Perustelut
Hallituksen esityksen tavoitteena on opetus- ja kulttuuriministeriön
hallinnonalan kokonaisuuden vahvistaminen ja virastokentän
tiivistäminen yhdistämällä kaksi
virastoa eli Kansallinen audiovisuaalinen arkisto (jäljempänä KAVA)
ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus (jäljempänä MEKU)
yhdeksi virastoksi eli Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi
(jäljempänä KAVI). Hallituksen esityksen
perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen
perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin
huomautuksin.
Yhdistämisestä synergiaetuja
Sivistysvaliokunta korostaa yhdistyvien virastojen toiminnan
laajaa yhteiskunnallista merkittävyyttä. KAVA
on eräs keskeinen muisti- ja kulttuuriorganisaatio ja MEKU
on kuvaohjelmien luokittelun valvontaviranomainen ja mediakasvatuksen
asiantuntijavirasto, jonka työssä korostuvat voimakkaasti
lastensuojelulliset näkökohdat. Yhdistävänä tekijänä organisaatioilla
on audiovisuaalisuus.
Virastojen yhdistäminen synnyttää esityksen mukaan
resursseja koskevia synergiaetuja lähinnä hallinto-
ja tukitehtävissä sekä jatkossa mahdollisuuksien
mukaan viestinnässä, tiedotuksessa, tutkimuksessa
ja media- ja elokuvakasvatuksessa. Sivistysvaliokunta korostaa,
että yhdistämisen ei pidä ajatella tarkoittavan
erillisosaamisen häivyttämistä vaan nykyistä luontevampaa tasavertaista
yhteistyötä ja synergiaetujen aktiivista etsimistä.
Esimerkkinä vireillä olevasta yhteistyöstä valiokunta
toteaa MEKUn ja KAVAn media- ja elokuvakasvatuksen asiantuntijoiden
yhteistyön toteutettaessa Suomen osalta Euroopan komission
hanketta, jossa kartoitetaan nuorten mediankäyttöä ja
mediamakua erityisesti elokuvien suhteen. KAVA on ollut myös mukana
MEKUn koordinoimassa Mediataitoviikossa. Valiokunta korostaa, että suomalaista
audiovisuaalista kulttuuria säilyttävä ja
tunnettuutta lisäävä organisaatio sopii
hyvin yhteen mediakasvatuksen kanssa.
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin resurssit
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan erityisesti MEKUn resurssit
ovat työn määrään ja
sen yhteiskunnalliseen merkittävyyteen nähden
jääneet tarvetta pienemmiksi. Tämä uhkaa
johtaa tilanteeseen, jossa yhdistyvä virasto joutuu aloittamaan
työnsä valmiiksi aliresursoituna. Valiokunta ei
pidä tätä millään tavoin
hyväksyttävänä.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan MEKUn vuoden 2013 toimintamäärärahoissa
ei ole riittävässä määrin
otettu huomioon mediakasvatustehtävästä ja
laajentuneesta valvontatehtävästä virastolle
aiheutuvia lisäkustannuksia. Kustannuksia aiheutuu valvonnan
lisäksi muun muassa mediakasvatuksen edistämisestä ja
tutkimuksesta, verkkopalveluista ja tiedotuksesta sekä mediakasvatuksen
edistämiseen liittyvistä henkilöstöresursseista.
Valiokunta korostaa erityisesti lasten suojelun kannalta tärkeää ikärajojen
noudattamisen valvontaa televisiossa, elokuvateattereissa ja kaupoissa
ja sen edellyttämiä välttämättömiä asiantuntijaresursseja.
