Perustelut
Yleistä
Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen
vahvan kasvu- ja työllisyysstrategian tarpeellisuudesta.
Tämänhetkiset maailmanlaajuiset haasteet ovat
kenties suurempia kuin kymmenen vuotta sitten Lissabonin strategiaa
hyväksyttäessä ja asettavat Euroopan
unionin ja jäsenvaltiot kilpailutilanteeseen, joka edellyttää rakenteellisia
muutoksia. Talouskriisi on osoittanut Euroopan talouden monia heikkouksia
ja tehnyt osittain tyhjäksi kasvun vuosien taloudelliset
ja sosiaaliset saavutukset. Myös ilmastopolitiikan sitoumukset
sekä energia- ja ympäristökysymykset
muuttavat elinkeinoelämän toimintaympäristöä.
Suuri valiokunta voi hyväksyä strategialle asetetut
prioriteetit. Valiokunta korostaa, että uuden strategian
tulee keskittyä olennaiseen ja konkretiaan painottuen EU:n
keskeisiin toimialoihin, kuten sisämarkkinoihin, kauppapolitiikkaan
ja ilmastopolitiikkaan. Strategian tulee välttää turhaa
byrokratiaa ja yksityiskohtaisuutta, ja tavoitteiden täytäntöönpanoon
tulee ryhtyä viipymättä. Valiokunta kiinnittää huomiota myös
strategian rahoitukseen. Unionin resurssit on mitoitettava riittäviksi,
eikä strategian painopisteiden toteutus saa vaarantaa olemassa
olevien EU-tavoitteiden rahoitusta, kuten ruokaturvaa.
Suuri valiokunta yhtyy talousvaliokunnan näkemykseen,
että epäonnistuneen Lissabonin strategian virheiden
välttämiseksi pitää pohtia uuden
prosessin laajuuden mielekkyyttä suhteessa sen tuloksellisuuteen.
Ilman todellista poliittista sitoutumista ja päätösten
tehokasta täytäntöönpanoa Eurooppa
2020 -strategia jää edeltäjänsä tavoin
pelkäksi sanahelinäksi. Valiokunta korostaa jäsenvaltioiden
talouksien ja markkinoiden monipuolisuuden hyödyntämistä strategiassa
ja tukee tavoitteiden jäsenvaltiokohtaista räätälöintiä sekä sitoumusten
sopeuttamista.
Prioriteetit ja tavoitteet
Erikoisvaliokunnat ovat lausunnoissaan käsitelleet
strategian prioriteetteja ja tavoitteita melko laajasti. Lippulaivahankkeita
ja kansallisia tavoitteita tullaan käsittelemään
yksityiskohtaisemmin niiden täsmentyessä. Suuri
valiokunta toivoo valtioneuvostolta erityisen yksityiskohtaista
selvitystä kansallisista tavoitteista hyvissä ajoin
ennen kesäkuun Eurooppa-neuvostoa.
Eurooppalaisen kilpailukyvyn kehittyminen ja työllisyysasteen
nostaminen perustuvat yhä enemmän korkeaan osaamiseen
ja innovaatioihin. Suuri valiokunta pitää työelämä-
ja tasa-arvovaliokunnan tavoin strategiassa esitettyä työllisyysasteen
nostamistavoitetta erittäin tärkeänä.
Vain korkea työllisyysaste turvaa talouden tasapainon,
kasvun ja jäsenvaltioiden kansalaisten yhtenäiset
sosiaaliset mahdollisuudet ja oikeudet. Työllisyysasteen
nostaminen edellyttää erityistä panostusta
naisten ja miesten tasa-arvon lisäämiseen kaikissa
työ- ja perhe-elämän tilanteissa, keinovalikoiman
laajentamista nuorisotyöttömyyden alentamiseksi
ja ikääntyneiden työntekijöiden
pitämiseksi työmarkkinoilla pidempään.
