TALOUSARVIOALOITE 117/2005 vp

TAA 117/2005 vp - Leena Harkimo /kok ym.

Tarkistettu versio 2.0

Määrärahan osoittaminen vientiasiamiestoimintaan

Eduskunnalle

Tämä talousarvioaloite on Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan yhteiseksi aloitteeksi hyväksymä aloite.

Uudellamaalla toimii kolmasosa koko Suomen yrityksistä, yhteensä vajaat 70 000 yritystä. Suomalaisista vientiyrityksistä 42 % toimii Uudellamaalla. Kauppa- ja teollisuusministeriön sekä alue- ja seututoimijoiden elinkeinostrategisissa painotuksissa keskeiseksi Suomen tulevaisuuden kehityksen turvaajaksi ja myös uhkatekijäksi on noussut yritystemme globalisoituminen. On katsottu välttämättömäksi pyrkiä edistämään yritysten kansainvälistymistä, koska kotimarkkinamme eivät riitä takaamaan kasvua ja turvaamaan kilpailukykyä, ja siten yritystoiminta ja työpaikkojen säilyminen ovat uhattuina.

Suurin osa yrityksistä on resursseiltaan pieniä. Alueelliset TE-keskukset pyrkivät antamaan asiantuntemusta niille pk-yrityksille, joilla on kasvupotentiaalia kehittyä globaaleille markkinoille, mutta jotka tarvitsevat asiantuntijatukea tai joilla ei ole yksin riittäviä resursseja käytettävissään. Useissa yrityksille suunnatuissa kyselyissä on todettu pk-yritysten tarvitsevan kaikkein eniten alkuvaiheen neuvontaa juuri kansainvälistymisen peruskysymyksissä. Myöhemmin yritys pystyy toimimaan itsenäisemmin kokemuksen karttuessa.

Uudellamaalla julkisten tahojen, lähinnä TE-keskuksen, pk-yrityksille tarjoama kansainvälistymisen perusneuvonta on minimaalista, lähes olematonta. Tässä Uusimaa on pahasti jäljessä muuta maata. Uudellamaalla on n. 70 000 yritystä kohden ainoastaan 1,5 vakinaista vientiasiamiehen vakanssia, kun vastaava suhteutettu lukema muualla maassa voi olla jopa moninkertainen. Uusia vientiyrityksiä syntyy Uudellamaalla nopeammin kuin muualla, mutta puuttuvan asiantuntijasparrauksen vuoksi näitä yrityksiä myös kuolee liian paljon. On huomattava, ettei Finprolla ole esimerkiksi Uudellmaalla vientineuvontapalveluja. Pienillä yrityksillä ei myöskään ole resursseja yksityisiin palveluihin kansainvälistymisen alkutaipaleella.

Uudenmaan vientineuvontaresursointi on alimitoitettu. Asian paikkaaminen projektirahoituksella ei ole mahdollista, koska se ei tuo pitkäjänteisyyttä toimintaan, jota juuri näissä kysymyksissä tarvitaan. Käytössä ei myöskään ole yrityshankkeisiin soveltuvaa projektirahoitusta.

Samanaikaisesti edellä mainittujen syiden perusteella on tärkeää Uudellamaalla turvata myös yritysten kansainväistymistukiin jaettavan määrärahan suuruus vähintään nykyisellä tasolla, ja mikäli Uudenmaan asema maamme veturina halutaan säilyttää, tulisi sitä korottaa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2006 talousarvioon momentille  32.50.41 lisäyksenä 90 000 euroa vientiasiamiestoimintaan.