Perustelut

Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2000 hyväksymän Lissabonin strategian tavoitteena on ollut Euroopan kilpailukyvyn kehittäminen uudistamalla ja vahvistamalla sosiaalista suojelua, taloutta ja työllisyyttä jäsenmaissa. Strategian keskeinen lähtökohta oli, että talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikan samoin kuin ympäristöpolitiikan menestyminen nähdään toisistaan riippuvaisina. Sosiaalipolitiikan alalla päämääränä oli sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisääminen nykyaikaistamalla Euroopan sosiaalista mallia, investoimalla ihmisiin ja torjumalla sosiaalista syrjäytymistä.

Lissabonin strategian välitarkastelun yhteydessä vuonna 2005 tehtiin linjavalinta keskittyä kasvun ja työllisyyden edistämiseen, jolloin luovuttiin sosiaalisen suojelun vahvistamiseen liittyvien tavoitteiden asettamisesta strategian yhteydessä. Linjaus perustui näkemykseen siitä, että yhteisön kilpailukykyä ja sen myötä hyvinvointia voidaan parhaiten edistää kasvuun ja työllisyyteen keskittymällä, ja siihen, että EU:n toimivalta on näillä sektoreilla laajempi kuin sosiaalisessa suojelussa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on Lissabonin strategiaa koskevissa lausunnoissaan korostanut sosiaalisen osallisuuden sekä riittävien ja laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikutuksia myös taloudelliseen kilpailukykyyn. Valiokunta painottaa, että kestävä kehitys ja globaaleihin haasteisiin vastaaminen edellyttävät tasapainoista taloudellista ja sosiaalista uudistumista. Talouspolitiikan ja muun yhteiskuntapolitiikan keskeinen tehtävä on varmistaa, että kilpailukyvyn edellyttämä uudistuminen kohottaa väestön hyvinvointia, lisää työllisyyttä, parantaa ympäristön tilaa ja lisää sosiaalista koheesiota. Valiokunta pitää tärkeänä, että ohjelmaa uudistettaessa tunnustetaan näiden eri alueiden keskinäinen riippuvuus ja niiden välisen tasapainon tärkeys.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää myönteisenä, että sosiaalinen ulottuvuus on nyt otettu huomioon ministerivaliokunnan yhdentoista kohdan painopisteluettelossa, kun on linjattu Suomen tavoitteita uudistetun strategian valmistelussa. Ministerivaliokunnan mukaan sosiaali- ja terveyspolitiikan huomioiminen on tärkeä uudessa strategiassa. Lisäksi todetaan, että tasapainoisella yhteiskunnallisella kehityksellä on olennainen merkitys kasvun edellytyksille ja työllisyydelle.

Lissabonin strategian jatkovalmistelu on alkanut maailmanlaajuisen talouskriisin keskellä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoo, että uudessa strategiassa sosiaalisen suojelun vahvistaminen on entistä perustellumpaa nostaa uudelleen keskeisiin tavoitteisiin ja ottaa sosiaaliseen suojeluun liittyvät tavoitteet yhteiseen seurantaan. Sosiaalisen suojelun vahvistamisella voidaan luoda puskuria, joka estää kriisin syventymistä ja sosiaalisen epävakauden leviämistä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että taloudellisen kasvun ja sosiaalisen koheesion nykyistä parempi tasapaino ilmenee uudistettavassa ohjelmassa.

Suomi on muiden Pohjoismaiden kanssa ollut parhaimmasta päästä Lissabonin strategian tavoitteiden toteuttamisessa. Tavoitteissa eteneminen osoittaa, että maissa, joissa panostetaan sosiaaliseen suojeluun, myös talouden ja työllisyyden kehitys on suotuisampaa. Nykyinen taantuma, väestön ikääntyminen, ilmastonmuutoksen torjuminen ja globalisaatio ovat entistä suurempia haasteita EU:n talouden kasvulle, siksi juuri nyt yhteistä strategiaa voidaan pitää entistä tärkeämpänä. Uudistusprosessin hitauden ja jäsenvaltioiden heikon sitoutumisen on todettu olleen esteenä aiemmin asetettujen tavoitteiden saavuttamiselle. Kaikilta jäsenvaltioilta tuleekin edellyttää samanlaista sitoutumista strategiaan. Valiokunta pitää lisäksi tarpeellisena, että sosiaalisen ulottuvuuden tavoitteiden etenemistä seurataan yhteisesti laadittavien indikaattorien avulla.

Lissabonin strategiaan alun perin sisältyneet sosiaalipolitiikan tavoitteet ovat osoittautuneet edelleen ajankohtaisiksi. Alkuperäisen strategian mukaan Euroopan sosiaalisen mallin ja sen kehittyneiden sosiaalisen suojelun järjestelmien on tuettava tietoon perustuvaan talouteen siirtymistä. Järjestelmiä on kuitenkin mukautettava aktiivisen hyvinvointiyhteiskunnan osana muun muassa järjestelmien pitkän aikavälin kestävyyden turvaamiseksi väestön ikääntyessä, sosiaalisen osallisuuden lisäämiseksi ja laadukkaiden terveyspalveluiden tarjoamiseksi. Samansisältöiset tavoitteenasettelut voidaan valiokunnan näkemyksen mukaan sisällyttää myös uudistettuun strategiaan.