Perustelut
Valiokunnan aikaisempi lausunto
Suuren valiokunnan lausunnossa SuVL 2/2004 vp (8.10.2004)
valiokunta piti yleisdirektiiviä palvelukaupan pelisäännöistä tarpeellisena.
Valiokunta kuitenkin edellytti, että ehdotukseen tehdään
muutoksia ja tarkennuksia ja että siitä saadaan
eräitä selvennyksiä.
Vaatimukset koskivat direktiivin vaikutusten arviointia, palveluiden
vastikkeellisuuden sekä sijoittautumisen ja palveluiden
vapaan tarjonnan määrittelemistä, alkuperämaaperiaatteen selventämistä,
jäsenvaltioiden mahdollisuutta päättää yleishyödyllisten
palveluiden järjestämis- ja rahoitustavoista,
kuntien kilpailutusvelvoitteita, rahapelitoiminnan ja alkoholin
vähittäismyyntimonopolin pitämistä direktiivin
soveltamisalan ulkopuolella, apteekkitoimintaa, taksipalveluita,
alkuperämaaperiaatteen soveltamista sosiaali- ja terveyspalveluihin,
potilasvahinkovakuutusta, yleisradiotoimintaa sekä lähetettyjen
työntekijöiden työehtojen valvontaa.
Tämän lisäksi valiokunta edellytti,
että asiassa ei tehdä Suomea lopullisesti sitovia
ratkaisuja, ennen kuin eduskunnalla on ollut tilaisuus lausua asiasta
uudelleen kantansa.
Eduskunnan informointi ja yhteistyö valtioneuvoston
kanssa
Valtioneuvosto on toimittanut eduskunnalle direktiiviehdotuksen
käsittelyn aikana viisi lisäselvitystä,
jotka ovat olleet käsittelyssä myös asianomaisissa
erikoisvaliokunnissa. Tämän lisäksi ehdotusta
on käsitelty useita kertoja suuren valiokunnan saadessa
selvitystä ministerineuvostojen kokouksista, joiden asialistalla
direktiiviehdotus on ollut.
Valiokunta on tyytyväinen yhteistyöhön
valtioneuvoston kanssa. Eduskunnan informointi on ollut säännöllistä ja
perusteellista. Eduskunnan kannanotot on otettu käsittelyssä asianmukaisesti
ja täysimääräisesti huomioon.
Tämä on ollut omiaan edistämään
poliittisesti varsin kiistanalaisen ehdotuksen kansallista käsittelyä ilmapiirissä,
joka on ollut yleiseurooppalaisesti katsoen poikkeuksellisen yksituumainen.
On tärkeää, että eduskunnan
hyvä informointi ja yhteistyö valtioneuvoston
kanssa jatkuvat myös direktiivin käsittelyn edetessä.
Erikoisvaliokuntien lausunnot
Komission muutettua ehdotusta ja valtioneuvoston kirjelmää koskevissa
erikoisvaliokuntien lausunnoissa ja kannanotoissa yhdytään
eräin huomautuksin valtioneuvoston kantaan. Erikoisvaliokuntien
lausunnot ja kannanotot ovat yksimielisiä.
Valtiovarainvaliokunta ei antanut lausuntoa, vaan yhtyi pöytäkirjakannanotolla
valtioneuvoston kantaan.
Hallintovaliokunnan lausunnossa yhdytään valtioneuvoston
kantaan. Valiokunta tähdentää sääntelyn
selkeyttämisen tarvetta sekä direktiivin artiklojen
että johdantolauseiden osalta. Direktiivin soveltamisalaan
kuuluvien sosiaalipalveluiden määrittely on vaikeaselkoinen.
Myös esimerkiksi käsitteitä yleishyödylliset
palvelut, yleishyödylliset taloudelliset palvelut ja yleisen taloudellisen
edun mukaiset palvelut olisi tarpeen täsmentää.
