Perustelut

Yleistä

Voimassa olevan yliopistolain 7 §:n 3 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään yliopistoista suoritettavista tutkinnoista sekä siitä, mitä tutkintoja kussakin yliopistossa voidaan suorittaa. Tarkemmasta koulutusvastuun jakautumisesta yliopistojen kesken säädetään yliopistojen esityksestä opetusministeriön asetuksella. Hallituksen esittämä muutos tarkoittaa, että yliopistojen aloitteellisuutta ei enää tarvita, vaan opetus- ja kulttuuriministeriö voi laittaa vireille koulutusvastuun jakautumista koskevan muutoksen. Valiokunta toteaa, että ministeriön keskeisenä tehtävänä on huolehtia Suomessa annettavan koulutuksen kokonaisuudesta eli mm. siitä, minkä verran ja mille aloille koulutusta Suomessa tarvitaan. Koulutusvastuiden määrittelyllä koulutustarjonta suunnataan ja mitoitetaan tarkoituksenmukaisesti yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti, ja se tulee suunnata toteuttamaan yliopistoille laissa määrättyä kolmea tehtävää. Sen vuoksi valiokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin.

Kuten perustuslakivaliokunta toteaa, ehdotus heikentää sen yliopiston aloitevaltaa, jota annettava asetus koskee. Nykyisinkään ei opetus- ja kulttuuriministeriö kuitenkaan ole sidottu yliopiston esitykseen, vaan voi muuttaa esitystä tai olla antamatta esitettyä asetusta. Toisaalta yliopistojen kollektiivista asemaa turvaa se, että koulutusvastuuasetus valmistellaan yhteistyössä yliopistojen kanssa ja yliopistoille on yliopistolain 3 §:n 2 momentin perusteella varattava niitä koskevaa lainsäädäntöä valmisteltaessa tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa. Perustelujen mukaan opetuksen vapautta ja yliopistojen itsehallintoa turvataan myös siten, että koulutusvastuun sääntelyä valmistellaan ministeriön ja yliopistojen yhteistyönä, ja tarkoituksena on, että yksittäisen yliopiston koulutusvastuun täsmentämistä koskevat muutokset edelleen perustuvat lähtökohtaisesti yliopiston omaan aloitteeseen.

Perustuslakivaliokunta toteaa lisäksi, että perustuslain säännökset on otettava huomioon annettaessa valtuussäännöksen nojalla säännöksiä eikä asetuksella voida tämän vuoksi säätää esimerkiksi koulutuksen sisällöstä tai opetusmenetelmistä (PeVL 19/2004 vp, s. 3/II).

Sivistysvaliokunta painottaa, että lainmuutos ei saa johtaa lyhytjänteisiin ratkaisuihin, vaan sen tarkoitus on osaltaan edistää pitkäjänteistä tiedepolitiikkaa maamme yliopistoissa ja koulutusvastuut tulee määritellä riittävän joustaviksi niin, että yliopistot voivat tehdä opetuksen ja tutkimuksen kannalta tarpeellisia ratkaisuja.