Suuri valiokunta korostaa työelämä- ja
tasa-arvovaliokunnan tavoin työelämän
ja työsuhteen etujen kehittämistä kaikissa
EU- maissa siten, että työssäkäynti
takaa riittävän toimeentulon ilman köyhyysriskiä ja
että kansallisia työehtoja noudatetaan kaikkiin
työntekijöihin. Suuri valiokunta pitää sosiaali-
ja terveysvaliokunnan tavoin myönteisenä taloudellisen kasvun
ja sosiaalisen koheesion parempaa tasapainoa ja sosiaalisen ulottuvuuden
nostamista strategian keskeisiin tavoitteisiin samoin kuin köyhyyden
vähentämistä ja edellyttää,
että Suomi on aktiivinen sosiaalisen koheesion edistämistä koskevissa
kysymyksissä, kun strategiaa käsitellään
Euroopan unionin toimielimissä.
Ympäristövaliokunta korostaa tarvetta varmistaa
ympäristökysymysten kunnianhimoinen ja tehokas
sisällyttäminen strategiaan kokonaisuutena. Valiokunta
pitää strategian ilmastotavoitteitta tosiasioina,
joilla ei ole strategiassa erityistä arvoa, koska niihin
sitoutumisesta on jo tehty päätökset.
Strategiseksi tavoitteeksi tulee ottaa kunnianhimoisempi päästöjen
vähentäminen. EU:n on osoitettava johtajuutta
toteuttamalla konkreettisia toimia, joiden avulla Euroopasta tulee
ilmastoystävällisin alue maailmassa. Suuri valiokunta
yhtyy ympäristövaliokunnan näkemykseen,
että kunnianhimoinen ympäristöpolitiikka
on nähtävä myös kasvun veturina.
Uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen suunnatut julkiset
tuet ja investoinnit vauhdittavat talouskasvua ja työpaikkojen
syntymistä positiivisten ympäristövaikutusten
ohella. Strategiassa tulee tunnistaa tarve seurata BKT:n rinnalla
myös muita kehitysindikaattoreita, jotta saadaan täsmällisempi
kuva vaurauden ja hyvinvoinnin ympäristöllisten,
taloudellisten ja yhteiskunnallisten näkökohtien
välisistä yhteyksistä.
Suuri valiokunta yhtyy sivistysvaliokunnan tavoin näkemykseen
laajasta innovaatiopolitiikasta, jossa koulutus, tutkimus ja teknologiat kulkevat
rinnakkain. Koulutus on näkyvässä asemassa
komission tiedonannossa, ja sen tulee näkyä vahvasti
myös Suomen kannoissa. Koulutusjärjestelmien kehittämisessä tavoitteena
tulee olla laadukas perusopetus, jonka tasapuolinen saatavuus unionin
jäsenvaltioissa turvataan. Suuri valiokunta pitää välttämättömänä,
että perusopetuksen ja korkeakoulutuksen ohella painotetaan
myös ammatillista koulutusta. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä laajaa
sivistyspohjaa ja elinikäisen oppimisen periaatetta. Elinikäinen oppiminen
on edellytys ammatilliselle liikkuvuudelle; nopeat muutokset työmarkkinoilla
ja osaamistarpeessa edellyttävät toimivaa aikuiskoulutusjärjestelmää.
Sivistysvaliokunta korostaa myös korkeatasoisen, uutta
tietoa luovan perustutkimuksen merkitystä kasvulle, kilpailukyvylle
ja työllisyydelle.
Sisämarkkinat
Kestävä kasvu edellyttää innovaatioihin
ja yrittäjyyteen kannustavan toimintaympäristön
kehittämistä sekä osaavan työvoiman
saatavuuden varmistamista unohtamatta ilmastotavoitteiden toteuttamista.
Suuri valiokunta yhtyy talousvaliokunnan kantaan, että sisämarkkinat
ovat EU:n vahvuus ja niiden toimivuuden parantaminen on edelleen
ydinkysymys EU:n kilpailukyvyn vahvistamiselle unohtamatta myöskään
sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnan ulkoisia vaikutuksia
kauppapolitiikan puolella niin unionin lähialueilla kuin
globaalistikin. Suuri valiokunta antaa tukensa myös valtioneuvoston
linjaukselle sisämarkkinoiden vahvistamisen kolmesta edellytyksestä:
vahva poliittinen sitoutuminen sisämarkkinoiden oikeaan
toimeenpanoon, tiukka valtiontukipolitiikka ja sitoutuminen sisämarkkinoiden
ns. pullonkaulojen identifioimiseen ja korjaamiseen.