Lisäksi HaV pitäisi johdonmukaisena, että direktiivin
40 artiklasta (arviointi lisäharmonisointitarpeesta) poistetaan
maininta yksityisistä turvapalveluista, sillä ne
eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan ja vastaava poisto tehtiin
myös rahapelitoiminnan osalta. Automaattisen luvan myöntämisen
osalta valiokunta pitää perusteltuna muuttaa säännöstä esimerkiksi
valtioneuvoston kannassa esitetyn mukaisesti siten, että jos
lupaa ei myönnetä määräajassa,
se katsottaisiin kielteiseksi päätökseksi,
joka on valituskelpoinen. Säännöksen
voisi myös poistaa ehdotuksesta.
Liikenne- ja viestintävaliokunta toteaa lausunnossaan,
että sen alalla esiintyneet ongelmalliset kysymykset näyttävät
ratkenneen.
Sivistysvaliokunta toteaa saman seikan, lukuun ottamatta 17
artiklan 13 kohdassa olevaa viittausta tekijänoikeuksiin.
Valiokunta pitää välttämättömänä pyrkiä saamaan
muutos siten, että kohta viittaa tekijänoikeuksiin
liittyviin palveluihin.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan
ja katsoo, että jatkovalmistelussa on syytä varmistaa,
ettei direktiiviä sovelleta universaalin sosiaalipalvelujärjestelmän yleisesti
tarjoamiin palveluihin mukaan lukien palvelut, joiden saaminen ei
edellytä tarveharkintaa. Valiokunta korostaa, että sosiaali-
ja terveyspalveluiden tarkoituksena on mahdollistaa perusoikeuksien
toteutuminen jokaisen ihmisen kohdalla. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston
selvityksessä esitettyyn kantaan siitä, että direktiivin
soveltamisalaa on tarpeen selkeyttää soveltamisalaan
kuuluvien sosiaalipalvelujen osalta.
Talousvaliokunnan lausunnossa yhdytään valtioneuvoston
kantaan, pidetään esitystä päälinjoiltaan
hyväksyttävissä olevana ja todetaan, että soveltamisalaa
tulee täsmentää erityisesti yleishyödyllisten
taloudellisten palvelujen ja yleishyödyllisten palvelujen
katteen selventämiseksi. Lausunnossa yhdytään
edellä mainittuun valtioneuvoston kantaan, joka koskee
sosiaalipalveluita.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
katsoo, että uudesta ehdotuksesta on poistettu sen aiemmin ongelmallisina
pitämät kohdat. Lausunnossa pidetään
tärkeänä johdantokappaleen 31 sanamuodon
selkeyttämistä siten, että ei synny ristiriitaa edustajan
käyttämistä lähetettyjen työntekijöiden
työolosuhteiden valvomiseksi koskevan Suomen lainsäädännön
kanssa. Valiokunta pitää välttämättömänä,
että direktiivin jatkokäsittelyssä varmistetaan,
ettei palveludirektiivi estä edustajan asettamista siten
kuin siitä on säädetty 1.1.2006 voimaan
tulleessa lähetettyjä työntekijöitä koskevassa
laissa (1198/2005). Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä,
että direktiivillä ei vaikuteta jäsenvaltion
lainsäädännössä laillisina
pidettyjen työtaistelutoimenpiteiden asemaan ja että ehdotuksen
työnvälityspalveluja koskevat säännökset
eivät aiheuta ongelmia Suomea sitovien ILO:n sopimusten
noudattamiselle.
Valiokunnan kannanotot
Valtioneuvoston selvityksen, erikoisvaliokuntien lausuntojen
ja saadun asiantuntijaselvityksen perusteella valiokunta toteaa,
että valtioneuvostolta saadun jatkoinformaation ja EP:n
kantaan perustuvan komission muutetun ehdotuksen myötä valiokunnan
edellyttämät selvitykset on saatu ja direktiiviehdotus
on ongelmallisilta osiltaan muuttunut valiokunnan edellyttämällä tavalla,
lukuun ottamatta eräitä kokonaisuuteen nähden
vähäisiä, sinänsä tarpeellisia
lisäselvennystarpeita.
Valiokunta pitää direktiiviä tarpeellisena
Lissabonin strategian toteuttamiseksi ja yhtenäisten pelisääntöjen
luomiseksi palveluiden sisämarkkinoille. Valiokunta pitää tärkeänä,
että direktiiviehdotus saadaan hyväksyttyä EU:n
toimielimissä mahdollisimman nopeasti nyt käsittelyssä olevan
komission muutetun ehdotuksen, Euroopan parlamentin ja Eurooppa-neuvoston yleislinjaa
noudattaen.
