TALOUSARVIOALOITE 289/2008 vp

TAA 289/2008 vp - Juha Korkeaoja /kesk ym.

Tarkistettu versio 2.0

Määrärahan osoittaminen maaseutuneuvonnan rahoittamiseen

Eduskunnalle

Valtion vuoden 2009 talousarvioesityksessä maaseudun elinkeinojen neuvontaan esitetty 9 840 000 euroa on 750 000 euroa pienempi kuin vuonna 2008. Tämä määräraha kohdistuu pääosin neuvontaan, jota tekevät suomen- ja ruotsinkieliset maaseutukeskukset sekä erikoisneuvontajärjestöt.

Neuvontajärjestöt ovat yhteistyössä maaseudun muiden toimijoiden kanssa edistäneet elinkeinotoiminnan kehitystä ja yritystoiminnan monipuolistumista maaseudulla. Maaseutukeskusten palveluista ovat hyötyneet vuosittain yli 32 000 tilaa ja 3 500 maaseutuyritystä. Suomessa tuotetusta maidosta 80 prosenttia on neuvonnan vaikutuksen piirissä, viljelysuunnitelmat kattavat vuosittain 250 000 hehtaaria. Lisäksi valtaosa mm. EU-tukineuvonnasta toteutuu neuvontajärjestöjen kautta.

Järjestöt pitävät tärkeänä, että valtionapu säilyisi vähintään vuoden 2008 tasolla. Henkilöstömäärä on pelkästään suomenkielisten maaseutukeskusten neuvonnan puolella vähentynyt vuosina 2000—2008 noin 260 HTV. Vuosina 2000—2007 valtion rahoitus on vähentynyt 14 prosenttia, lisäksi ansiotasoindeksi on noussut 30 prosenttia. Maaseutukeskukset ovat kuitenkin vielä säilyttäneet palvelujen kattavuuden koko maassa, samoin asiakastyytyväisyys on parantunut. Valtion rahoituksen leikkausta on korvattu hankerahoituksella ja palvelujen hintaa nostamalla erityisesti viimeisen kolmen vuoden aikana. Nyt suunniteltua budjettileikkausta ja esimerkiksi TESin tuomaa kustannusten nousua ei voida viedä palvelujen hintaan täysimääräisinä, kun otetaan maatiloille kohdistuva muu kustannusten nousu huomioon. Lisäksi hankkeiden käynnistymismahdollisuus on epävarmaa.

Neuvontajärjestöt korostavat nykyisen rahoitusosuuden (noin 20 % neuvontajärjestöjen budjetissa) säilymistä ja tärkeää merkitystä maataloudelle ja maaseudun elinkeinoissa tapahtuvalle kehitykselle. Euroopan maiden neuvontaorganisaatioiden kokouksessa todettiin valtion noin 20 prosentin rahoitusosuuden neuvontajärjestöjen toiminnan rahoituksessa olevan välttämätön, jos halutaan varmistaa, että kansallisesti tärkeät maatalouden ja maaseudun kehittämisasiat, kuten elintarvikkeiden tuotanto, toteutetaan koko maassa. Valtionavun keskeisenä tavoitteena on turvata kattavat neuvontapalvelut koko maassa. Tämä on erityisen tärkeää suomalaisen maatalouden kilpailukyvyn kannalta. Maatilat kysyvät erityisesti tulevaisuuden suunnitteluun keskittyviä palveluja, myös viljelijöiden osaamisen kehittämiseen tarvitaan jatkuvasti kehityspanostusta. Nämä näkökulmat ovat neuvonnan yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa käynnistämässä Plus 20 -ohjelmassa, jonka tavoitteena on parantaa maatilojen toiminnan tehokkuutta 20 prosenttia vuoteen 2012 mennessä. Tähän työhön tarvitaan resursseja.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2009 talousarvioon momentille  30.10.50 lisäyksenä 800 000 euroa neuvontajärjestöille maaseutuneuvonnan rahoittamiseen ja lisää momentin perusteluihin maininnan, että momentin määrärahasta saa käyttää 100 000 euroa hevostalouden kehittämiseen ja että myös maaseutukeskuksilta ja niiden keskusjärjestöiltä edellytetään tällöin erityistä lisäpanostusta.