Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
TAA 515/2002 vp - Leea Hiltunen /kd
Tarkistettu versio 2.0
Jatkosodan aikana tapahtui neuvostopartisaanien hyökkäyksiä rintaman takaisiin itärajamme kyliin. Näissä hyökkäyksissä menehtyi lähes 200 siviiliä, useita haavoittui ja joitakin vietiin vangeiksi. Monesta äidistä ja lapsesta tuli sodan uhreja. Siviilejä ei silloin evakuoitu jatkuvasta uhasta ja vaarasta huolimatta. Ihmiset joutuivat elämään kylissään sotatoimialueilla pelon ja terrorin sotatilaoloissa. He elivät jatkuvan uhan alla hälytysvalmiina. Jäljelle jääneiden kyläläisten menetykset ja kovat kokemukset eivät ole menneet jättämättä jälkiä heidän psyykkiseen ja fyysiseen terveydentilaansa. Kotiensa tuhon, omaistensa menetysten ja omien kovien kokemusten lisäksi silloin lapsina olleiden koulunkäynti jäi myös sattumanvaraiseksi tai puuttui kokonaan.
Neuvostopartisaanien hyökkäykset siviilikyliin sekä kyläläisten jatkosodan aikaiset menetykset ja kokemukset ovat vasta viime vuosien aikana tulleet yleiseen tietoon ja keskustelun kohteeksi. Sotakokemusten pitkäaikaisista psyykkisistä seurauksista on nyt kansainvälisestikin alettu puhua ja sen aikaisia tapahtumia on tullut julkisuuteen. Toisen maailmansodan aikaisten uhrien kärsimykset ja vaietut kokemukset nousevat nyt eri puolilla maailmaa esiin. Yhteiskuntamme kunniavelka partisaanihyökkäysten kohteeksi joutuneiden kylien ihmisille on jäänyt maksamatta. Nämä itärajalla eläneet suomalaiset odottavat nyt viimein oikeuksiensa toteutumista. Toissa vuonna tehtiin sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän RAY-tuen turvin selvitys kylissä silloin eläneistä vielä elossa olevista henkilöistä. Heitä on yhteensä 1 500 henkilöä, joista noin 200:lla on sotilasvammalain mukainen tai muu veteraanikorvaus.
Partisaanijoukkojen hyökkäysten kohteiksi joutuneiden kylien asukkaat tulisi rinnastaa haavoittumattomiin sotiemme veteraaneihin, joilla on lisäeläkkeet ja kuntoutusoikeudet. Nämä jatkuvan uhan, hälytysten ja pelon alla sekä traumaattisten kokemusten kanssa eläneet sodan uhrit odottavat oikeudenmukaisen vaatimuksen mukaan, että he saavat yhteiskunnalta samanlaisen kohtelun kuin haavoittumattomat sotiemme veteraanit. Neuvostopartisaanien hyökkäysten kohteeksi joutuneiden kylien ihmisten kärsimyksistä on vaiettu ja ne on unohdettu. Yhteiskuntamme ei ole huolehtinut kunniavelastaan neuvostopartisaanien hyökkäysten kohteeksi joutuneille rajaseudun kyläläisille. Nyt tulisi tarjota apua ja kuntoutusta näille paljon kärsineille ihmisille.
Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2003 talousarvioon luvun 33.22 uudelle momentille lisäyksenä 1 000 000 euroa neuvostopartisaanien hyökkäysten kohteeksi joutuneissa kylissä eläneiden kuntoutustoimintaan.
Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2002