Perustelut
Sosiaali- ja terveysvaliokunta on käsitellyt hallituksen
toimenpidekertomuksen sosiaali- ja terveysvaliokunnan ehdotuksesta
hyväksyttyjen eduskunnan lausumien osalta. Lausumista yksi kuuluu
sisäasiainministerön, yksi valtiovarainministeriön ja yksi työministeriön hallinnonalaan.
Kaikki muut, yhteensä 28 lausumaa, kuuluvat sosiaali- ja
terveysministeriön hallinnonalaan. Valiokunta esittää hallituksen
selvitysten johdosta seuraavat huomautukset.
Poistettavat lausumat
Valiokunta katsoo, että seuraavien lausumien johdosta
suoritetut toimenpiteet ovat riittäviä tai lausumat
ovat muutoin käyneet tarpeettomiksi ja ne voidaan poistaa:
-
Kustannustason muutosten huomioon
ottaminen valtionosuuksissa HE 49/2002 vp
-
Perhevapaauudistus HE 147/2002 vp
-
Tapaturma- ja liikennevakuutuksen täyskustannusvastuu HE
158/2004 vp
-
Lapsiasiamiesjärjestelmän toimivuuden arviointi HE
163/2004 vp
-
Lääkekustannusten hillintä ja
nikotiinivalmisteiden myynnin laajentamisen seuranta HE 107/2005
vp.
Säilytettävät lausumat
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan ehdotuksesta hyväksytyt
muut kuin edellä mainitut lausumat ovat edelleen tarpeellisia,
ja ne tulee säilyttää hallituksen kertomuksessa.
Hallitus on kertomuksessaan esittänyt myös seuraavien
lausumien osalta, etteivät ne enää anna
aihetta toimenpiteisiin. Valiokunta ei yhdy hallituksen näkemykseen
vaan lausuu niiden osalta seuraavaa:
— Työttömyysturvan peruspäivärahan
taso (Sosiaaliturvan selonteko VNS 4/1996 vp)
Hallitus on katsonut, ettei lausuma työttömyysturvan
peruspäivärahan tason turvaamisesta enää anna
aihetta toimenpiteisiin. Valiokunta katsoo, ettei hallituksen toimenpiteillä ole
kyetty korottamaan työttömyysturvan peruspäivärahan
tasoa tai muuttamaan sen verotusta siten, että työttömien
riippuvuus toimeentulotuesta ratkaisevasti vähenisi. Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen
riittämätöntä tasoa osoittaa
se, että toimeentulotuen saajista lähes
puolella (tiedot vuodelta 2005) on ensisijaisena toimeentulon lähteenä työttömyysturva.
Vastaavasti kaikista työmarkkinatukea saavista noin kolmasosa (tiedot
vuodelta 2004) joutuu turvautumaan toimeentulotukeen.Tästä syystä lausumaa
ei voida vielä poistaa.
— Työttömyyseläke (HE 45/2002
vp)
Hallitus on katsonut, ettei työttömyyseläkettä koskeva
eduskunnan lausuma enää anna aihetta toimenpiteisiin.
Valiokunta pitää sinänsä asianmukaisina kertomuksessa selostettuja
toimenpiteitä, joiden seurauksena työttömyyseläkkeen saamiseen
liittyvät ongelmat ovat vähentyneet. Valiokunnan
tietoon on kuitenkin edelleen tullut tapauksia, joissa ongelmia
on esiintynyt. Sen vuoksi valiokunta pitää asian
seuraamista edelleen tarpeellisena.
— Sotainvalidien korvausturva (HE 150/2002 vp)
Eduskunta edellytti, että hallitus selvittää mahdollisuudet pikaisesti
alentaa sotainvalideille sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain
mukaan järjestettävien avopalveluiden korvaamisen edellytyksenä olevaa
työkyvyttömyysasteprosenttia tai poistaa
sen kokonaan. Lausuman hyväksymisen
jälkeen palveluiden korvaamisen edellytyksenä olevaa
työkyvyttömyysasteprosenttia on alennettu 1.1.2003
voimaantulleella lailla 30 prosentista 25 prosenttiin ja vuoden 2005 alusta voimaantulleella
lailla 20
prosenttiin. Hallitus on selvittänyt korvattavuuden rajan
edelleen alentamista ja katsoo, ettei prosenttirajan alentaminen
käytettävissä olevien määrärahojen
puitteissa ole mahdollista. Tästä syystä hallitus
toteaa, ettei asia anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Valiokunta
katsoo kuitenkin, että lausumassa asetettuun tavoitteeseen
tulee edelleen pyrkiä ja tästä syystä lausuman
säilyttäminen on tarpeen.
