Finnvera Oyj on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö,
joka tarjoaa suomalaisille yrityksille rahoituspalveluja ja edistää vientiä sekä yritysten
kansainvälistymistä. Yrittäjälaina, pienlaina
ja naisyrittäjälaina ovat Finnvera Oyj:n myöntämiä erityiskorkotuen
piirissä olevia lainoja. Näistä pienlaina
ja naisyrittäjälaina on suunnattu nimenomaan pienten,
1—5 henkilöä työllistävien
aloittavien tai jo toimivien yritysten rahoitustarpeisiin. Tämäntyyppisillä rahoituspalveluilla
helpotetaan yrityksen alkutaipaletta tarjoamalla kohtuuhintaista
lainaa yrityksen perustamiseen, investointitarpeisiin, käyttöpääoman vaihteluihin
ja toiminnan laajentamiseen sekä kehittämiseen
silloinkin, kun käytettävissä olevat
vakuudet ovat heikot tai niitä ei ole lainkaan.
Naisyrittäjälaina on tarkoitettu yrityksille, joissa
naiset ovat enemmistöosakkaina ja joita nainen johtaa.
Naisyrittäjälainaa voi saada yhdessä tai
useammassa erässä 3 400—35 000 euroa.
Lainan korko sisältää valtion korkotukea,
ja laina-aika on 5 vuotta, joista ensimmäinen vuosi voi
olla lyhennysvapaa. Vuoden 2003 aikana Finnvera myönsi
naisyrittäjälainoja 1 213 kpl (18,2 milj.
euroa) Rahoitetuissa yrityksissä syntyi 1 200
uutta työpaikkaa. Naisyrittäjälainoissa rahoituksen
kysyntä oli vilkkainta yrityksissä, jotka toimivat
kuluttajapalveluissa ja kaupan toimialoilla.
Pienlainaa voivat hakea kaikki enintään 5
henkilöä työllistävät
yritykset, joiden liiketoiminta on jatkuvaa ja jotka toimivat palvelu-
ja tuotannollisilla aloilla. Pienlainan lainaehdot vastaavat naisyrittäjälainan
lainaehtoja. Pienlainoja myönnettiin vuonna 2003 yhteensä 1 595
kpl (30,8 milj. euroa). Uusia työpaikkoja pienlainalla
rahoitetuissa yrityksissä syntyi 1 738. Pienlainoilla
rahoitetuissa yrityksissä teollisten toimialojen osuus
on hallitsevin.
Finnveran lainojen ja takausten kysyntä oli vuoden
alkupuoliskolla noin viidenneksen suu-rempaa kuin viime vuoden tammi-kesäkuussa. Pienlainoja
myönnettiin yhteensä 949 kpl (vuotta aikaisemmin
859 kpl), 18 miljoonaa euroa (16,9) ja rahoitetuissa yrityksissä syntyi
987 (927) uutta työpaikkaa. Naisyrittäjälainoja myönnettiin
774 kpl (697), 12,2 (10,5) miljoonaa euroa, ja rahoitetuissa yrityksissä syntyi
742 (723) uutta työpaikkaa. Pienrahoituksen kysynnän
onkin todettu korreloivan hyvin työllisyyskehityksen kanssa.
Vuonna 2004 pienlainoista 57,3 % ja naisyrittäjälainoista
59,5 % on myönnetty alkaville yri-tyksille. Finnveran
seurannan mukaan vuonna 1997 naisyrittäjälainaa
saaneista yrityksistä oli "hengissä" kesäkuun
2003 lopussa jopa 80,9 %. Alkavilla yrityksillä vastaava
luku oli vain hieman pienempi (75,4 %). Vastaavasti vuonna 1997
pienlainaa saaneista yrityksistä 83 % oli kesäkuun
lopussa 2003 "elossa". Pienlainalla rahoitettujen alkavien yritysten
"henkiinjäämisaste" oli 79,8 %. Tältä osin
on selvä, että tämänkaltaisilla
palveluilla on merkitystä yritysten määrän kasvuun.
Vuoden 2004 varsinaisen talousarvion mukaan erityisrahoitusyhtiö saa
myöntää kuluvana vuonna elinkeinopoliittisin
perustein tuettavien tukiohjelmien mukaisia erityiskorkotuen piirissä olevia
lainoja yhteensä enintään n. 113 miljoonaa
euroa. Erityiskorkotuen piirissä olevien lainojen myöntämisvaltuudet
ovat kuitenkin jo useana vuonna loppuneet kesken, ja myös
kuluvana vuonna ko. lainojen myöntämisvaltuutta esitetään
vuoden toisessa lisätalousarviossa korotettavaksi 20 miljoonalla
eurolla. Tästä huolimatta hallitus esittää vuoden
2005 talousarvioesityksessä erityiskorkotuen piirissä olevien
lainojen myöntämisvaltuuksiksi vuoden 2004 varsinaisen
talousarvion tasoa (112 912 000 euroa). Koska näiden lainojen
kysyntä näyttäisi jatkuvasti pysyvän
vilkkaana, on Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä perusteltua,
että vuoden 2005 myöntämisvaltuuksia
nostetaan 25 miljoonalla eurolla. Tällöin elinkeinopoliittisin
perustein tuettavien tukiohjelmien mukaisia erityiskorkotuen piirissä olevia
lainoja saisi myöntää ensi vuonna enintään
137 912 000 euroa. Tä-mä myöntämisvaltuuden
lisäys tulisi mahdollisuuksien puitteissa kohdentaa nimenomaan
pienille yrityksille suuntautuviin pien- ja naisyrittäjälainoihin.
Myöntämisvaltuuden lisäyksestä arvioidaan valtiolle
aiheutuvan menoja yhteensä 3 miljoonaa euroa, josta 375 000
euroa vuonna 2005, 750 000 euroa vuonna 2006, 675 000
euroa vuonna 2007, 525 000 euroa vuonna 2008, 375 000
euroa vuonna 2009, 225 000 euroa vuonna 2010 ja 75 000
euroa vuonna 2011. Myöntämisvaltuuksien lisäyksestä ei
aiheudu lisäystarvetta Finnvera Oyj:n tappiokorvauksiin vuodelle
2005.