TALOUSARVIOALOITE 188/2012 vp

TAA 188/2012 vp - Johannes Koskinen /sd ym.

Tarkistettu versio 2.0

Määrärahan osoittaminen maakunnan kehittämisrahan lisäämiseen

Eduskunnalle

Ennakkotietojen mukaan vuoden 2013 talousarvioesityksessä sitomaton maakunnan kehittämisraha aiotaan leikata lähes olemattomaksi. Jos näin käy, alueellinen kehittämistoiminta uhkaa halvaantua. Lisäksi on huomioitava, että jo kuluvalle vuodelle 2012 maakunnan kehittämisrahan määrää leikattiin erittään rajusti.

Vapaa maakunnan kehittämisraha (MKR) on pienuudestaan huolimatta ollut tehokas ja joillakin alueilla samalla ainoa maakuntien kehittämisväline. MKR ei ole elinkeinollista tukea, vaan rahoitusta, jolla kyetään saamaan aikaan alueiden kehityspotentiaalissa ja kilpailukyvyssä juuri niitä muutoksia, joita hallitusohjelmassakin tavoitellaan.

Rakennerahastovarojen käyttö on muuttunut entistä rajatummaksi ja muotomääräyksiltään jäykemmäksi. MKR on maakuntaohjelman edellytyksiä luovan toteuttamisen ja alueiden omaehtoisen kehittämisen joustava ja ketterä väline. Sitä on pystytty käyttämään kannustavasti maakuntaohjelman mukaisiin toimiin kuten innovaatiojärjestelmän vahvistamiseen, uusien avausten pilotointiin ja tuoreiden aihepiirien esiselvityshankkeisiin ennen suurempiin hankekokonaisuuksiin ryhtymistä. MKR-hankkeet ovat vahvistaneet alueiden innovaatiopotentiaalia ja edesauttaneet laajojen, koko maakunnan elinkeinoelämää hyödyttävien hankekokonaisuuksien syntymistä.

MKR-hankkeilla on kehitetty lukuisia alueellisesti tärkeitä teemoja kuten osaamisen eri lohkoja, koulutusyhteistyötä ja koulutusväyliä. Samoin hyvinvointi-, aktivointi- ja koordinointihankkeet ovat olleet monessa maakunnassa merkittäviä resursoinnin kohteita.

Sitomattomalla MKR:lla toteutetut hankkeet edistävät aidosti kunkin maakunnan omista lähtökohdista nousevia kehittämisideoita ja -tarpeita, ja siksi sen osuuden tulisi olla paremmin tasapainossa suunnitellun OSKE -rahoitusosuuden kanssa. Yksi vuoden 2010 alussa toteutetun aluehallintouudistuksen keskeisistä tavoitteista oli lisätä kuntapohjaisten maakuntien liittojen roolia alueiden kehittämisessä. Ohjelmiin sitomaton MKR on erittäin tehokas omaehtoisen kehittämisen väline.

Esimerkiksi Kanta-Hämeessä MKR-rahoituksen ansiosta on pystytty perustamaan Vanajavesikeskus, joka tähtää alueen järvien ja jokien tilan parantamiseen ja koko alueen vetovoimaisuuden vahvistamiseen.

Kunnat ja muut toimijat panostavat merkittävästi alueiden kehittämiseen. Pienellä siemenrahoituksella MKR:lla on saatu liikkeelle mittaluokaltaan huomattavia asioita. MKR:n säilyminen merkittävänä kehittämisvälineenä on oleellista. Sen poistaminen tai supistaminen repisi maakuntien kehittämisrahoitukseen korvaamattoman ja eurosummaansa nähden moninkertaisesti suuremman vaikutusaukon. Oikeana ei voi pitää sitä, että TEM kanavoi MKR:aa omiin ohjelmiin ja hankkeisiin, vaan maakunnan kehittämisrahan on oltava kokonaisuudessaan maakuntien liittojen harkintavallassa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2013 talousarvioon momentille  32.50.43 lisäyksenä 5 000 000 euroa maakunnan kehittämisrahaan.