Svenska Finlands folkting on yli poliittisten rajojen
toimiva Suomen ruotsinkielisen väestön yhteistyöelin.
Toiminnassa ovat mukana kaikki eduskuntapuolueet, joilla on ruotsinkielistä toimintaa.
Toimintaa ohjaa laki Svenska Finlands folkting -nimisestä järjestöstä,
ja varoja myönnetään mm. valtion talousarviosta.
Vuonna 2013 järjestö sai 675 000 euroa valtion
määrärahoja sen jälkeen, kun
eduskunta oli korottanut määrärahaa 100
000 euroa. Folktingetin hoitamien merkittävien lakisääteisten
tehtävien vuoksi on välttämätöntä pitää määräraha
samalla tasolla myös vuonna 2014.
Folktingetin tehtävänä on tukea ja
vahvistaa ruotsin kielen asemaa ja ruotsinkielistä kulttuuria
sekä valvoa ja edistää ruotsinkielisen
väestön oikeuksia. Folktingetiä koskevan
lain mukaan Folktingetin tulee harjoittaa tiedotus- ja valistustoimintaa.
Viime vuoden aikana on toteutettu useita tapahtumia maan kaksikielisyyttä koskevan
tiedon ja ymmärtämyksen lisäämiseksi.
Kesällä 2012 Folktinget osallistui esim. SuomiAreena-tapahtumaan
Porissa ja järjesti siellä useita keskusteluja
ja esitteli myös ruotsinkielistä Suomea Kansalaistorilla.
Vuoteen 2015 saakka jatkuvat ajankohtaiset kunta- ja palvelurakenteen,
sosiaali- ja terveydenhuollon ym. uudistukset ovat lisänneet
huomattavasti Folktingetin tehtäviä. Useat ministeriöt
ja eduskunnan valiokunnat pyytävät lausuntoja
Folktingetiltä, ja se antaa lausuntoja ja toimittaa kirjelmiä myös
omasta aloitteestaan sekä osallistuu useisiin valtiollisiin
työryhmiin ja valtuuskuntiin.
Yhtenä Folktingetin tärkeimpänä ja
eniten resursseja vaativana tehtävänä on
ollut osallistuminen kansalliskielistrategian valmisteluun pääministeri
Jyrki Kataisen johdolla. Valtioneuvosto hyväksyi kansalliskielistrategian
joulukuussa 2012, ja nyt käynnistyy työ strategiaan
sisältyvien tavoitteiden toteuttamiseksi. Strategian toimeenpanon
seuraamiseksi ja siinä avustamiseksi oikeusministeriö on
muodostanut yhdyshenkilöverkoston, jossa on jäseniä kaikista
ministeriöistä. Folktinget on kutsuttu asiantuntijana
tähän työhön. Folktinget tulee
myös jakamaan yleisölle tietoa kansalliskielistrategian
sisällöstä ja kielellisistä oikeuksista,
joita strategiassa korostetaan.
Kieliturvatoiminta on yksi Folktingetin lakisääteisistä tehtävistä.
Folktingetiä koskevan lain mukaan Folktingetin tulee valvoa
kielellisten oikeuksien noudattamista sekä jakaa tietoa
ja valistaa kansalaisia heidän kielellisistä oikeuksistaan. Vastaavia
tehtäviä hoitavat viranomaiset useimmissa maissa,
joissa on vastaava kielilainsäädäntö.
Folktinget on jäsenenä eurooppalaisessa verkostossa
kielellisen monimuotoisuuden edistämiseksi, NPLD, ja johtaa
verkoston hanketta eurooppalaisen kielistrategian laatimiseksi.
Tässä hankkeessa NPLD on läheisessä yhteistyössä Euroopan
parlamentin vähemmistökielten ryhmän kanssa.
Sen lisäksi, että Folktinget johtaa kielistrategiahanketta,
Folktingetin edustaja on verkoston varapuheenjohtaja.
Folktinget on aktiivisesti jatkanut tiivistä yhteistyö Ruotsin
Suomalaisseurojen Keskusliiton (RSKL) ja Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan kanssa
suomen kielen aseman edistämiseksi Ruotsissa. Vuoden 2014
aikana Folktinget järjestää Tukholmassa
pyöreän pöydän keskustelun, johon
kutsutaan edustajia ruotsinsuomalaisista järjestöistä ja
40 kunnasta, jotka kuuluvat suomenkieliseen hallintoalueeseen Ruotsissa.
Heinäkuussa 2014 Folktinget suunnittelee järjestävänsä yhteistyössä Ruotsinsuomalaisten
valtuuskunnan kanssa suuren keskustelun Ruotsin poliitikkoviikolla
Almedalenissa Gotlannissa.
Myös Suomessa Folktinget on toiminut vahvasti aloitteentekijänä eri
kieliryhmien välisessä yhteistyössä esim.
Euroopan neuvoston alueellisia tai vähemmistökieliä koskevan
peruskirjan soveltamisessa. Tarkoituksena on luoda rakentava vuoropuhelu
Euroopan neuvoston, Suomen vastuuviranomaisten ja eri kieliä edistävien
kansalaisjärjestöjen välille peruskirjan
soveltamisesta Suomessa.
Koska Folktingetiä käytetään
yhä enemmän lausunnonantajana ja asiantuntijana
toteutettaessa lähivuosien uudistuksia, joilla on suuria
vaikutuksia ruotsinkieliselle väestölle, sekä ottaen huomioon
Folktingetin kasvaneen roolin Suomen kieli- ja ulkopolitiikassa
on perusteltua pitää määräraha
vuoden 2012 tasolla eli korottaa määrärahaa
100 000 eurolla.