Vaikka direktiivi on soveltamisalaltaan komission alkuperäistä ehdotusta
kapeampi, se on merkittävä askel palvelumarkkinoilla
esiintyvän syrjinnän poistamiseksi ja palvelumarkkinoiden
avaamiseksi. Valtioneuvoston kirjelmän liitteenä oleva
vaikutusarviointi osoittaa, että lähes 60 prosenttia
maamme palveluyrityksistä olisi edelleen direktiivin piirissä.
Soveltamisalan katetta lisää vielä teollisuuden
harjoittama palveluvienti, jonka osuus puuttuu arviosta. Kuten talousvaliokunnan
lausunnossa todetaan, säädöshankkeen
laajuus ja mahdolliset alkuvaiheen soveltamisvaikeudet huomioon
ottaen soveltamisalan supistunut kate saattaa olla alkuvaiheessa
perusteltu. Saatujen kokemusten ja vaikutusten perusteella sääntelyä voidaan
jatkossa kehittää.
Erikoisvaliokuntien lausunnoissa on pidetty tärkeänä direktiiviehdotukseen
sisältyviä määräyksiä hallinnon
yksinkertaistamisesta, keskitetyn asioimispisteen perustamisesta
ja lupajärjestelmien läpikäynnistä.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnossa
todetaan, että on tärkeää, että niin
jäsenmaan omat kuin ulkomaisetkin palveluntarjoajat voivat
saada keskitetysti, yhdestä pisteestä tiedon kaikista
niistä säännöksistä,
joita palveluntarjoajan tulee noudattaa. Tärkeää olisi,
että asioimispisteestä saisi kootusti tietoa myös
työsuhteen ehtoja koskevasta lainsäädännöstä ja
noudatettavista työehtosopimuksista, jotta palveluntarjoaja
tietäisi, millaisia työehtoja kyseisessä maassa
tehtävässä työssä tulee
noudattaa. Velvoite arvioida lupajärjestelmiä ja
raportoida niistä on keskeinen toimi palvelutoiminnan helpottamiseksi.
Sen voidaan arvioida helpottavan suomalaisen työn ja osaamisen
vientiä. Suuri valiokunta yhtyy näihin arvioihin.
Valiokunta yhtyy erikoisvaliokuntien lausunnoissa esitettyihin,
valtioneuvoston kannan mukaisiin direktiivin selventämistarpeisiin
ja valtioneuvoston kannassa olevaan toimintalinjaan.
Selventämistarpeiden osalta valiokunta viittaa erityisesti
valtioneuvoston kirjelmässä sekä hallinto-,
sosiaali- ja terveys- sekä talousvaliokunnan lausunnoissa
ilmaistuun kantaan, jonka mukaan direktiivin tekstiä olisi
selvennettävä sen soveltamisalaan kuuluvien sosiaalipalveluiden
osalta. Erityisesti on varmistettava, että direktiivi ei
koske universaalisen sosiaalipalvelujärjestelmämme
yleisesti tarjoamia palveluita, joissa ei ole tarveharkintaa.
Suuri valiokunta korostaa myös työelämä-
ja tasa-arvovaliokunnan lausunnon mukaisesti valtioneuvoston kantaa,
joka koskee mahdollisuutta edellyttää työnantajan
edustajan asettamista palveluita suoritettaessa. Palveluntarjoajien
sijoittautumista koskevaan 14 artiklaan liittyvään johdantokappaleeseen
31 on syytä saada lisäselvitystä ja täsmennyksiä.
Tekstiä tulee tarkentaa siten, että rajaus ei
koske tilapäistä palveluntarjontaa. Valiokunta
pitää välttämättömänä,
että direktiivin jatkokäsittelyssä varmistetaan,
ettei palveludirektiivi estä edustajan asettamista siten
kuin siitä on säädetty 1.1.2006 voimaan
tulleessa lähetettyjä työntekijöitä koskevassa
laissa (1198/2005).