— Työeläkeuudistus (HE 261/2002
vp)
Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa lainmuutoksen
vaikutuksia yrittäjän eläkevakuutusmaksun maksamiseen ja ryhtyy
tarvittaviin toimenpiteisiin, jos vuoden 2005 alusta
voimaan tuleva uudistus vaikuttaa yrittäjien eläketurvan
tasoa alentavasti tai jos valtion osuus YEL-eläkemenosta tai
kansaneläkemenoista uudistuksen johdosta kohtuuttomasti
kasvaa. Hallitus toteaa selvityksessään, että lainmuutosten
vaikutuksista saatujen kokemusten perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä aikaisintaan
sen
jälkeen, kun muutokset ovat olleet voimassa pari vuotta.
Lisäksi hallituksen selvityksessä viitataan kuluvan
vuoden alusta voimaantulleeseen uuteen yrittäjän
eläkelakiin sekä siihen, että erikseen
tullaan selvittämään, miten yrittäjän määrittely
eläkevakuutuksessa on tarkoituksenmukaista tehdä.
Valiokunta toteaa, että myös hallituksen esityksessä uudeksi
yrittäjän eläkelaiksi (HE 197/2006
vp) todettiin, ettei (lausumassa tarkoitetun) järjestelmän
toimivuudesta voida vielä tehdä johtopäätöksiä,
koska se on ollut voimassa vasta vuoden 2005 alusta alkaen. Esityksen
perusteluissa nimenomaan todettiin, että eläkevakuutusmaksun
maksamisen joustoja on syytä selvittää myöhemmin.
Koska lausumassa tarkoitettua lainmuutoksen vaikutusten seurantaa ei
vielä ole ollut mahdollista toteuttaa, valiokunta ei hyväksy
lausuman poistamista.
— Kunnallisen eläkejärjestelmän
ja valtion eläkejärjestelmän uudistaminen
(HE 45/2004 vp ja HE 46/2004 vp)
Hallitus on katsonut, etteivät lausumat eläkkeiden
normeerauksen vaikutusten ja työkyvyttömyyseläkkeiden
myöntökäytäntöjen seuraamisesta
enää antaisi aihetta toimenpiteisiin. Valiokunta
katsoo kuitenkin, että julkisella sektorilla sovellettavan
eläkkeiden normeerauksen vaikutuksia alkavien eläkkeiden
tasoon on edelleen syytä seurata ja antaa vaikutuksista
selvitystä jatkossakin hallituksen kertomuksen yhteydessä.
Tästä syystä lausumia ei ole syytä poistaa.
— Palveluseteli (HE 74/2003 vp)
Eduskunta piti tärkeänä, että hyvät
käytännöt yhdistetyn kotipalvelun
ja kotisairaanhoidon järjestämisessä voidaan
säilyttää. Lisäksi edellytettiin lainsäädännön vaikutusten seurannan
ja arvioinnin järjestämistä. Hallitus
on katsonut, etteivät lausumat enää anna
aihetta toimenpiteisiin. Hallitusohjelman mukaan kunnallisen palvelusetelin
käyttöalaa laajennetaan tarkoituksenmukaisella
tavalla sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja palveluseteli ulotetaan
kotisairaanhoitoon vuoden 2008 alusta. Valiokunta pitää tästä syystä asian
seuraamista vielä tarpeellisena.
— Kansaneläkelaitoksen järjestämä kuntoutus
(HE 3/2005 vp)
Eduskunta edellytti menettelytapaohjeiden laatimista 65 vuotta
täyttäneiden vaikeavammaisten lääkinnällisen
kuntoutuksen joustavan jatkumisen turvaamiseksi. Lisäksi
edellytettiin harkinnanvaraista kuntoutusta ja vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta
koskevien päätösten asianmukaisuuden
ja tasapuolisuuden seurantaa ja arviointia. Hallitus on katsonut,
etteivät lausumat enää anna aihetta toimenpiteisiin.
Edellytetyt ohjeet on laadittu ja lainsäädännön
toteutumista seurattu lausumissa edellytetyllä tavalla. Valiokunta
katsoo kuitenkin, että kuntoutuksen järjestämisessä ilmenneiden
ongelmien vuoksi ohjeiden toimivuutta ja päätösten
asianmukaisuutta on edelleen syytä seurata.