Perustelut

Valtiontalouden kehykset vuosille 2014—2017 heikentävät entisestään mahdollisuuksia suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kehyksen tuomat leikkaukset eivät ole hallitusohjelman mukaisia, sillä hallitusohjelmassa Suomea luvataan kehittää pohjoismaisena hyvinvointivaltiona ja yhteiskuntana, joka huolehtii omista kansalaisistaan.

Sosiaaliluokkien välisten terveyserojen kaventaminen

Hallitusohjelmassa luvataan kaventaa terveyseroja, mutta valtiontalouden kehyksissä tämä tavoite ei näy. Hallituskauden aikana kunnat menettävät yli 3,8 miljardia euroa peruspalvelujen turvaamiseksi tarkoitettuja rahoja valtionosuuksiin kohdistuvien leikkausten takia. Tämä ei lupaa hyvää perusterveydenhuollolle, jonka rahoitus on jo muutenkin jäänyt huomattavasti jälkeen muusta terveydenhuollosta viimeisten vuosien aikana. Myös matka- ja lääkekorvaukset ovat olleet hallituksen leikkurissa, ja lisäsäästöjä sairausvakuutuksesta maksettavista korvauksista tehdään vielä 50 miljoonan euron edestä. Nämä leikkaukset ovat omiaan lisäämään terveyseroja entisestään, sillä köyhimmät ovat riippuvaisia julkisista terveyspalveluista ja sairausvakuutuksesta maksettavista korvauksista. Ennaltaehkäisevät palvelut ja muut peruspalvelut ovat kustannustehokkain keino kaventaa terveyseroja ja edistää väestön hyvinvointia, ja perussuomalaisten mielestä niihin on vihdoinkin alettava panostaa.

Lapsiperheiden aseman parantaminen

Hallitusohjelman mukaan yksi kolmesta perhepolitiikan ydinasiasta ovat tulonsiirrot. Tästä huolimatta kehyspäätöksessä lapsilisien indeksikorotukset jätetään tekemättä. Lapsiperheiden suhteellinen köyhyys on kasvanut 1990-luvulta lähtien, ja kehyspäätös heikentää lapsiperheiden asemaa entisestään. Monissa pikkulapsiperheissä ostovoima riippuu pitkälti sosiaaliturvan tasosta. Lapsiperheiden asemaa on parannettava ja erityisesti yksinhuoltajaperheiden ja monilapsisten perheiden toimeentulon turvaamiseen on kiinnitettävä huomiota, sillä juuri näillä perheillä on suurin vaara pudota köyhyysrajan alapuolelle. Lapsilisien indeksijäädytys on peruttava.

Syrjäytymisen ehkäisy

Valtiontalouden kehysten puitteissa kunnilla ei ole mahdollisuutta tehdä riittävästi lasten ja nuorten hyvinvointia edistävää työtä. Nuorisotakuu pyrkii työllistämään ja antamaan alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille jotakin tekemistä, mutta syrjäytymisen ehkäisemisen tehokkuuden kannalta olennaista on saada syrjäytymisvaarassa olevat ennaltaehkäisevien palveluiden piiriin mahdollisimman varhain. Nuorisotakuu ei auta peruskoulunsa kesken jättäneitä, puhumattakaan aiemmin apua tarvitsevista. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon toimintaan on varattava riittävät resurssit. Oppilashuollon resurssit on korvamerkittävä, jotta kunnat käyttävät resurssit tarkoituksenmukaisesti. Hallitusohjelmassa luvataan tehostaa toimia huostaanottojen vähentämiseksi ja siirtää lastensuojelussa painopistettä ennaltaehkäisyyn, varhaisiin tukipalveluihin ja laitosvaltaisuuden purkamiseen. Rahoituksessa tämä ei kuitenkaan näy. Myöskään sosiaalihuoltolain toimeenpanoon ei ole varattu riittävästi resursseja.

Vanhuspalveluihin riittävät resurssit

Kuntien resurssien leikkaaminen uhkaa palvelujen saatavuutta, eikä kehyspäätöksessä ole varattu riittävää rahoitusta vanhuspalvelulain toteuttamiseksi. Perussuomalaisten mielestä lisäresursseja tulee kohdentaa erityisesti hoitohenkilökunnan palkkaamiseen sellaisissa hoivapaikoissa, joissa iäkkäät tarvitsevat paljon hoivaa. Laadukas vanhustenhoito on turvattava. Kannatamme myös omaishoidon tuen maksamisen siirtämistä Kelan vastuulle, jotta tuen myöntämisperusteet saadaan yhdenmukaisiksi ja omaishoitajat ja hoidettavat yhdenvertaiseen asemaan keskenään asuinkunnasta riippumatta. Nykykäytännöt vaihtelevat kunnasta riippuen, ja osa kunnista on jopa irtisanonut omaishoitosopimuksia rahapulaan vedoten. Tilanne on kestämätön. Omaishoitajat tekevät arvokasta työtä, ja heidän omaa jaksamistaan on tuettava paremmin. Myös omaishoidon tuen hoitopalkkiota on korotettava.

