Perustelut

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää hyvänä, että esitys parantaa työkyvyn hallinnan ja edistämisen toteutumista työpaikoilla selkeyttämällä ehkäisevän työterveyshuollon 60 prosentin korvaustason ehtoja. Ehdotuksen mukaan ehtona korkeammalle korvaustasolle on työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon yhteistyössä sopimat käytännöt, joilla työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan. Lisäksi edellytetään sopimista sairauspoissaolojen seurantajärjestelmästä. Muussa tapauksessa korvaustaso hyväksyttävistä kustannuksista on 50 prosenttia.

Valiokunta korostaa kaikkien osapuolten yhteistyön ja sitouttamisen merkitystä työkyvyn hallinnan toteuttamisessa. Työkyvyn edistämisen ja työkyvyttömyyden ehkäisemisen kannalta on tärkeää, että ennakoiva toiminta alkaa mahdollisimman varhain työuran alussa ja kestää koko työuran ajan.

Työterveyshuollolla on tärkeä asema työkykyisyyden seurannassa ja varhaisen tuen suunnittelussa. Muun muassa fyysisen kunnon ja henkisen jaksamisen samoin kuin tuki- ja liikuntaelimistön tilan seurannalla ja työntekijöiden neuvonnalla ja ohjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa sairastavuuteen ja ehkäistä työkyvyttömyyttä. Valiokunnan käsityksen mukaan työntekijöiden omien voimavarojen käytön ja elintapamuutosten aikaansaamisen kannalta on tärkeää, että seuranta ja kannustaminen esimerkiksi terveysliikuntaan toteutetaan mahdollisimman pitkäjänteisesti.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnossa kiinnitetään huomiota epätyypillistä työtä tekevien työterveyshuollon kehittämiseen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on myös huolissaan siitä, että työterveyshuollon palvelut eivät ole riittävän kattavia. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan työterveyshuollon ulkopuolella on lähes 300 000 työntekijää. Selvitysten mukaan osa pienistä työnantajista ei hae Kansaneläkelaitokselta korvauksia työterveyshuollon kustannuksista, mutta toisaalta osa ei lainkaan järjestä työterveyshuoltoa työntekijöilleen, vaikka se on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. Työterveyshuollon ulkopuolelle jääviä ovat epätyypillistä työtä erilaisissa lyhytaikaisissa työsuhteissa tekevien lisäksi muun muassa yrittäjät, omaa työtään tekevät sekä apurahansaajat.

Yrittäjien työterveyshuolto ei selvitysten mukaan ole kehittynyt työterveyshuollossa olevien määrän eikä toiminnan sisällön suhteen työnantajien työterveyshuollon kehitystä vastaavalla tavalla. Tähän on osaltaan vaikuttanut pienten yritysten sekä omaa työtään tekevien määrän kasvu. Työntekijöilleen työterveyshuoltopalveluita järjestäessään yrittäjät ovat usein itse jääneet työterveyshuollon ulkopuolelle. Korvausta hakeneiden yrittäjien määrän kasvu viime vuosina selittyy maatalousyrittäjien työterveyshuollon aktiivisella kehittämisellä.

Puutteita työterveyshuollon järjestämisessä on raportoitu erityisesti rakennusalalla. Terveyserojen kaventamisen tavoitteen kannalta olisi tärkeää, että työterveyshuollon kattavuutta parannettaisiin varsinkin aloilla, joilla työntekijät ovat vähän koulutettuja ja työ on fyysisesti kuormittavaa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta korostaa työelämän keskeistä merkitystä kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Työterveyshuollon kehittäminen työkykyä edistävään ja työkyvyttömyyttä ehkäisevään suuntaan lisää mahdollisuuksia työurien pidentämiseen nykyisestä. Esityksen tavoitteiden toteutumista on tarpeen seurata ja arvioida riittävään ja mahdollisimman ajantasaiseen tietoon perustuen.