Yleisperustelut

Yleistä.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Mukava-hankkeen yhteydessä selvitettiin kokeilukoulujen osalta aikaa, jonka oppilaat viettävät ilman aikuisen läsnäoloa. Keskimääräinen aika, jonka lapset olivat maanantaista perjantaihin kotona ilman aikuista, vaihteli 5,3 tunnista 8,6 tuntiin. Selvitykset osoittavat, että noin 68 prosentilla syksyllä 2003 oppivelvollisuutensa aloittaneista koululaisista on tarvetta joko aamu- tai iltapäivätoimintaan tai molempiin.

Hallituksen esitys pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevaksi uudistukseksi on merkittävä lasten ja heidän perheidensä kannalta. Uudistus edistää nykyistä suunnitelmallisemman, laadukkaamman ja turvallisemman oppimis- ja kasvuympäristön kehittämistä lapsille.

Uudistuksen tavoitteena on turvata lapselle koulupäivän jälkeen tai sitä ennen turvalliset ja tervettä kasvua ja kehitystä tukevat olosuhteet ja aikuisen läsnäolo. Tarkoituksena on lisätä pienten lasten osallistumismahdollisuuksia harrastustoimintaan ja tukea heidän yhteisöllisyytensä kehittymistä. Aamu- ja iltapäivätoiminnalla on sekä koululaisten yksinoloa vähentävä ja turvallisuutta lisäävä tehtävä että tehtävä mielekkäiden harrasteiden ja sosiaalisen yhdessäolon paikkana.

Lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä. Valiokunta pitää myönteisenä myös sitä, että samanaikaisesti tämän uudistuksen kanssa laajennetaan lasten kotihoitovapaata ja osittaista hoitorahaa koskemaan myös 1—2-luokkalaisten koululaisten vanhempia. Työn ja vanhemmuuden nykyistä paremmalla yhteensovittamisella on tärkeä osa erityisesti lapsen edun toteutumiseen arjessa.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen.

Hallituksen esityksen mukaan kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää tai hankkia lakiehdotuksessa tarkoitettua lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Jos kunta päättää järjestää toimintaa, se voi järjestää joko itse tai hankkia palveluita muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Kunnat voivat siten hankkia aamu- ja iltapäivätoiminnan palveluita esimerkiksi toisilta kunnilta ja kuntayhtymiltä, erilaisilta lapsi- ja nuorisojärjestöiltä, yhdistyksiltä ja seuroilta sekä seurakunnilta ja myös yhtiöiltä tai muilta palvelun tuottajilta. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös tulevaisuudessa toimintaa järjestetään monipuolisesti. Kunnilla on mahdollisuus valita erilaisia järjestämismalleja oman kuntansa pienten koululaisten olosuhteet ja tarpeet huomioon ottaen.

Aamu- ja iltapäivätoiminta on rakennettava niin, että se myös pystyy käytännössä tukemaan lasten koulunkäyntiä, mikä tarkoittaa, että toiminnan järjestäminen lapsen koulukielellä on erityisen tärkeää. Tämän vuoksi kunnissa, joissa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita, aamu- ja iltapäivätoiminta on velvollinen järjestämään erikseen kumpaakin kieliryhmää varten.

Toiminnan rahoitus ja maksut.

Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestävälle kunnalle myönnetään valtionosuutta 57 prosenttia laskennallisista käyttökustannuksista. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan uudistus lisää valtion menoja vuositasolla noin 45 miljoonaa euroa. Uudistus ei lisää merkittävästi kuntien käyttömenoja, koska kunnat saavat lisääntyneinä valtionosuuksina noin 45 miljoonaa euroa ja kunnilla olisi myös mahdollisuus periä toimintaan osallistuvilta lapsilta maksuja.

Kunta voi periä aamu- ja iltapäivätoiminnasta kuukausimaksun, joka saa olla enintään 60 euroa. Valiokunta korostaa sitä, että maksukatto koskee ainoastaan nyt ehdotetun lain mukaista toimintaa, joka tarkoittaa keskimäärin kolmea tuntia päivässä. Kunnat voivat luonnollisesti järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa enemmänkin tarpeen ja mahdollisuuksiensa mukaan, ja sellaista toimintaa ei maksun enimmäismäärä luonnollisestikaan koske, vaan sen suuruus on kunnan päätösvallassa.