Työurien pidentäminen ja työntekijöiden terveys

Vastuu pitkäaikaistyöttömien aktivoinnista siirretään kunnille, ja pelkona on, että kunnat saavat tästä taas uuden tehtävän ilman riittäviä resursseja. Perussuomalaiset edellyttävät, että työttömien aktivointikokeilun tuloksista raportoidaan ja kuntien kyky selvitä uudesta velvoitteesta kartoitetaan. Työttömyys on kasvanut, ja avoimet työpaikat ovat vähentyneet. Tarvitaan siis ennen kaikkea toimia, joiden avulla voidaan luoda erityisesti matalan kynnyksen työpaikkoja. Työntekijöiden terveyden edistäminen on otettava huomioon työurien pidentämisessä. OECD:n mukaan toimintakykyä rajoittavalla tavalla sairastutaan Suomessa keskimäärin kymmenen vuotta aiemmin kuin esimerkiksi Ruotsissa. Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään eniten mielenterveydellisistä syistä sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi. Myös moni nuori joutuu ennenaikaisesti eläkkeelle mielenterveydellisistä syistä. Perussuomalaisten mielestä resursseja onkin kohdennettava erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin, jotta ihmiset saavat apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa eikä ehkäistävissä olevia työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisiä turhaan tule.

Palveluiden alueellinen turvaaminen

Kehyspäätöksessä sairausvakuutuksesta maksettavat matkakorvaukset ovat taas leikkausten kohteena. Sairausvakuutuksen korvauksiin tehdään uusi 50 miljoonan euron lisäleikkaus, jonka on ilmoitettu kohdistuvan ainakin matkakorvauksiin. Matkakorvausten pienentäminen osuu kipeimmin syrjäseuduilla asuviin ja iäkkäisiin henkilöihin, jotka tarvitsevat paljon terveyspalveluita. Perussuomalaiset eivät hyväksy matkakorvauksista leikkaamista ja muistuttavat, että myös palveluiden keskittäminen on omiaan pidentämään haja-asutusalueilla asuvien matkoja ja siten kasvattamaan matkakorvauksia entisestään.

Perussuomalaiset kiinnittävät huomiota myös siihen, että kehyspäätöksessä valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoimintaan kohdennetaan siirtymäajan jälkeen kunnille. Perussuomalaiset edellyttävät, että kuntien mahdollisuudet selvitä tästä uudesta velvoitteesta selvitetään, jotta tulevaisuudessakin potilas saa ensihoidon mahdollisimman nopeasti pitkistä etäisyyksistä huolimatta. Lisäksi perussuomalaiset kritisoivat sitä, ettei kehyksissä ole millään tavoin huomioitu tulevan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kustannusvaikutuksia kunnille eikä annettu minkäänlaisia arvioita siitä, kuinka suuria kustannuksia järjestelmän muuttaminen valtiolle aiheuttaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus

Kehyspäätöksessä sosiaali- ja terveysministeriön alaisilta tutkimuslaitoksilta eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Työterveyslaitokselta ja Säteilyturvakeskukselta leikataan 30 miljoonaa euroa jo tehtyjen leikkausten lisäksi. Tämä tarkoittaa laajoja irtisanomisia ja kokonaisten toimintojen lakkauttamista. Sosiaali- ja terveysministeriön alaisten laitosten toiminnasta suuri osa on asiantuntija- ja viranomaistoimintaa sekä rekistereiden ja tietovarantojen ylläpitoa. Esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä lapsi- ja perhepolitiikkaan tehtävää tutkimusta tehdään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella jo ennestään pienillä resursseilla aiheen tärkeydestä huolimatta. Ilmeisesti hallitus ei pidä tärkeänä asiantuntijatiedon hyödyntämistä päätöksenteossa. Tämä on nähty myös vireillä olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Perussuomalaiset pitävät tilannetta huolestuttavana.

