Yli-Ii on 2 200 asukkaan kunta Pohjois-Pohjanmaalla.
Kunta on panostanut matkailuelinkeinoon vuodesta 1997 rakennuttamalla
esihistoriallisten, kivikauden aikaisten löytöjen
näyttelyn ja elämysmaailman Kierikkikeskukseen.
Kierikkikeskus on syyskuussa 2001 toimintansa aloittanut Suomen
suurin esihistoria- ja kulttuurimatkailukeskus, joka tarjoaa monipuolisia
kokous-, ryhmä-, koulutus- ja elämysmatkailupalveluja. Siihen
kuuluvat ravintola-, kokous- ja näyttelypalveluja tarjoavan
päärakennuksen lisäksi 32-paikkainen
hotelli, laaja, vuoteen 5000—3000 eKr. ajoittuva muinaisjäännösalue
ja Kivikauden kylä ansapolkuineen.
Koko keskus on Yli-Iin kunnan omistama ja hallinnoima kokonaisuus,
johon tutustuu vuodessa 20 000—24 000
vierasta. Vieraista 3 000—4 000 on koululaisia.
Kierikillä onkin merkittävä historiakasvattajan
rooli hyvin laajalla alueella. Keskuksen näyttely esittelee
Kansallismuseon kokoelmista lainattuja, Kierikistä löydettyjä kivikautisia
löytöjä. Kierikin löydöt
ja erityisesti kivikautisten asumusten pohjien kaivaukset ovat merkittävästi
muuttaneet kuvaa kivikauden elämästä.
Kierikkikeskus on kunnan talousseurannassa jaettu museotoimintaan,
johon tulee myös valtionavustus (vuodesta 2005),
ja liiketoimintaan, joka käsittää hotelli-,
ravintola-, kokous- ja ohjelmapalvelut. Liiketoiminnalla on tarkoitus
tukea museon toimintaa niin, että Kierikkikeskuksen talouden
alijäämä muodostuisi mahdollisimman pieneksi.
Kierikkikeskukseen on investoitu vuodesta 1996 alkaen noin 6
miljoonaa euroa, josta Yli-Iin kunnan osuus on ollut 2,1 miljoonaa
euroa.
Kierikkikeskus on viisivuotisen toimintansa aikana saavuttanut
nuoreksi museoksi paljon: se on saanut lukuisia kansainvälisiä palkintoja
ja sillä on parhaillaan käynnissä useita
merkittäviä kansainvälisiä projekteja.
Kierikin vahvaa kansainvälistymistä on edistänyt
osaltaan vuodesta 1997 alkanut yhteistyö Montrealin McGill
Universityn tutkijan Ph.D. Andre Costopouloksen kanssa: Hän
on jo vuosien ajan järjestänyt Kierikissä Oulun
yliopiston kansainvälisiä kaivausleirejä,
ja muun muassa vuoden 2006 elokuussa hän sai tutkimusryhmälleen
merkittäviä apurahoja usealta kansainväliseltä tutkimusrahastolta
ja Suomen Akatemialta. Tämä on toistaiseksi ainoa isompi
ulkomailta saatu rahoitus Suomessa tehtävään
arkeologiseen tutkimukseen.
Esitämme, että suoraan Yli-Iin kunnalle myönnettäisiin
50 000 euron suunnittelumääräraha
Kierikin toiminnan turvaamiseksi ja sisällön kehittämiseksi.
Tavoitteena on luoda Kierikistä sen alkuperäisen,
jo 1990-luvulla tehdyn toimintasuunnitelman mukaisesti "arkeologinen toimintakeskus,
joka tarjoaa kansainvälisellä tasolla monipuolisia
arkeologia-, tutkimus-, matkailu-, ruokailu- ja majoituspalveluja.
Kierikkikeskus toimii yhteistyössä Museoviraston
ja Oulun yliopiston kanssa ja on koko Pohjois-Suomen arkeologinen
tutkimus- ja matkailukeskus. Keskus esittelee pohjoisen kivikautista
kulttuuria Suomen alueella, ja yhteistyö muiden alueiden
kotimaisten ja ulkomaisten keskusten kanssa kuuluu toimintaan".
Yli-Iin kunta on valmis ylläpitämään
kiinteistöt, jotka valtio/Museovirasto vuokraisi
erikseen sovittavaa kohtuullista vuokraa vastaan. Liiketoiminnat
ovat jatkossa yksityisen yrityksen ylläpitämiä.
Kiinteistöjen käyttökustannuksista vastaavat
niitä käyttävät toimijat.
Museotoiminnan vuosittainen valtionosuus lasketaan neljän
henkilötyövuoden perusteella. Neljän
kokoaikaisen henkilön, joista kaksi on museoammattilaista,
henkilöstömenot ovat n. 170 000 euroa
vuodessa. Kiinteistön käyttökulut museotoiminnan
osalta ovat n. 45 000—50 000 euroa vuodessa,
näyttelyn välineistön sekä muiden
toimintamenojen osuus on n. 80 000 euroa, ja poistojen
ja vuokrien osuus on n. 40 000 euroa. Kun museotoiminta
saa pääsylippu- ja ohjelmapalvelutuloja n. 80 000—100 000
euroa kävijämääristä riippuen,
nettokustannukset ovat nykytasolla n. 250 000—280 000
euroa vuodessa.