MEKUn työmäärä on kasvanut
merkittävästi kuvaohjelmalainsäädännön
kehittymisen myötä. Viraston valvonnan piiriin
tulee vuosittain 20 000 uutta luokiteltua kuvaohjelmaa
Käsitellessään kuvaohjelmalainsäädännön
uudistamista (HE 190/2010 vp) alkukeväästä 2011
eduskunta hyväksyi valiokunnan mietinnön (SiVM 13/2010
vp) pohjalta lausuman, jossa edellytettiin muun muassa, että kuvaohjelmalain
säätämisen johdosta MEKUlle turvataan
laajenevien velvoitteiden mukainen riittävä rahoitus
niin, ettei lasten mediasuojelun kannalta merkittävän uudistuksen
menestyksellinen toteutuminen vaarannu.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan MEKU:n nykyinen resursointi
ei tehtävien ja työmäärän
kasvu huomioon ottaen vastaa eduskunnan lausumassaan esittämää tahtotilaa.
Valiokunta pitää välttämättömänä,
että perustettavalle uudelle instituutille turvataan toiminnan alusta
asti nykyistä suurempi, instituutin toiminnan yhteiskunnallisen
merkittävyyden huomioon ottava rahoitus.
Instituuttia koskevan asetuksen valmistelu
Hallituksen esityksen liitteenä on luonnos kansallista
audiovisuaalista instituuttia koskevaksi valtioneuvoston asetukseksi.
Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä kiinnittää huomiota
kahteen asetusluonnoksen jatkovalmistelussa huomioon otettavaan
näkökohtaan.
Uudistus synnyttää monialaisen av-kulttuurin
instituutin, jossa yhdistettävien virastojen välillä on
varsin huomattava ero toimintojen ja henkilöstön
määrässä sekä budjettien
koossa. Uudistuksen onnistumisen välttämätön
perusedellytys on toimiva johtamisjärjestelmä,
jossa korostuvat instituutin kokonaisuuden huomioon ottava asiantuntijuus
ja korkean tason johtamistaidot. Valiokunnan saaman selvityksen
mukaan KAVAn nykyinen johtaja jatkaa uuden instituutin johtajana
ja MEKUn johtaja instituutin mediakasvatuksen toimintayksikön
päällikkönä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on
asetusluonnoksen mukaan nimittävä viranomainen
molempien virkojen osalta.
Valiokunta pitää erittäin hyvänä,
että nykyisen kahden viraston johtajat muodostavat asetusluonnoksen
mukaisesti uuden instituutin johtokaksikon siten, että johtajan
ollessa estynyt hänen tehtäviään
hoitaa mediakasvatuksen toimintayksikön päällikkö ja
tämän ollessa estynyt työjärjestyksessä määrätty
henkilö, mikä tarkoittaa yleisesti sitä,
että kunkin toimintayksikön päällikön
sijaisena toimii joku kyseisen toimintayksikön virkamiehistä.
Näin rakentuva johtamisjärjestelmä korostaa
toisaalta ylimmällä johtamistasolla instituutin
toiminnan kokonaisuuden hallintaa ja toisaalta alemmalla organisaatiotasolla
ylhäältä alaspäin rakentuvaa
vankkaan asiantuntemukseen perustuvaa sijaisuusketjua.
Tulevan KAVIn Mediakasvatusyksikön tehtävät
liittyvät sekä lastensuojelullisiin tehtäviin että perusoikeuksien
rajoittamiseen. Nykyisin MEKUn asiantuntijatehtävissä toimivien
virkamiesten pätevyysvaatimukset sisältyvät
vuonna 2011 annettuun valtioneuvoston asetukseen Mediakasvatus-
ja kuvaohjelmakeskuksesta (976/2011). Asiantuntijakuulemisessa
on korostettu, että nyky-yhteiskunnassa mediakasvatus on
yhä tärkeämpi työkalu pyrittäessä työskentelemään
lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi
ja yhteiskunnallisen aktiivisuuden ja osallisuuden lisäämiseksi.
Tällä perusteella sivistysvaliokunta pitää välttämättömänä,
että instituuttia koskevan asetuksen jatkovalmistelussa luonnokseen
sisällytetään mediakasvatusyksikön
asiantuntijatehtävissä toimivan henkilöstön pätevyysvaatimukset,
siten kuin ne sisältyvät nykyisin voimassa olevaan
edellä mainittuun asetukseen.