpito.
Perustuslakivaliokunnan lausunnossa todettuun ja 1. lakiehdotuksen
35 §:n perusteluissa todettuun viitaten valiokunta on poistanut
4 momentin alkuosan.
28 b §. Arkaluonteisten tietojen käsittely.
Valiokunta on lisännyt 1 momenttiin viittauksen uuteen
20 b §:ään.
40 §. Tietojensaantioikeus.
Jäljempänä 4. lakiehdotuksen 90 a §:n
yksityiskohtaisissa perusteluissa todettuun viitaten valiokunta
on täsmentänyt pykälän 3 momenttia
perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla.
42 §. Muutoksenhaku.
Viitaten valiokunnan tekemään uuteen 6. lakiehdotukseen
valiokunta on tehnyt pykälään vastaavat
muutokset kuin edellä 1. lakiehdotuksen 44 §:n
kohdalla.
Voimaantulosäännös.
Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta
2012. Lain 25 a §:n 2 momenttia sovelletaan kuitenkin vain 31
päivän joulukuuta 2011 jälkeen opintonsa aloittaneisiin
opiskelijoihin.
4. lakiehdotus
9 §. Tilauskoulutus.
Jäljempänä 37 a §:n ja 37 b §:n
perusteluissa todettuun viitaten valiokunta on lisännyt
2 momenttiin viittauksen 37 b §:ään.
37 a §. Opiskelijaksi ottamisen esteet ja opiskelijavalintaan
liittyvä tiedonsaanti.
Viitaten 3. lakiehdotuksen 20 a §:n perusteluissa todettuun valiokunta
ehdottaa pykälän 1 momenttia täsmennettäväksi.
Lisäksi valiokunta on jakanut pykälän
kahdeksi eri pykäläksi, jolloin sen kaksi viimeistä momenttia
siirtyy 37 b §:ksi.
37 b §. Opiskelijavalintaan liittyvä tiedonsaanti (Uusi).
Edellä 37 a §:n perusteluihin viitaten valiokunta
ehdottaa uutta pykälää.
43 a §.Opiskeluoikeuden peruuttaminen.
1. lakiehdotuksen 32 §:n perusteluissa lausuttuun viitaten
valiokunta on tehnyt samansisältöiset muutokset
tähän pykälään.
43 c §. Opiskeluoikeuden palauttaminen.
Valiokunta on tehnyt pykälään vastaavat
muutokset kuin edellä 1. lakiehdotuksen 32 b §:n
kohdalla.
45 §. Opiskelijan kurinpito.
1. lakiehdotuksen 35 §:n perusteluissa ja perustuslakivaliokunnan lausunossa
todettuun viitaten valiokunta on poistanut 45 §:n 4 momentin
alkuosan.
83 §. Muutoksenhaku yliopiston päätökseen.
Viitaten valiokunnan tekemään uuteen 6. lakiehdotukseen
valiokunta on tehnyt pykälään vastaavat
muutokset kuin edellä 1. lakiehdotuksen 44 §:n
kohdalla.
85 §. Opiskeluoikeuden peruuttamista ja kurinpitoa
koskevan päätöksen täytäntöönpano.
Valiokunta on tehnyt pykälään ehdottamastaan
uudesta 6. lakiehdotuksesta johtuvan lisäyksen.
90 a §. Tietojensaantioikeus.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan käsitellyt
hallituksen esittämän uudistuksen tiedonsaantioikeutta
koskevaa säätelyä nimenomaan tämän
pykälän osalta, mutta on viitannut vastaaviin
tiedonsaantioikeutta koskeviin pykäläehdotuksiin
1. lakiehdotuksen 43 §:n 4 momentissa ja 3. lakiehdotuksen 40 §:n
3 momentissa.
Lausunnossa todetaan, että yliopistojen osalta säännöksessä mainittu
tiedonsaantiin ja tiedon antamiseen oikeutettu henkilöpiiri
kattaa rajoituksetta koko henkilöstön ja kaikki
opiskeluterveydenhuollosta vastaavat henkilöt. Salassa pidettävien
tietojen sisältöä on rajattu ainoastaan
epämääräiseksi jäävällä viittauksella
opiskelun asianmukaisen järjestämisen ja turvallisuuden
varmistamisen edellyttämiin välttämättömiin
tietoihin. Sanamuotonsa mukaan säännös mahdollistaisi
muun muassa sen, että terveydenhuollosta vastaavat voisivat
luovuttaa opiskelijoiden terveydentilaan liittyviä arkaluonteisia tietoja
kenelle tahansa yliopiston henkilöstöön kuuluvalle,
jos tiedot olisivat opiskelun asianmukaiseksi järjestämiseksi
välttämättömiä.
Näin laaja tiedonsaantioikeus on väljyydessään
ja yksilöimättömyydessään
selvästi perustuslain 10 §:n 1 momentin vastainen,
vaikka tietojen antaminen ja saaminen onkin sinänsä
asianmukaisesti
kytketty välttämättömyysvaatimukseen.
Tämän vuoksi on perustuslakivaliokunnan lausunnon
mukaan 4. lakiehdotuksen 90 a §:ää välttämätöntä täsmentää olennaisesti.