Perustelut

Pääministeri Kataisen hallituksen vuosien 2014—2017 kehysselonteko kertoo hallituksen päätöksentekokyvyttömyydestä sekä lupauksista ja puheista huolimatta myös näköalattomuudesta. Hallituksen toimet ja linjaukset kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi puuttuvat käytännössä kokonaan. Työurien pidentämistä tavoittelevien asioiden valmistelu on ulkoistettu ja hallituksen omatkin päätökset on siirretty tulevaisuuteen.

Samanaikaisesti kun hallitus edelleen lisää kuntien vastuita ja velvoitteita, vie se pohjaa mahdollisuuksilta palvelujen tuottamiseen leikkaamalla valtionosuuksia. Hallitus vaarantaa ihmisille tärkeiden hoito, ja hoivapalvelujen saatavuuden. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu rypee hallituksen päätöksentekokyvyttömyyden vuoksi. Tulevaisuuden kannalta välttämätön sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen valmistelu odottaa aloittamistaan.

Työuriin on saatava lisää pituutta

Työurien pidentämisen välttämättömyydestä on laaja yksituumaisuus. Nopeampi pääsy työelämään, työssä jaksaminen sekä eläkepoliittiset ratkaisut muodostavat kokonaisuuden, jonka osalta on edettävä. Hallitus on yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa valmistellut eläkeuudistusta. Hallituksen sisäiset näkemyserot tarkoittavat sitä, että seuraavista eduskuntavaaleista on tulossa eläkevaalit. Todellisuudessa välttämättömät päätökset ollaan siirtämässä seuraavalle hallitukselle.

Hallitus lupasi etukäteen kehysriihestään päätöksiä toimenpiteiksi työurien pidentämiseksi. Nämä toimet ja linjaukset jäävät odottamaan tulevaisuuteen. Toimenpideohjelman lisäksi tarvitaan välttämättömiä lainsäädäntöuudistuksia osatyökykyisten sijoittumiseksi nykyistä paremmin työmarkkinoille. Vähintä on, että valmistelu käynnistettäisiin pikaisesti. Sosiaaliturvan ja palkan sekä verotuksen yhteensovittamistyö vaatii uuden otteen. Tavoitteena on oltava kannustava ja yksinkertainen sosiaaliturva.

Eräs kiireellisimmistä toimista on kuntoutuksen kokonaisuudistus. Keskusta näkee, että kuntoutusjärjestelmiä uudistamalla ennaltaehkäistään työkyvyttömyyttä. Myös osatyökykyisten voimavarat on saatavissa tätä kautta paremmin käyttöön.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja rahoitus — kotikunta-maakuntamalli ratkaisuksi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen on välttämätöntä. Uudistuksen näköala pitää olla vähintään vuoteen 2030. Tarvitaan kokonaisuudistus, joka sisältää hallinnon ja vastuiden muutosten tueksi kokonaisnäkemyksen ja kansalliset sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet.

Palveluja on jatkossakin oltava tarjolla kolmella eri tasolla. On määriteltävä lähi-, maakunnalliset ja laajempaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut. On siirryttävä tilaaja-tuottajamalliin, jolloin hyödynnetään julkisten palvelujen lisäksi myös yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotanto parhaalla mahdollisella tavalla.

Kokonaisuudistuksen osana on rahoitusjärjestelmään tehtävä perusteellinen uudistus. On siirryttävä monikanavaisesta rahoitusjärjestelmästä kohti yksikanavaisempaa mallia. Julkinen raha tulee koota yhdelle toimijalle. On edettävä kokeilujen kautta kohti valtakunnallista ratkaisua.

Me esitämme umpisolmun avaamiseksi ja jatkuvan epävarmuutta lisäävän vellovan tilanteen ratkaisemiseksi kotikunta-maakuntamallia. Keskustan ratkaisu on yhteistyön malli sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.

Organisaatiopäätösten lisäksi on kyettävä sisältöjen ja toiminnan uudistustyöhön. Varovaistenkin arvioiden mukaan esimerkiksi tietojärjestelmien yhdenmukaistamisella on saatavissa merkittävä määrä euroja varsinaiseen hoito- ja hoivatyöhön. Kotikunta-maakuntamalli mahdollistaa tietojärjestelmien yhdenmukaistamisen, koska vastuu potilaan hoidon kokonaisuudesta on selkeästi yhdellä maakunnallisella toimijalla.

Hallituksen valmistelutyön poukkoilu on pysäyttänyt monilla alueilla välttämättömimmänkin uudistustyön. Sotkujen siivoaminen on jäämässä seuraavalle hallitukselle.

