TALOUSARVIOALOITE 148/2004 vp

TAA 148/2004 vp - Sinikka Hurskainen /sd ym.

Tarkistettu versio 2.1

Määrärahan osoittaminen Imatran rajanylityspaikan ympärivuorokautisen aukiolon toteuttamiseen

Eduskunnalle

Imatran—Svetogorskin rajanylityspaikka sai kansainvälisen statuksen heinäkuussa 2002. Imatran rajanylityspaikka tarvitsee edelleen kehittämistoimenpiteitä. Yhtenä tärkeimmistä kehittämistarpeista on rahtiliikenteen edellytysten parantaminen, jotta alueen teollisuuden kilpailukyky ei vaarantuisi logististen heikkouksien vuoksi. Elinkeinoelämälle erittäin suuri merkitys on myös vuosittain lisääntyvän henkilöliikenteen kasvumahdollisuuksien turvaamisella.

Globaalitalouden oloissa Suomella ei ole varaa jäädä logistisen kilpailukyvyn osalta jalkoihin. Etelä-Karjalassa on maailmanlaajuisestikin merkittävä metsäkeskittymä, jonka kilpailuedellytykset riippuvat merkittävästi rahtiliikenteen rajanylitysten sujuvuudesta. Tämä on yksi tärkeimmistä kilpailutekijöistä. Suomen ja Venäjän välisen rautatierajanylityksen kansainvälistyminen on molempiin suuntiin kulkevan rahtiliikenteen kehittymisen kannalta välttämätöntä.

Imatran rajanylityspaikka tarvitsee aineellisia voimavaroja rajanylityksen kehittämiseksi myös sen vuoksi, että nopeiden itäjunien liikennöinnin toteutuminen Pietarin ja Helsingin välillä tulee entisestään kuormittamaan Imatran rajanylityspaikkaa lisääntyvällä rahtiliikenteen määrällä.

Myös henkilöliikenteen kasvun turvaaminen on Imatran seudulle ja koko Suomelle erittäin tärkeää. Kaakkois-Suomen rajavartioston valvomilla rajanylityspaikoilla henkilöliikenne on kasvanut 5—10 %:n vuosivauhdilla. Venäläisten matkustajien suhteellinen osuus on kasvanut vuosittain. Imatran rajanylityspaikalla kirjattiin tämän vuoden heinäkuussa 63 175 rajanylittäjää, joista 44 prosenttia oli venäläisiä. Arvioiden mukaan venäläisten rajanylitysten suhteellinen määrä tulee tulevaisuudessa kasvamaan entisestään.

Rahti- ja henkilöliikenteen turvaaminen edellyttää Imatran rajanylityspaikan ympärivuoro-kautista aukioloa. Rajanylityspaikan nykyinen rajoitettu aukiolo pienentää matkailija- ja rahtiliikenteen kapasiteettia, mikä on alueen elinkeinoelämän tarpeiden vastaista. Imatran rajanylityspaikan ympärivuorokautisuuden esteenä on tarvittavien resurssien puute, sillä rajanylityspaikan ympärivuorokautisuus aiheuttaisi Kaakkois-Suomen rajavartiolaitokselle rajahenkilöstön lisäämistarpeen, ja tähän rajavartiolaitoksella ei nykyisten määrärahojen puitteissa ole aineellisia mahdollisuuksia.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2005 talousarvioon momentille  26.90.21 lisäyksenä 250 000 euroa Imatran rajanylityspaikan ympärivuorokautisen aukiolon toteuttamiseen.