Säännöksestä on käytävä selkeästi
ilmi, mitä tietoja ja missä tarkoituksessa voidaan
luovuttaa samoin kuin tietoihin oikeutettujen piiri. Oikeus salassa pidettävien
tietojen saamiseen ja antamiseen on tällaisessa yhteydessä sidottava
yksilöidysti niihin tilanteisiin, joissa tietojen saaminen
tai antaminen voi välttämättömistä syistä olla
perusteltua (esim. opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyen) sekä rajattava
niihin henkilöihin, joille tiedot ovat näistä syistä välttämättömiä.
1. lakiehdotuksen 43 §:n perusteluissa lausuttuun viitaten
valiokunta on täsmentänyt tätä pykälää perustuslakivaliokunnan
edellyttämällä tavalla.
Voimaantulosäännös.
Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta
2012. Lain 43 a §:n 2 momenttia sovelletaan kuitenkin vain 31
päivän joulukuuta 2011 jälkeen opintonsa aloittaneisiin
opiskelijoihin.
5. lakiehdotus
6 §.
Rikosrekisterilain 6 §:n 2 momenttia on tämän
hallituksen esityksen antamisen jälkeen muutettu kahden
hallituksen esityksen yhteydessä (SiVM 13/2010
vp — HE 190/2010 vp ja LaVM 43/2010 vp — HE
282/2010 vp). Sivistysvaliokunta on tarkistanut säännöstä näiden muutosten
mukaisesti niin, että tämän lain voimaan
tullessa kaikki nyt tehdyt muutokset tulevat huomioon otetuiksi.
Voimaantulosäännös.
Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta
2012.
6. lakiehdotus (uusi)
Edellä yleisperusteluissa todettuun viitaten valiokunta
ehdottaa, että säädetään
laki opiskelijan oikeusturvalautakunnasta. Säädöspohja
rakentuu nykyisille muutoksenhakulautakunnille.
1 §. Opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan tehtävät
ja toimivalta.
Lautakunnan tehtävänä on ratkaista
valitukset, jotka koskevat ammatillisesta koulutuksesta annetussa
lain (630/1998), ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun
lain (631/1998), ammattikorkeakoululain (351/2003) ja
yliopistolain (558/2009) nojalla tehtyjä päätöksiä opiskeluoikeuden
peruuttamisesta ja palauttamisesta.
2 §. Lautakunnan kokoonpano.
Lautakunnassa on sivutoiminen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
ja kymmenen muuta sivutoimista jäsentä, jotka
kaikki toimivat tuomarin vastuulla. Muilla jäsenillä on
henkilökohtainen varajäsen, johon sovelletaan,
mitä lautakunnan jäsenestä säädetään.
Lautakunnan puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla tulee olla
oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto. Lisäksi lautakunnassa tulee
olla ammatillisen koulutuksen, korkeakoulusektorin, lääketieteen,
opiskeluterveydenhuollon ja muun opiskelijahuollon asiantuntemus sekä opetushenkilöstön
ja opiskelijoiden edustus.
3 §. Lautakunnan nimittäminen.
Valtioneuvosto nimittää opetus- ja
kulttuuriministeriön esityksestä lautakunnan kolmeksi
vuodeksi kerrallaan.
4 §. Tuomarin vala ja vakuutus.
Lautakunnan jäsenet toimivat tuomarin vastuulla.
Lautakunnan jäsenen on ryhtyessään tehtäväänsä vannottava
tuomarinvala tai annettava tuomarinvakuutus.
5 §. Puheenjohtajan tehtävät.
Pykälässä säädetään
puheenjohtajan tehtävistä.
6 §. Esittelijä ja sihteeri.
Lautakunnassa on sivutoimisia esittelijöitä ja
sivutoiminen sihteeri. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimittää esittelijät
ja sihteerit.
7 §. Päätösvaltaisuus.
Lautakunta on päätösvaltainen, kun
kokouksessa on läsnä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja
ja vähintään seitsemän muuta
jäsentä.
8 §. Asian käsittely.
Lautakunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta.
Lautakunta voi toimia jaostoihin jakautuneena. Asiat ratkaistaan
lautakunnassa esittelystä. Lautakunnasta ja sen toiminnasta
säädetään tarkemmin valtioneuvoston
asetuksella. Asian käsittelyyn lautakunnassa sovelletaan
hallintolainkäyttölakia (586/1996), jollei
erikseen toisin säädetä.
9 §. Käsittelyn julkisuus.
Oikeudenkäynnin julkisuudesta noudatettaisin hallintotuomioistuimista
annettua lakia (381/2007).
10 §. Rahoitus.
Lautakunnan toiminnasta aiheutuvat kustannukset suoritetaan
valtion varoista.
11 §. Jäsenten palkkiot.
Lautakunnan jäsenten, esittelijän ja sihteerin
palkkiot määrätään
opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamien perusteiden
mukaan.
12 §. Oikeus saada tietoja ja virka-apua.
Pykälässä säädetään,
että valtion ja kunnan viranomaiset ja julkista tehtävää hoitavat
yksityiset yhteisöt ja säätiöt
ovat salassapitosäännösten estämättä velvolliset
pyynnöstä antamaan maksutta valitusasian käsittelyssä välttämättömiä tietoja
sekä virka-apua lautakunnalle. Vastaava velvollisuus on
myös laillistetulla lääkärillä ja muulla
terveydenhuollon ammattihenkilöllä.
13 §. Työjärjestys.
Työskentelyn järjestämisestä lautakunnassa
määrätään tarkemmin
työjärjestyksessä.
14 §. Voimaantulo.
Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta
2012. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.