Valiokunta viittaa hallintovaliokunnan lausuntoon, jossa todetaan, ettei hallituksen esitys estä kuntaa antamasta aamu- ja iltapäivätoiminnan palvelujen tuottajalle niin sanottuja kohdennettuja avustuksia. Hallintovaliokunta esittää kuitenkin säännöksen täsmentämistä. Valiokunta yhtyy hallintovaliokunnan lausunnossa todettuun siitä, että nykyisten järjestäjien toiminta ja hyvät käytännöt on tärkeää voida säilyttää jatkossakin.

Henkilöstö.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Kelpoisuusvaatimukset ovat melko väljät kuitenkin niin, että tätäkin kautta voitaisiin turvata toiminnan laatu. Hallituksen esityksen mukaan tarkoituksena on, että toimintaa ohjaisivat pääasiassa erilaisiin harrastuksiin ja muuhun vapaa-ajan toimintaan sekä lastenhoitoon ja kasvatukseen perehtyneet henkilöt. Ohjaajina voisivat toimia erilaisia koulutustaustoja omaavat henkilöt. Soveltuviksi tutkinnoiksi mainitaan muun muassa sosiaalikasvattajan ja lastenhoitajan tutkinnot, sosiaali- ja terveysalan, lapsi- ja perhetyön, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen, liikunnan ohjauksen, käsi- ja taideteollisuuden ja kuvallisen ilmaisun sekä musiikkialan ja teatteri- ja tanssialan perustutkinnot sekä näiden lisäksi useiden alojen korkeakoulututkinnot ja aikaisemmat opistoasteen tutkinnot. Tavoitteena on, että sellaiset henkilöt, joilla on kokemusta lasten harrastustoiminnan ohjaamisesta, voisivat saada pätevyyden näyttötutkinnolla. Näihin tehtäviin suuntautuvan ammattitutkinnon tarvetta selvitetään.

Erityisopetuksessa olevien oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminta.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että erityisopetuksessa olevien oppilaiden sijoittaminen ryhmiin tulee tehdä harkitusti. Varttuneemmille erityisoppilaille on tarkoituksenmukaista järjestää omia ryhmiä, koska ikäero ala- ja yläluokkien oppilaiden välillä on usein liian suuri mielekkääseen yhteiseen toimintaan. Valiokunta pitää tärkeänä myös sitä, että erityisoppilaiden määrä otetaan huomioon ryhmäkokoa alentavana tekijänä ryhmän koosta päätettäessä.

Muutoksenhaku.

Hallintovaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että esityksessä ei käsitellä muutoksenhakua. Hallintovaliokunta onkin kiinnittänyt sivistysvaliokunnan huomiota muutoksenhakukysymykseen.

Perusopetuslain 48 b §:n 2 momentin mukaan kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään perusopetuslain mukaisesti. Hallituksen esityksen valmistelun lähtökohtana on ollut, että kunta valitsee aamu- ja iltapäivätoimintaan otettavat lapset silloinkin, kun se hankkii palvelut tai osan niistä muulta palvelujen tuottajalta. Muutoksenhaku määräytyy kuntalain säännösten mukaan, eikä muutoksenhakukieltoa ole.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kaikilla toiminnan järjestäjillä ei välttämättä olisi edes edellytyksiä valintaperusteiden yhdenvertaisuuden arvioimiseen. Samassa kunnassa eri toiminnan järjestäjien valintaperusteet voisivat myös poiketa toisistaan. Tällöin ei toteutuisi myöskään kunnan koordinoiva rooli, joka on ollut hallituksen esityksen lähtökohtana.

Valiokunta katsoo, että uudistusta tulee seurata ja antaa siitä selvitys sivistysvaliokunnalle. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman (Valiokunnan lausumaehdotus).