Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
TAA 528/2010 vp - Annika Lapintie /vas ym.
Tarkistettu versio 2.0
Kansalaisjärjestöt ovat merkittävä osa suomalaista demokratiaa. Rauhanjärjestöt osallistuvat monin tavoin yhteiskunnalliseen keskusteluun ja nostavat esille asioita ja näkökulmia, jotka muuten jäisivät pimentoon. Rauhanjärjestöt edistävät aseidenriisuntaa, kampanjoivat joukkotuhoaseita, pienaseita ja väkivaltaa vastaan sekä ihmisoikeuksien puolesta niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Ne tukevat rauhankasvatusta kouluissa, julkaisevat kotimaista rauhankirjallisuutta ja lehtiä sekä järjestävät keskustelutilaisuuksia.
Maailma on kansainvälistynyt, ja myös kansalaisyhteiskunta on globaali. Rauhanjärjestöt tuovat kantojaan päätöksenteon tueksi Suomen lisäksi myös Euroopan unionissa ja kansainvälisissä kokouksissa ja neuvotteluissa, sekä suoraan että eurooppalaisten ja kansainvälisten verkostojensa kautta. Rauhanjärjestöt järjestävät vuosittain kansainvälisiä kokouksia ja seminaareja Suomessa ja vastaavasti lähettävät omia edustajiaan tilaisuuksiin ulkomaille. Merkittävä osa rauhanjärjestöjen resursseista kuluu kansainvälisen toiminnan ylläpitämiseen.
Rauhanjärjestöt toimivat nykyisin suurelta osin vapaaehtoistyön varassa. Pienessä maassa kansainvälistä työtä tekevät järjestöt eivät voi toimia parhaalla mahdollisella tavalla ilman riittävää valtion tukea. Rauhantyön toimintaedellytysten vahvistaminen on siksi välttämätöntä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2011 talousarvioon momentille 29.80.50 lisäyksenä 200 000 euroa rauhantyön edistämiseen.
Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 2010