Valtion kannettava oma vastuunsa

Hallituksen kehyspäätöksen toteutuminen tarkoittaa entistä merkittävämmällä tavalla sitä, että valtio vetäytyy vastuusta osallistua ihmisille tärkeiden peruspalvelujen tuottamiseen. Aiemmin tehdyt päätökset mukaan lukien valtionosuusleikkaukset ovat kuluvalla vaalikaudella yhteensä 3 811 miljoonaa euroa. Valtionosuusjärjestelmän perusperiaatteet ovat vaarantumassa tilanteessa, jossa päinvastoin pitäisi vahvistaa kuntien välisten erojen tasaamista esim. ikärakenteenmuutosten tai sairastavuuden osalta.

Samanaikaisesti palvelujen järjestämis- ja rahoitusjärjestelmien odottaessa päätöksiä valtionosuusleikkaukset vievät pohjaa hallituksen lupaamilta palveluiden uudistamishankkeilta. Kehyskauden eurojen lisäykset uusien lakisääteisten tehtävien täytäntöönpanoon ovat riittämättömiä. Vanhuspalvelulain täytäntöönpano, koko sosiaalihuoltolain uudistaminen, lastensuojelun ja perheiden palvelujen edellyttämät panostukset sekä hallitusohjelmankin lupaama omaishoidon tuen kriteerien yhtenäistäminen eivät voi toteutua tavoitteissa asetetuilla tavoilla ilman riittäviä euroja. Hallitus sysää vastuun seuraavalle hallitukselle.

Omaishoidon tuki

Vanhuspalvelut ovat kokonaisuus, jonka yhtenä olennaisena osana on omaishoidon kehittäminen. Edellytämme, että omaishoidon tuen maksatuksen siirto Kelan vastattavaksi tehdään viipymättä. Vain näin voidaan taata yhdenmukaiset kriteerit koko maahan. Kansallisesti asettamamme tavoite laitoshoidon vähentämiseksi ei onnistu ilman riittäviä resursseja ja tarvittavia päätöksiä.

Sairastaminen kallistuu — edelleen

Hallitus leikkasi vuoden 2013 budjetista lakisääteisestä sairausvakuutuksesta 153 miljoonaa euroa, josta matkakorvausten omavastuuosuutta kiristämällä säästettiin 20 miljoonaa euroa ja sairaanhoitovakuutuksen menoja vähennettiin 20 miljoonaa euroa. Lääkekorvausten leikkaus oli 113 miljoonaa euroa.

Kehyspäätös sisältää 50 miljoonan euron vähennyksen valtion menoihin sairausvakuutuksen osalta. Vielä toistaiseksi kohdentamaton eurojen leikkaaminen tekee sairastamisesta entistäkin kalliimpaa pitkien etäisyyksien alueilla tai terapiaa tarvitsevan lähiperheen arjessa. Sanat oikeudenmukaisuus ja perusturvaan puuttumattomuus joutuvat vähintäänkin outoon valoon.

Sektoritutkimuksen määrärahojen leikkaus johtaa irtisanomisiin

Päätöksenteon tulee pohjautua riittävään asiantuntemukseen ja huolelliseen valmisteluun. Sektoritutkimuslaitosten tutkimustyö sekä tuki päätöksenteolle on merkittävällä tavalla vaarantumassa. Vielä toistaiseksi kohdentamaton 30 miljoonan euron leikkaus tarkoittaa tämän hetkisen tiedon mukaan noin 1 000 henkilön irtisanomista. Vaikutukset ulkopuolisen rahoituksen saatavuuteen lisäävät tätä irtisanottavien määrää.

Raha-automaattiyhdistyksen tuoton kohdentaminen

Kehysselonteko vahvistaa aiemmin tehdyn päätöksen jakaa osa Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta budjetin yleiskatteisille momenteille. RAY:n pelitoiminnan tuoton käyttäminen muuhun kuin arpajaislaissa säädettyyn toimintaan on suuri riski rahapelitoiminnan yksinoikeusjärjestelmän kannalta. Hallituksen päätökset ovat kestämättömiä.

Kehyspäätös jäädyttää RAY:n tuoton jaon 308 miljoonan euron tasolle vuoteen 2017 saakka. Tilanteessa, jossa järjestöjen merkitys sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoina vain korostuu heikompiosaisten ihmisten apuna ja tukena, ei hallituksen linjaus ole hyväksyttävissä. Kustannusten noustessa esimerkiksi henkilöstömenojen kasvun vuoksi nyt tehty ratkaisu käytännössä leikkaa järjestöjen avustuksia, josta seuraa toiminnan vaarantuminen vakavalla tavalla.