Talouspolitiikka
Talouskriisi on tuonut selvästi esiin yhteisen talouspolitiikan
yhteensovittamisen välttämättömyyden.
Suuri valiokunta tukee valtioneuvoston tavoin yhteisen talouspolitiikan
vahvempaa koordinointia. Talousvaliokunta on nostanut lausunnossaan
esille julkisten talouksien vakauttamisen vakaus- ja kasvusopimuksen
puitteissa ja julkisten talouksien pitkän aikavälin
kestävyyden edellyttämät rakenteelliset
uudistukset ja katsonut, että EU-tason koordinointi voisi
auttaa jäsenvaltioita vaikeissa ratkaisuissa.
Suuri valiokunta ja ympäristövaliokunta tukevat
valtioneuvoston tavoin strategian esitystä siirtymisestä työn
verottamisesta ympäristöverotuksen suuntaan. Suuri
valiokunta korostaa kuitenkin yhteisten päästösten
välttämättömyyttä epäterveen
verokilpailun ehkäisemiseksi ja painottaa finanssi- ja
rahapolitiikan valvonnan tehostamista sekä rahoitussektorin
toiminnan läpinäkyvyyden lisäämistä.
Strategian seuranta
Valtioneuvosto on omassa kannassaan korostanut komission mahdollisuuksia
puuttua jäsenvaltioiden ongelmiin muun muassa talouspolitiikan
toimien koordinoinnissa. Suuri valiokunta yhtyy erikoisvaliokuntien
näkemyksiin, että yhteisen talouspolitiikan ja
komission valvontaroolin uskottavuuden lisäämiseksi
komission tulisi ottaa määrätietoisempi
rooli jäsenvaltioiden toimiin puuttumisessa. Talousvaliokunta
katsoo, että sisämarkkinoiden vahvistaminen edellyttää komissiolta
selvempää puuttumista jäsenvaltioiden
hitauteen tai jopa haluttomuuteen yhteisten päätösten
täytäntöönpanossa. Samoin komission
tulisi puuttua selvemmin jäsenvaltioiden harjoittamaan
protektionismiin tai valtiontukisäännösten
väärinkäytöksiin. Sosiaali-
ja terveysvaliokunta taas pitää tärkeänä,
että kaikilta jäsenvaltioilta edellytetään
samanlaista sitoutumista strategiaan ja että maakohtaisten
suositusten heikkoon toteutumisasteeseen voidaan reagoida varoituksilla.
Strategian tasapainoisen toteutumisen kannalta on välttämätöntä,
että komissio osoittaa rohkeutta talouspoliittisen koordinaation
ohella myös sosiaalisen koheesion edistämiseen
liittyviin jäsenmaiden ongelmiin puuttumisessa.
Lopuksi
Suuri valiokunta haluaa kiinnittää valtioneuvoston
huomiota komission tiedonannon sisältämään
ajatukseen laaja-alaisesta kumppanuudesta uudistusohjelmien laatimisessa
ja toteuttamisessa. Suuri valiokunta toteaa, että Eurooppa 2020
-strategiaa käsitellään varsin kireässä aikataulussa.
Strategian hyväksymisen kiireinen aikataulu ei anna uskottavaa
kuvaa pysyvän vuoropuhelun luomisesta eri hallinnon tasojen
välille, eikä kansallinen käsittely kaikissa
jäsenmaissa todennäköisesti voi muodostua
niin laajaksi ja perusteelliseksi sen enempää kansallisten
parlamenttien kuin kansalaisjärjestöjenkään
osalta kuin mitä laaja sitoutuminen strategian toimeenpanoon
edellyttäisi. Tämä on ongelma myös Suomessa.